Mistä Iranin ja Yhdysvaltojen konfliktissa on kyse? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Putositko kärryiltä, mistä Iranin ja USA:n konfliktissa on kyse? Lue tästä tiivistelmä

Iranin ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet kärjistyivät tällä viikolla, mutta pinnan alla on kytenyt jo pitkään.

10.1.2020 14:52

Iranin ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet kärjistyivät tällä viikolla, kun varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaan Iran aloitti kostoiskunsa ja ampui ohjuksia Irakissa kahteen lentotukikohtaan, joihin on sijoitettu Yhdysvaltain ja sen liittolaisten joukkoja.

Pian myös uutisoitiin, miten Ukraine International Airlinesin Boeing 737 -matkustajakone oli pudonnut varhain keskiviikkoaamuna lähdettyään Iranista Teheranin lentokentältä. Koneessa oli 176 ihmistä, joista yhdeksän oli miehistön jäseniä. Kaikki menehtyivät turmassa.

Miksi Iran hyökkäsi?

Iranin keskiviikkoinen hyökkäys seurasi Yhdysvaltojen viime viikolla toteuttamaa ilmaiskua, missä surmattiin Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani. Operaatio toteutettiin Irakissa Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä.

Iranissa ylintä valtaa käyttävä hengellinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei vannoi iskun jälkeen ”ankaran koston” uhkaavan Suleimanin surmanneita ”rikollisia”.

Rashtin kaupungissa Iranissa kannettiin surmatun kenraalin Qassem Suleimanin kuvia.­

Suleimania on pidetty yhtenä vaikutusvaltaisimmista henkilöistä paitsi Iranissa, myös Syyriassa, Libanonissa ja Irakissa. Moniin sotilasoperaatioihin Iranin rajojen ulkopuolella kytkeytyvä Suleimani nautti Iranissa merkittävää kansansuosiota ja häntä surtiin maassa marttyyrina.

Miten pudonnut ukrainalaiskone liittyy tilanteeseen?

Vielä ei ole virallista tietoa siitä, liittyykö turma jotenkin Iranin keskiviikkona Irakiin laukaisemiin ohjuksiin.

Torstaina tutkivan journalismin verkosto Bellingcat ja amerikkalaislehti New York Times julkaisivat videon, jossa ilmeisesti näkyy ilmatorjuntaohjuksen räjähdys ukrainalaiskoneen reitillä.

Nimettömät amerikkalaiset tiedustelulähteet ovat kertoneet Yhdysvaltojen uskovan, että iranilainen ohjus pudotti koneen vahingossa. Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi tiedotustilaisuudessa torstai-iltana, että matkustajakoneen pudotti todennäköisesti iranilainen ilmatorjuntaohjus. Myös Britannian pääministeri Boris Johnson vahvisti torstai-iltana, että iranilaisohjus vaikutti aiheuttaneen matkustajakoneen putoamisen.

Ukrainassa muistettiin Iranin lentoturman uhreja.­

Kansainvälisessä mediassa ohjuksen on uskottu olevan peräisin Tor M1 -ilmatorjuntajärjestelmästä, joka tunnetaan myös nimellä SA-15. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi perjantaina, että matkustajakoneen saattoi ampua alas ohjus, mutta asiaa ei ole vielä vahvistettu.

Iranin ilmailuviranomaisten johtaja Ali Abedzadeh kiisti tiukasti perjantaina, että koneeseen olisi osunut ohjus.

Mistä jännitteet alkoivat?

Yhdysvaltain ja Iranin jännitteet alkoivat paisua jo vuonna 2018, kun USA:n presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytymisestä Iranin kanssa neuvotellusta ydinsopimuksesta. Samalla Yhdysvallat asetti kovia talouspakotteita Iranille.

Iranin pääkaupungissa Teheranissa väki kokoontui suremaan Yhdysvaltojen surmaamaa kenraalia.­

Vuotta myöhemmin Trump kutsui Iranin vallankumouskaartia ”terroristiseksi järjestöksi”. Tästä seurasi vuoden aikana tapahtumien sarja, jonka aikana Iran ilmoitti lakkaavansa noudattamasta rikastettua uraania ja raskaan veden varastoja koskevia rajoituksia. Lisäksi Omaninlahdella tehtiin iskuja, joista Saudi-Arabia ja Yhdysvallat syyttivät Irania. Iranin vallankumouskaarti otti myös haltuunsa Britannian lipun alla purjehtivan tankkerin Hormuzinsalmessa.

Suleimanin hyökkäyksen alustajana toimivat joulukuun tapahtumat, jolloin Yhdysvaltojen ja Irakin yhteistä tukikohtaa tulitettiin, surmaten neljä amerikkalaista ja kaksi irakilaista.

Miten kriisi vaikuttaa muuhun maailmaan?

Suomessa tilanne on herättänyt kysymyksiä suomalaisten Irakissa palvelevien sotilaiden kohtalosta. Noin 80 suomalaista sotilasta on osallistunut Irakissa Isisin-vastaiseen operaatioon OIR-operaatioon, mutta viime päivien tapahtumat Lähi-idässä ovat jättäneet operaation tulevaisuuden epäselväksi. Asiaa käsiteltiin torstaina eduskunnassa, mutta tällä erää puolustusvaliokunta ei vaadi suomalaisjoukkojen kotiuttamista Irakista.

Kriisi on vaikuttanut myös monien kansainvälisten lentoyhtiöiden reittien muutokseen.

Lisäksi kriisi näkyy taloudessa. Iranin ohjusiskujen kiristämä Lähi-idän tilanne on saanut sijoittajat siirtämään varojaan turvasatamiin, kuten kultaan. Kullan hinta kävi keskiviikkona korkeimmillaan lähes seitsemään vuoteen.

Öljy hinnassa tapahtui piikki, kun Yhdysvallat surmasi Suleimanin, mutta Iranin ohjusiskujen jälkeen hinta jälleen laski.

Mikäli kriisi alueella syvenee, tilanne voisi haitata merenkulkua maailman vilkkaimmalla öljyreitillä, Hormuzinsalmella. BBC:n mukaan noin viidesosa maailman öljykuljetuksista kulkee salmessa, joka yhdistää Persianlahden Arabianmereen.

Yhdysvalloissa osoitettiin mieltä Trumpin sotilaallisia toimi vastaan.­

Kaikista tiukimmassa paikassa on kuitenkin Iran, joka on kamppaillut taloudellisen kriisin kanssa jo pitkään. Yhdysvaltain maalle asettamat pakotteet ovat ajaneet Iranin synkkään tilanteeseen, ja nyt maassa pelätään Yhdysvaltain mahdollisia lisäpakotteita.

Taloudellinen tilanne johti marraskuussa hallituksen epätoivoiseen ratkaisuun nostaa öljyn hintaa, mikä puolestaan johti pahimpiin mielenosoituksiin, joita maassa oli nähty kahteen vuoteen. Lopulta tilanne kärjistyi hallituksenvastaisiin protesteihin.

Talouden romahtaminen ja inflaatio ovat johtaneet rajuun köyhyyden lisääntymiseen Iranissa. Maassa yli 40 prosentin on arvioitu elävän köyhyysrajan alapuolella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?