Totuus Putinista paljastui – näin kertovat ihmiset, jotka näkivät historialliset tapahtumat läheltä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Totuus Putinista paljastui – näin kertovat ihmiset, jotka näkivät historialliset tapahtumat läheltä

Vladimir Putin nousi ensi kertaa Venäjän presidentiksi tasan 20 vuotta sitten. Hän piti vuotuista lehdistötilaisuuttaan Moskovassa 19. joulukuuta tänä vuonna.

Julkaistu: 31.12.2019 6:30

On kulunut tasan 20 vuotta Vladimir Putinin valtaannoususta.

– Katsoin häntä silmiin ja näin hänen olevan erittäin avoin ja luotettava. Meillä oli hyvä vuoropuhelu. Tavoitin hänen sielunsa: hän on mies, joka on syvästi omistautunut maalleen ja sen etujen ajamiselle.

Näin lausui presidentti George W. Bush kesäkuussa 2001, kun hän oli ensi kertaa tavannut kahden kesken venäläiskollegansa Vladimir Putinin huippukokouksessa Sloveniassa.

Kuuluisat sanat tulkittiin Bushin ylistykseksi Venäjän uudelle johtajalle, joka oli vain puolitoista vuotta aiemmin noussut lähes tuntemattomuudesta Boris Jeltsinin seuraajaksi.

Pääministeri Putin oli vuonna 1999 toisen Tshethenian sodan arkkitehti.

Länsimaiden yleinen tulkinta tuolloin oli, että tässä on mies, jonka kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Vain Putinin KGB-tausta huoletti.

Kelataan tapahtumia 20 vuotta eteenpäin Putinin valtaannoususta: hirvittävä toinen Tshethenian sota, vapaan lehdistön ja poliittisen opposition murskaus, sota Georgiaa vastaan, selvittämättömät poliittiset salamurhat koti- ja ulkomailla, Venäjän rikkauksien päätyminen Putinin lähipiirille, Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan tragediat, Syyrian siviilien häikäilemättömät pommitukset, Yhdysvaltain vaaleihin sekaantuminen…

Venäläisjoukot partioivat Tshetshenian pääkaupungissa Groznyissa joulukuussa 2005.

Listaa voisi jatkaa ja syventää loputtomiin. Tuoreimpana huolta aiheuttaa raju väite Eurooppaan sijoitetusta venäläisestä salamurha- ja vallankumousryhmästä, jonka tarkoituksena on lietsoa epävakautta.

Bush ehti jo presidenttikausillaan nähdä, kuinka mönkään hänen arvionsa ”luotettavasta” Putinista meni. Silmiä avaavia olivat toimittaja Anna Politkovskajan salamurha ja ex-vakooja Aleksandr Litvinenkon likvidointi vuonna 2006, ja varsinkin Venäjän kyvyttömyys ja haluttomuus selvittää tapauksia.

Mutta Bush ei ollut ainoa, joka oli mennyt lankaan Putinin suhteen.

Jotkut Putiniin luottavaisesti tai aliarvioiden suhtautuneet saivat henkilökohtaisesti tuta, mihin kritiikki häntä kohtaan voi johtaa.

Tshetshenian sodan väärinkäytöksiä tutkinut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin lokakuussa 2006 Moskovassa. Murhan tilaajaa ei vieläkään tiedetä.

Tunnetuin heistä on öljymiljardööri Mihail Hodorkovski, joka hiljattain antoi harvinaisen haastattelun amerikkalaiselle Axios-uutissivustolle. Hodorkovski tunnusti uskoneensa Putiniin, koska luotti länsimyönteisen Jeltsinin valintaan.

– Kun tapasin Putinin, vakuutuin, että hän oli erittäin, erittäin demokraattinen henkilö, Hodorkovski sanoi.

– Minulle tuli vaikutelma, että hän ei ota lahjuksia. Muut ottavat, mutta hän ei. Olin väärässä.

