Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua”

Historiantutkija Juri Kilinillä on oma teoriansa myös siitä, kuinka Neuvostoliitto toteutti Mainilan laukausten lavastuksen.

Karjalan kansallismuseossa järjestetty talvisota-tilaisuus keräsi paikalle runsaasti petroskoilaisia. Professori Juri Kilin (oik) oli yksi tilaisuuden pääesiintyjistä.

22.12.2019 19:47

Karjalan tasavallan kansallismuseon neuvottelusali oli tupaten täynnä kiinnostuneita, kun Petroskoissa järjestettiin marraskuun lopulla yleisötilaisuus talvisodan alkamisen 80-vuotispäivän muistoksi.

Yksi pääesiintyjistä oli Petroskoin yliopiston historianprofessori Juri Kilin, joka on saanut viime aikoina Suomessa kritiikkiä Sandarmohin joukkohautoihin liittyvästä teoriastaan.

Kilin on professori Sergei Veriginin rinnalla toinen petroskoilaistutkija, joka on nostanut esiin hypoteesin, jonka mukaan Suomi olisi haudannut neuvostoliittolaisia sotavankeja Itä-Karjalan Sandarmohiin – eli Stalinin vainojen joukkohautoihin – jatkosodan aikana 1941–44.

Petroskoin tilaisuudessa Kiliniltä ei kuitenkaan kyselty Sandarmohista, vaan yleisö halusi tietää hänen arvioitaan talvisodasta.

Suomalaisin korvin kuunneltuna Kilinin monet talvisota-näkemykset kuulostivat jopa yllättävän Neuvostoliitto-kriittisiltä. Tilaisuuden henki oli myös varsin maltillinen eikä Suomea mustamaalaava. IS seurasi tilaisuutta tavallisen yleisön joukossa ilman ennakkoilmoittautumista.

Kiliniltä kysyttiin muun muassa, valmistautuiko Neuvostoliitto todella toteuttamaan Suomelle ehdotetut aluevaihdokset.

– Ei, ei tietenkään valmistautunut. Se oli tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua. 95 prosenttia kaikesta julkisuuteen lausutusta oli tuolloin pelkkää informaatiometeliä, Kilin vastasi.

Neuvostoliitto vaati ennen talvisodan alkua Suomelta rajan siirtoa Karjalankannaksella ja Suomenlahden saaria, mutta vastineeksi Suomelle tarjottiin pinta-alaltaan kaksinkertaista maa-aluetta Joensuun ja Kajaanin korkeuksilta Repolasta ja Porajärveltä.

Kun talvisota oli jo alkanut, Neuvostoliitto tarjosi puolestaan joulukuussa 1939 Otto Wille Kuusisen ”kansanhallitukselle” – eli Stalinin luomalle nukkehallitukselle – vieläkin isompaa palaa Neuvosto-Karjalasta. Ehdotetusta aluevaihdoksesta painettiin jopa kartta, joka julkaistiin Neuvostoliitossa niin ikään propagandatarkoituksiin.

Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia ennen talvisotaa ja tarjosi vastineeksi pinta-alaltaan paljon suurempia alueita Karjalasta. Aluetarjoukset olivat kuitenkin vain Neuvostoliiton keino pelata aikaa. Kuvassa suomalaiset sotilaat tutkivat kartalta uutta rajaa, joka määrättiin talvisodan päätteeksi. Kuva on otettu Kuhmossa 13. maaliskuuta 1940.

Kilinin mukaan Neuvostoliitto vaati tarkoituksella Suomea vetämään uuden rajan Karjalankannaksen puolustuslinjan pohjoispuolelle Länsi-Kannaksella. Näin vaatiessaan Moskova tiesi Kilinin mukaan hyvin, että Suomi ei voisi tähän suostua.

– Jos suomalaiset olisivat suostuneet, Neuvostoliitolle olisi avautunut esteetön tie Viipuriin ja Helsinkiin asti.

Kilinin mukaan Moskova ryhtyi vuoden 1937 jälkeen vain pelaamaan aikaa sotavalmisteluja tehdäkseen. Neuvostoliitto halusi turvata rajansa Jäämereltä Mustallemerelle Euroopan suursodan varalta, ja Suomen kautta tulevan mahdollisen uhan eliminointi oli yksi osa tätä suunnitelmaa.

Suomella olisi ollut Kilinin mukaan pieni neuvottelusauma vielä vuosina 1935–37, mutta sen jälkeen talvisotaa ei olisi enää voinut välttää.

– Keskusteluita alueluovutuksista käytiin vain siksi, että piti voittaa aikaa. Mutta myös suomalaiset pelasivat loppuun asti aikaa, koska he halusivat, että talvi ehtii tulla ennen sodan alkua.

Suomen ilmatorjunta työssään Mellonmäellä joulukuussa 1939.

Kilin on puolisonsa Veronika Kilinan kanssa selvitellyt ylläpitämälleen sivustolle Winterwar.karelia.ru Neuvostoliiton miestappioita talvisodassa. Kuolleiden neuvostosotilaiden määrä on tuoreiden tulosten mukaan selvästi isompi kuin julkisuudessa esiintyvä luku vajaasta 127 000 kaatuneesta.

– Olemme saaneet kerättyä tähän mennessä 138 500 nimeä, mutta on selvää, että Neuvostoliiton tappiot olivat vielä sitäkin suuremmat. Arvioin, että 150 000 on lähempänä oikeaa.

