Iranin ohjukset katkaisivat yhteydet Yhdysvaltojen valvonta­lennokkeihin – räjähdysten keskellä ylikersantti Herwig pelkäsi maahyökkäystä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Iranin ohjukset katkaisivat yhteydet Yhdysvaltojen valvonta­lennokkeihin – räjähdysten keskellä ylikersantti Herwig pelkäsi maahyökkäystä

Julkaistu: 15.1. 15:04

Kun Iran iski ohjuksilla Ain al-Asadin lentotukikohtaan, Yhdysvaltain joukot siellä menettivät joksikin aikaa silmänsä taivaalla.

– Olin hyväksynyt kohtaloni, ylikersantti Costin Herwig muistelee tammikuun 8. päivän yötä, jolloin Iran iski ohjuksin kahteen Yhdysvaltojen lentotukikohtaan Irakissa.

Suurin osa Herwigin 1 500 kollegasta oli iskun aikaan Ain al-Asadin lentotukikohdan bunkkereissa, mutta ylikersantti ja hänen 13 kollegaansa olivat tukikohdan pinnalla tummissa konteissa. Syy oli painavampi kuin kuolemanvaara ohjusiskussa: Iranin pelättiin hyökkäävän myös maitse.

Sellaista vaaraa varten tukikohtien johto halusi kaiken mahdollisen tiedon. Sitä oli saatavilla ilmasta. Ohjusiskun aikaan Yhdysvaltain armeijalla oli ilmassa seitsemän miehittämätöntä ilma-alusta. Niiden joukossa oli kehittyneitä MQ-1C Gray Eagle -lennokkeja, jotka pystyivät olemaan ilmassa jopa 27 tuntia yhtä mittaa ja kantamaan tiedustelulaitteistoa ja jopa neljää Hellfire-ohjusta. Yhdysvallat on käyttänyt Gray Eagle -lennokkeja Irakissa vuodesta 2017.

Herwigin tehtävä oli lentää yhtä ”Harmaakotkista”, vaikka komentajat olivat saaneet ennakkovaroituksen ohjusiskusta.

MQ-1C Gray Eagle näytillä Utahissa, Yhdysvalloissa vuonna 2013.

MQ-1C Gray Eagle näytillä Utahissa, Yhdysvalloissa vuonna 2013.

Ensimmäinen ohjus lennätti pölyä ohjauskontille, mutta pilotit pitivät asemansa. Seuraavat ohjukset osuivat lähemmäs ja lähemmäs.

– Uskoimme, että se olisi siinä, Herwig kertoi.

Yhteensä al-Asadin lentotukikohtaan osui 17 ohjusta. Isku kesti kolme tuntia.

Tässä sotilaat normaalisti nukkuivat al-Asadin lentotukikohdassa.

Tässä sotilaat normaalisti nukkuivat al-Asadin lentotukikohdassa.

Kuvituskuva

Vain minuuttia viimeiseksi jääneen ohjuksen jälkeen lennokkipilotti Wesley Kilpatrick juoksi kohti bunkkereita ja huomasi huolestuttavan näyn: tuli paloi siellä, missä ohjauskonttien kuitukaapeleiden piti kulkea.

Kaapelit yhdistivät ohjauskontit noin 500 metrin päässä sijaitseviin antenneihin ja sitä kautta ilmassa hiljaa lentäviin ”lintuihin”.

– Kun kuitulinjat paloivat, meillä ei ollut enää kontrollia, Kilpatrick sanoi.

Kuvituskuva

Yksi Gray Eagle maksaa noin 7 miljoonaa dollaria Yhdysvaltojen armeijan viime vuoden budjettiarvion mukaan. Sotilaita huolestutti myös, voisivatko koneet joutua ulkovaltojen haltuun. Koneille ei sillä hetkellä ollut edes lentolupaa Irakin hallitukselta.

– Niissä on paljon kamaa, jota emme halua muiden saavan, Herwig sanoi.

Erityistä huolta herätti yksi lennokeista, jonka piti laskeutua juuri, kun ohjusisku alkoi. Sen polttoaine oli vähissä.

Lopulta sotilaat saivat kaapelit korjattua ja kaikki ilma-alukset takaisin maahan kello yhdeksään aamulla mennessä. Tukikohta oli kuitenkin ohjusiskun takia tunteja ilman tehokasta – ja kallista – ilmatiedustelua hetkinä, jolloin ainakin tavalliset sotilaat niin Irakissa kuin Iranissakin uskoivat sodan voivan syttyä.

Sotilaiden kertomus perustuu uutistoimisto AFP:n vierailuun al-Asadin lentotukikohdassa.

Tuoreimmat osastosta