Asiantuntija: Yhdysvallat otti tietoisesti ”korkean tason riskin” surmatessaan Suleimanin – minkälaista vastaiskua Iranilta voidaan odottaa? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: Yhdysvallat otti tietoisesti ”korkean tason riskin” surmatessaan Suleimanin – minkälaista vastaiskua Iranilta voidaan odottaa?

Iran on uhannut kostaa Yhdysvalloille ilmaiskun, joka tappoi Iranin korkea-arvoisen sotilasjohtajan Qassem Suleimanin. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Antti Parosen mukaan vastaiskulle on monenlaisia vaihtoehtoja.

3.1. 18:34

Yhdysvaltojen Irakissa perjantain vastaisena yönä tekemä ilmaisku ei yllättänyt maanpuolustuskorkeakoulun dosenttia Antti Parosta, mutta hän pitää erittäin mielenkiintoisena sitä, että isku kohdistui niinkin korkea-arvoiseen iranilaisjohtajaan kuin Qassem Suleimaniin, joka sai iskussa surmansa.

Suleimani, 62, oli Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentaja, jota on pidetty käytännössä maan toiseksi korkeimmassa asemassa olevana henkilönä ylintä valtaa käyttävän hengellisen johtajan Ali Khamenein jälkeen. Yhdysvaltain puolustusministeriön edustajan mukaan kenraali tapettiin miehittämättömän lennokin täsmäiskulla.

– Jonkinlaista vastatoimenpidettä on tietysti ollut odotettavissa tämän syksyn ja kesänkin tapahtumista. Mutta näin korkea-arvoisen henkilön surmaaminen on sinällään jopa hieman yllättävää, Paronen kertoo IS:lle.

Iranin pääkaupungissa Teheranissa perjantaina kaduille jalkautuneet mielenosoittajat protestoivat kenraali Qassem Suleimanin tappamista polttamalla Yhdysvaltojen ja sen liittolaisen Britannian lippuja.­

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi viimeksi tiistaina panna Iranin vastuuseen siitä, että se oli ”orkestroinut” maan suurlähetystöön Iranissa kohdistuneen, Iran-mielisten mielenosoittajien toteuttaman hyökkäyksen. Parosen mukaan lähetystön tapahtumat olivat todennäköisesti ”viimeinen pisara laajemmassa meressä, jossa Yhdysvaltoja vastaan on hyökätty enemmän tai vähemmän Iranin masinoimana”.

– Yhdysvalloissa on nähtävästi otettu tietoisesti hyvin korkean tason riski, kun on lähdetty surmaamaan tällaista yksittäistä, hyvin korkea-arvoista sotilasta. Tai oikeastaan johtajaa, sillä Suleimani oli sellaisessa asemassa Iranissa, että ei voida puhua enää pelkästään sotilaskomentajasta. Olisi tietysti mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa seuraamassa, kun tällaista päätöstä tehdään. Tai sitä, minkälaisten iskusuunnitelmien välillä pohditaan tai minkälaista riskiarviota tehdään. Koska ihan varmasti sellaista tehdään, Paronen sanoo.

”Varmasti on suunnitelmissa iskeä tällaisia tahoja vastaan”

Iran on uhannut Yhdysvaltoja ”ankaralla kostolla” Suleimanin kuolemaan johtaneen iskun vuoksi. Kiristynyt tilanne on herättänyt pelkoa muun muassa uudesta laajasta sodasta Lähi-idässä.

Konfliktin eskaloitumista laajemmaksi, perinteisin keinoin käytäväksi sodaksi Paronen ei pidä kovin todennäköisenä.

– On vähän vaikeaa keksiä sellaista yhtä yksittäistä kohdetta tai aluetta, jossa Iranilla olisi jotain merkittävää voitettavaa konventionaalisella sodankäynnillä. Jos he lähtisivät esimerkiksi sotimaan yhdysvaltalaisia aluksia vastaan Lähi-idän alueella, niin eivät he kestäisi sellaista tulivoimaa, joka heitä vastaan pystyttäisiin asettamaan, niin siinä kyseisessä taisteluliikkeessä kuin vastaavasti myöhemminkin. Sitä on hyvin vaikea nähdä.

Teheranissa perjantaina mielenosoitukseen osallistunut mies kantoi mukanaan Suleimanin kuvaa.­

Iranin kannalta mahdollinen selkeä ja suora kosto Yhdysvaltoja vastaan voisi Parosen mukaan olla esimerkiksi Irakin sisäpolitiikkaan puuttuminen tuomalla maahan suurempaa aseellista voimaa. Hän pitää päivänselvänä sitä, että uhkataso Irakissa olevia yhdysvaltalaisia, joukkoja, diplomaatteja, avustustyöntekijöitä ja muita toimijoita kohtaan nousee.

– Varmasti on Iranin taholla suunnitelmissa iskeäkin tällaisia tahoja vastaan. Tällaisia iskuja on tehty vuosikausia, enkä epäile yhtään, etteikö niitä nyt pyrittäisi jopa kiihdyttämään. Mutta samalla pyritään esimerkiksi osoittamaan, että Iranin hallinto ei ole suoraan niiden takana, vaan ne ovat Iran-mielisten militioiden tai shiiamilitioiden tai terroristijärjestöjen tekemiä.

Paronen muistuttaa, että aina kun Yhdysvallat käyttää voimaa Lähi-idässä korkealla profiililla, hälytyskellojen pitäisi soida sen liittolaisen Israelin taholla. Iranin vastatoimien uhka nostaa hänen mukaansa ainakin hetkellisesti ohjus- tai raketti-iskujen uhkaa Israelissa korkealle.