Kilinin mukaan Neuvostoliitto luuli selviävänsä sodasta kuukaudessa, minkä vuoksi talvisotaan lähetettiin talveen tottumattomia sotilaita heppoisissa varusteissa. Puna-armeijan tappioiden suuruutta havainnollistaa se, että jokaista yhtä kaatunutta suomalaista sotilaista kohti kaatui 5,5 neuvostosotilasta.

Stalinin todellinen tavoite olisi ollut Suomen valtaaminen kokonaan – eikä siis suinkaan pelkkä rajansiirto.

– Suunnitelmissa oli tehdä suuri punainen Suomi, mutta sotavoima ei riittänyt siihen.

Sodan alussa neuvostosotilailla ei ollut myöskään motivaatiota sotia. Taistelutahtoa saatiin nostettua, kun propagandassa ryhdyttiin korostamaan Leningradin ja Muurmannin radan suojelun tärkeyttä.

– Suomalaiset tiesivät, minkä vuoksi he taistelevat. Neuvostosotilaat eivät tienneet sodan alkaessa.

Suistamon lentokentän ilmatorjunta pudotti neuvostoliittolaisen koneen tammikuussa 1940.

Kiliniltä kysyttiin myös, oliko talvisodan alla todellinen uhka siitä, että Neuvostoliittoon kohdistuisi hyökkäys Suomesta.

– Suomalaiset eivät olisi koskaan lähteneet kahdenkeskiseen sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta Suomessa oli haaveita kumppanuudesta Ruotsin, Saksan ja Britannian kanssa, Kilin vastasi.

Britanniasta toivottiinkin Suomelle apua talvisotaan, mikä jäi haaveeksi. Myös Ranskalla oli suunnitelmia tulla Suomen avuksi estämään Neuvostoliiton miehitysaikeita, mutta myös ranskalaisten apu jäi vähäiseksi.

Kilin kehottaa kuitenkin miettimään, miten olisi voinut käydä, jos Britannia ja Ranska olisivat liittyneet Suomen rinnalle.

– Neuvostoliitto pelkäsi Britannian ja Ranskan sekaantumista talvisotaan. Niiden mukaantulo olisi ollut katastrofi Neuvostoliitolle, mutta ehkä myös koko maailmalle.

– Se olisi voinut realistisesti tarkoittaa, että Neuvostoliitosta ja Saksasta olisi saattanut tulla todellisia liittolaisia. Erään amerikkalaisen tutkijan sanoja lainaten veri jäätyy suonissa, kun sitä mahdollisuutta kuvittelee.

Neuvostoliitolla oli talvisodan aikana Saksan kanssa voimassa hyökkäämättömyyssopimus ja salainen etupiirijako, mutta kesästä 1941 alkaen maat olivat jo sodassa keskenään. Lopulta toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton liittolaisiksi tulivatkin Ranska, Britannia ja Yhdysvallat, mikä johti Adolf Hitlerin natsi-Saksan kaatumiseen.

Neuvostoliitto lavasti Mainilan laukaukset talvisodan tekosyyksi neuvostoliittolaiseen rajakylään. Nykyisin paikalla on vaatimaton muistomerkki, joka on jäänyt datshatontille pystytetyn aidan ahdistamaksi.

Venäjän julkisuudessa toistellaan yhä neuvostoväitettä, jonka mukaan Suomi ampui Mainilan laukaukset 26. marraskuuta 1939. Jopa Venäjän valtiollinen Voitonmuseo levitti väitettä Twitterissä talvisodan syttymisen 80-vuotismuistopäivänä.

Lue lisää: Venäläismuseo twiittasi lisää talvisodasta – ei korjaa edelleenkään Mainilan laukausten ampujaa puna-armeijaksi

Kilinillä on Mainilan laukauksista teoria, joka noudattelee osin suomalaisten käsitystä sodan tekosyystä. Hänen mukaansa kyseessä oli Neuvostoliiton lavastus, jonka tekotavasta hän kertoo saaneensa ensi käden tietoa nyt jo edesmenneeltä akateemikko Mihail Semirjaginilta.

Kilin kertoi IS:lle puhuneensa Semirjaginin kanssa vuonna 2000 hieman ennen tämän kuolemaa. Semirjagin oli paljastanut saaneensa Neuvostoliiton salaisen poliisin entiseltä työntekijältä kirjeen, jossa tämä kertoi, että lavastus toteutettiin viemällä kranaatinheitin Suomen puolelle rajaa.

– NKVD järjesti niin, että kranaatit ammuttiin Suomen puolelta. Oli vain muutama laukaus eikä tappioita tullut.

– Kannaksella tuolloin olleiden neuvostojoukkojen sotapäiväkirja väärennettiin myöhemmin täysin. Alkuperäinen hävitettiin ja kaikki kirjoitettiin uudelleen.

Lue lisää: Mainilan laukauksista tasan 80 vuotta: Tälle pellolle ammuttiin 7 laukausta ja sitten alkoi talvisota

Lue lisää: Neuvostoliiton puolella rajaa alkoi tapahtua jotakin merkillistä – suomalaiset näkivät pellolla ”saatanan montut”

Kilinillä on käsitys siitä, miksi virheellistä väitettä Suomen syyllisyydestä Mainilan laukauksiin toistellaan Venäjällä yhä.

– Se ei lopu, ennen kuin vanha polvi on poistunut. He haluavat kuulla, että näin on tapahtunut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?