Hodorkovski maksoi väärinarviostaan kalliisti. Kun hän ryhtyi ajamaan muutoksia Venäjällä, muuttui hänen oma käsityksensä Putinista äkisti. Hodorkovskin omaisuus meni takavarikkoon, ja hän vietti vuosikymmenen vankileirillä. Tuomioita pidetään yleisesti poliittisina.

– Hän teki minusta esimerkin pelotellakseen kaikkia muita, nykyisin maanpaossa asuva Hodorkovski sanoo.

 

Hodorkovski on käynyt läpi perusteellisen itsekritiikin Putin-käsityksistään.

– Hän kykenee olemaan silmissäsi, mitä haluat hänen olevan.

– Voin sanoa puolustuksekseni ainoastaan sen, että en ollut ainoa, jota hän huijasi.

Tueksi Hodorkovskin sanoille käy amerikkalaisdiplomaatti Daniel Friedin toteamus Slovenian-huippukokouksesta Bushin kanssa.

– Muistan kun Putin lähestyi meitä ja hänen koko kehonkielensä oli avoin ja positiivinen, aivan päinvastainen kuin aggressiivinen pöyhistely, jota hän nykyisin tekee. Sanoin (Condoleezza) Ricelle, että tästä tulee mahtavaa, Fried muisteli.

Amerikkalaiset eivät perustaneet sanojaan vain silmämääräiseen arviointiin.

– Jeltsin oli vakuuttanut (Bill) Clintonille ja muille, että ”älkää huolehtiko, hän (Putin) jatkaa työtämme”, Yhdysvaltain Moskovan-suurlähettiläs Alexander Vershbow paljasti Axiosille.

Myöhemmin on tosin epäilty, että Jeltsinillä ei ehkä ollut valtaa päättää omasta seuraajastaan, vaan Putinin runnoi asemaansa Venäjän turvallisuuspalvelujen valtaklikki.

 

Huijasiko Putin kaikkia vai oliko hän alun perin aidosti länsimyönteinen?

Mikäli oli, muutos tapahtui asiantuntija-arvioiden mukaan nopeasti valtaannousun jälkeen 2000-luvun alkupuoliskolla. Georgian ja Ukrainan ”värivallankumoukset” vuosina 2003 ja 2004 toimivat Putinille varoituksena, että hänenkään valtansa ei ollut kiveen hakattu. Hodorkovskin piinan alku ajoittuu samaan.

Lopullinen välirikko lännen kanssa tapahtui kuitenkin myöhemmin, ja siitä on kertonut käsityksensä toinen Putinin hampaisiin joutunut kriitikko.

Amerikkalaistutkija, Venäjä-asiantuntija Michael McFaul oli tutustunut Putiniin jo tämän virkamiesaikoina Pietarissa 1990-luvulla. McFaul oli myöhemmin mukana Barack Obaman hallinnon yrityksessä ”resetoida” Venäjä-suhteet vuonna 2009. Nollaus meni mönkään, minkä McFaul sai kokea suurlähettiläskaudellaan Moskovassa 2012–2014.

Putinin tunnetuin syytös länsimaita kohtaan on, että ne puuttuvat Venäjän sisäisiin asioihin ja pyrkivät jopa kaatamaan hänen hallintonsa. McFaul uskoo Putinin vakuuttuneen tästä viimeistään vuosina 2011–2013, kun sadattuhannet venäläiset osoittivat kaduilla mieltään epäiltyä vaalivilppiä ja Putinin uutta presidenttikautta vastaan.

McFaulin mukaan mielenosoitusten voima yllätti Putinin ja sai hänet uskomaan, että länsimaat olivat lietsoneet niitä.

Entinen Venäjän rikkain mies Mihail Hodorkovski tuomittiin kahdesti ja hän istui vuosikymmenen vankilassa.

Amerikkalaiset luulivat ensin, että kyseessä oli vain Putinin syytös, johon hän ei itsekään uskonut, mutta joka oli käyttökelpoinen syötettäväksi kansalle kotimaassa. Putin kuitenkin toisti syytöksensä amerikkalaisille päin naamaa myös neuvotteluhuoneessa, jossa ei olisi tarvinnut esittää mitään.

