Kiistanalainen venäläistutkija ei luovu Sandarmoh-teoriastaan: Suomen on täytynyt tietää Stalinin vainohaudoista jo jatkosodassa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kiistanalainen venäläistutkija ei luovu Sandarmoh-teoriastaan: Suomen on täytynyt tietää Stalinin vainohaudoista jo jatkosodassa

Juri Kilinin mukaan Stalinin vainouhrien joukkohautoihin olisi voitu haudata niitä neuvostoliittolaisia sotavankeja, joita suomalaiset käyttivät jatkosodassa rakentamaan väliasemaa aivan Sandarmohin kupeeseen.

Sandarmohissa on runsaasti omaisten tuomia pieniä muistomerkkejä Stalinin vainoissa teloitetuille suomalaisille. Etualalla on muistotolppa Juho Hytille, joka vangittiin 1937 ja ammuttin 1938.

23.12.2019 19:28

Professori Juri Kilin ei ole luopunut teoriastaan, jonka mukaan Itä-Karjalan Karhumäen lähellä sijaitsevissa Josif Stalinin vainojen joukkohaudoissa saattaisi olla haudattuna myös suomalaisten käsissä kuolleita – tai suomalaisten jatkosodassa teloittamia – neuvostoliittolaisia sotavankeja.

Kilinin ja hänen petroskoilaisen kollegansa Sergei Veriginin ylläpitämä vaihtoehtoinen teoria on herättänyt Suomessa ihmetystä. Yksikään suomalainen historioitsija ei ole löytänyt venäläisväitteille tukea Suomen arkistoista.

Kilinin mukaan kiistatonta on ainakin se, että Sandarmohiin tukeutui Suomen toisen armeijakunnan (II AK) väliaseman vasen siipi ja sen rakennustöihin osallistuivat sotavangit.

– Tämä on päivänselvä asia. Se oli niin kutsuttu Suomen itäinen lukko eli Suur-Suomen itäisin kannas, josta on kertonut esimerkiksi sotahistorioitsija Antti Juutilainen, Kilin totesi.

– Pitäisikin siis selvittää, mitä tapahtui näille neuvostoliittolaisille vangeille, joita käytettiin väliaseman rakentamiseen joulukuun 1941 jälkeen eli todennäköisimmin heti keväällä 1942. Se oli Suomen armeijan asema aivan Sandarmohin vieressä, muutamien kymmenien metrien päässä, Kilin sanoi IS:lle Petroskoissa.

Lue lisää: Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua”

Karjalan kansallismuseossa järjestetty talvisota-tilaisuus keräsi paikalle runsaasti sotahistoriasta kiinnostuneita petroskoilaisia. Professori Juri Kilin sai vastata yleisön kysymyksiin vielä tilaisuuden jälkeenkin.

Venäjällä laajaa julkisuutta saanut Sandarmohin Suomi-teoria lähti leviämään kesällä 2016, kun Kaleva-lehti julkaisi Kilinin kirjoituksen aiheesta. Sittemmin Kalevan artikkeliin on viitattu Venäjällä myös siinä valossa, että se todistaisi Kilinin teoriaa tuettavan Suomessakin.

– Hyväksi hiekanottopaikaksi tunnettu Sandarmoh joukkohautoineen oli epäilemättä hyvin tuttu suomalaisille sotaviranomaisille jatkosodan aikana. Olisi luonnollista, että Maaselän suunnalla menehtyneistä sotavangeista ainakin osa haudattiin Sandarmohiin, Kilin kirjoitti Kalevaan.

Myös Verigin on esittänyt väitteen, että Suomi tiesi jo jatkosodan aikana Stalinin vainojen joukkohaudoista Sandarmohissa ja käytti samoja hiekkakankaita neuvostovankien hautaamiseen.

Kuva on Karhumäessä sijainneen vankileirin sairaalaparakista maaliskuulta 1942. Kartta näyttää Sandarmohin sijainnin Karhumäen ja Stalinin kanavan välimaastossa. Kilinin mukaan vankeja käytettiin rakentamaan suomalaisten väliasemaa aivan Sandarmohin kupeeseen eli vuosien 1937–38 vainouhrien joukkohautojen lähistölle.

Neuvostovankien surmia tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Antti Kujala pitää teoriaa mahdottomana useilla eri perusteilla. Mikäli suomalaiset olisivat löytäneet Stalinin vuosien 1937-38 poliittisten vainojen joukkohaudat, tietoa olisi Kujalan mukaan hyödynnetty jo jatkosodan aikana sotapropagandassa Neuvostoliittoa vastaan.

Lue lisää: Suomalaistutkija vastaa Venäjälle Sandarmohista: Väite sotavankien ”salatusta hautapaikasta” on järjetön – ”Venäläistutkijat elävät stalinistisessa todellisuudessa”

Kilin on eri mieltä tästäkin. Hänen mukaan suomalaisten on täytynyt tutkia Sandarmohin maasto väliasemaa rakentaessaan, jolloin Stalinin uhrien hautakuoppien on täytynyt paljastua.

– Kun väliasema Sandarmohissa rakennettiin, sen komentajan velvollisuutena on varmasti ollut selvittää, mitä on lähellä olevissa kuopissa, ettei niissä ole esimerkiksi räjähdysaineita.

– Ilman muuta kuopista ja vainajista tiedettiin. Mutta mikä oli senjälkeinen suomalaisten ajattelukulku? Sitä olisi tutkittava eikä lausuttava pelkkiä väitteitä, Kilin huomautti.

Sandarmohiin on haudattu Memorial-järjestön arvioiden mukaan yli 6 200 Stalinin uhria, joista liki 800 on suomalaisia kommunisteja. Hautojen sijainti paljastui Venäjällä vasta vuonna 1997.

Lue lisää: Suomalaisdiplomaatti kävi joukkohaudoilla juuri ennen uutta ”Suomen teloittamien” etsintäkohua: ”Halusin nähdä Sandarmohin omin silmin”

Venäjän sotahistoriallinen seura on suorittanut Sandarmohissa kaivauksia, joiden tavoitteena on ollut todistaa, että Stalinin haudoissa lepäisi myös Suomen surmaamia neuvostoliittolaisia sotavankeja.

Suomessa on epäilty, että kyseessä olisi yritys valkopestä Stalinia. Eversti Aleksandr Osijev on esittänyt lisäksi tuoreen arvion, että Sandarmohissa olisikin haudattuna vain noin 1 500 Stalinin vainojen uhria.

Lue lisää: Venäjä sai Johan Bäckmanin avukseen ”Suomen teloittamien” kaivauksiin

Kilinin mukaan hänellä itsellään ei ole mitään roolia kaivauksissa.

– En ole varsinaisesti Sandarmohia tutkinut. Odottelen viime kesänä tapahtuneiden kaivausten tuloksia kuten muutkin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?