Irakin turvallisuusviranomaiset julkaisivat Bagdadissa lentokentän läheisyydessä otetun kuvan, jossa perjantaiyön ilmaiskun jälkiä on nähtävissä.­

Lähi-idässä tilanne on jatkuvasti se, että erilaisten iskujen tekeminen kiihtyy aika ajoin syystä tai toisesta. Parosen mukaan perjantaiyön isku voi hyvinkin olla sellainen syy, joka kiihdyttää Yhdysvaltain intressejä tai joukkoja kohtaan kohdistuvaa aktiivisuutta.

Näissä merkeissä saattavat aktivoitua esimerkiksi Israelin pohjoisrajan tuntumassa Libanonissa toimiva Hizbollah-järjestö sekä Syyriassa ja Irakissa toimivat shiiamilitiat.

Terrori-iskun uhka voi kasvaa Yhdysvalloissa

Paronen ei pidä mahdottomana sitäkään, että Iranin vastatoimet toteutuisivat jossakin aivan muualla kuin Lähi-idän alueella.

– Lähi-idän ja Iranin tutkimuksessa on tavallaan ollut vuosia monessa suhteessa sellainen kiinnostava sokea piste. Melko varmasti tiedetään, että Iranilla on niin sanotusti globaaleja ambitioita. Monesti ne toteutuvat niin, että Iran pyrkii vaikuttamaan ympäri maailmaa shiialaisissa islamilaisissa yhteisöissä ja seurakunnissa. Pahimmillaan tämä on tarkoittanut sitä, että on pyritty muodostamaan eräänlaisia Hizbollahin etäpesäkkeitä ympäri maailmaa, esimerkiksi Etelä-Amerikkaan.

Teheranin kadut täyttyivät perjantairukousten jälkeen Suleimanin kuolemaa prostoineista mielenosoittajista.­

Parosen mukaan sinällään kiinnostava kysymys on se, saattaisiko Iran tällaisessa tilanteessa aktivoimaan jonkun näistä ”etäpesäkkeistään”. Hän pitää mahdollisena sitäkin, että terrori-iskujen uhka kasvaa myös Yhdysvalloissa.

– Esimerkiksi joitakin vuosia sitten terrorisminvastaiset viranomaiset Yhdysvalloissa varoittivat verraten julkisesti siitä, että erityisesti Kanadan kautta oli tullut Yhdysvaltojen manneralueelle tällaisia Hizbollahin edustajia. Paronen kertoo.

Vähemmän odotettavissa olevana vastaiskun vaihtoehtona voisivat hänen mukaansa olla Saudi-Arabian itärannikolle tai alueen pienempiin öljyrikkaisiin valtioihin kohdistuvat toimet.

– Saudi-Arabian ja Iranin välit tietysti tiedetään hyvin vihamielisiksi. Olisi hieman yllättävämpi teko, jos isku ei suuntautuisikaan yhdysvaltalaisia vastaan Irakissa tai Israelia vastaan, vaan tehtäisiinkin Saudi-Arabiaan jotakin öljyteollisuuteen kohdistuvan iskun kaltaista.

”Eihän se mikään ihme ole, että hänet hengiltä saatiin”

Paronen arvioi, että iranilaiset pyrkivät joka tapauksessa vastaamaan iskuun sellaisella tavalla, jota Yhdysvallat ei pysty ennakoimaan ja jota se ei pysty niin voimakkaasti seuramaan valtavalla sotilaallisella infrastruktuurillaan.

– Suleimania on seurattu vuosikausia. Hänen liikkeensä on tiedetty esimerkiksi silloin, kun hän on astunut esimerkiksi Irakin puolelle tai johonkin muuhun Yhdysvaltojen valvomaan maahan. Eli eihän se mikään ihme ole, että hänet hengiltä saatiin. Se vaati vain ikään kuin poliittisen päätöksen. Mutta se, mitä iranilaiset tietävät siitä, mitä yhdysvaltalaiset eivät tiedä, se on sitten mahdollisesti se seuraava hyödynnettävä kohde.

Qassem Suleimani maaliskuussa 2015.­

Yhdysvaltain presidentti tunnetaan impulsiivisuudestaan, eikä tiedossa ole, kuinka paljon se on mahdollisesti vaikuttanut perjantaiyön iskun suunnitteluun. Parosella on omien sanojensa mukaan tapana mainita luennoidessaan, että suurvaltoja johdetaan tiettyjen periaatteiden mukaisesti huolimatta siitä, kuka niitä johtaa.

– Tällainen isku on ollut tulossa. Kysymysmerkki on lähinnä se, mitä vastaan se suunnataan. Sitä voidaan tietysti kysyä, että onko presidentti Trumpin henkilö vaikuttanut siihen, että kohteena on ollut näinkin korkea-arvoinen ja ennakoimaton taho. Ehkä hänellä on tällainen tietynlainen riskinottajan ja liikemiehen vaisto, Paronen pohtii.

Jos Iran käynnistää esimerkiksi jonkinlaisen terroristisen iskun Yhdysvaltoja vastaan, hänen mukaansa se tapahtunee todennäköisesti pian. Paronen sanoo, että tulevina päivinä ja Yhdysvaltain kongressin palattua lomalta saataneen lisävalaistusta myös siihen, minkälaisiin vastatoimiin Yhdysvallat on varautunut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?