– Hän sanoi, että me yritämme kaataa hänen hallintonsa. Sellainen puhe on normaalisti tarkoitettu tavalliselle kansalle. Mutta noissa keskusteluissa kuulin, kuinka hän sälytti Yhdysvalloille ja erityisesti CIA:lle valtaa, jota niillä ei todellisuudessa ole, McFaul kertoi Axiosille.

Putinin kuuluisa puhe Münchenin turvallisuuskokouksessa 2007 käynnisti Venäjän ja Naton vastakkainasettelun.

Eli Putin uskoo todella, että länsi yrittää kaataa hänet. Ja siksi hän pyrkii luomaan sotilaallista suojavyöhykettä Natoa vastaan, nakertaa länsimyönteisen Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja horjuttaa länsidemokratioita hybridivaikuttamisella.

Putinia vastustaneet mielenosoitukset tukahdutettiin Moskovassa kovin ottein 2012 ja niiden organisoijat saivat poikkeuksellisen kovia rangaistuksia.

McFaul koki henkilökohtaisesti, mitä on joutua Putinin mustalle listalle.

Hyökkäykset alkoivat jo hänen diplomaattiaikanaan Moskovassa. Häntä paneteltiin Venäjän mediassa ja hänen syytettiin ”lietsovan vallankumousta”. Kun McFaul vuonna 2014 lähti Moskovasta aivan Krimin valtauksen alla, hän sai pysyvän matkustuskiellon Venäjälle ensimmäisenä amerikkalaisdiplomaattina 60 vuoteen.

Ahdistelu on jatkunut näihin päiviin asti.

Kun Yhdysvallat nosti vuoden 2016 vaaleihin sekaantumisesta syytteitä 12 venäläistä vakoojaa vastaan vuonna 2018, Putin ehdotti Helsingin huippukokouksessa Donald Trumpille vaihtokauppaa: saatte kuulustella venäläisiä, jos Venäjä saa kuulustella Michael McFaulia ja muita. Trump piti ehdotusta ”kiinnostavana”, mutta joutui perääntymään kokouksen jälkeisen ryöpytyksen takia.

 

McFaul on sittemmin palannut tutkijan rooliin Kaliforniaan ja kommentoi säännöllisesti Venäjän tilannetta. Vastikään Moscow Timesin haastattelussa hän pääsi näpäyttämään Putinia takaisin päin.

– Autokratioiden historia on varsin selkeä: sorto voi toimia pitkään, mutta se ei toimi ikuisesti.

– Venäläiset ovat liian fiksuja, liian varakkaita ja liian verkostoituneita sietääkseen äänioikeuden riistämistä ja sortoa. Historia on niiden puolella, jotka haluavat Venäjän palaavan normaaliksi, tylsäksi, demokraattiseksi eurooppalaiseksi valtioksi, McFaul totesi.

Yleisesti kuitenkin uskotaan, että ajan pitää jättää Putinista, ennen kuin Venäjä voi muuttua. Putinin on jotenkin sinniteltävä vallan kahvassa lopun elämäänsä, koska muutoin hän altistaa itsensä syytteille. Tätä mieltä oli varsinkin amerikkalaisdiplomaatti Daniel Fried Axiosin haastattelussa:

– Putin kyllä tietää mitä hän on tehnyt.

Myös amerikkalaistutkija, Venäjä-asiantuntija Michael McFaul on joutunut Putinin mustalle listalle.

Tunnuksettomat venäläissotilaat valtasivat Krimin maaliskuussa 2014 ja käynnistivät uuden ajan Venäjän ja länsimaiden suhteissa.

Putin paiskasi kättä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Helsingin huippukokouksessa 2018.

Ex-vakooja Sergei Skripal sai Britanniassa sotilastason hermomyrkkyä ja tapauksella on väitetty olevan yhteys Euroopassa toimivaan venäläiseen salamurharyhmään.

Venäjän ilmavoimien iskut Syyriassa ovat kohdistuneet paitsi kapinallisiin myös sairaaloihin ja leipomoihin vastarinnan lamauttamiseksi.