Näin kävi Ruotsiin palanneille al-Holin orpolapsille – isoisä kokee pettäneensä lasten luottamuksen

Ruotsin viranomaiset eivät olleet aluksi innokkaita pelastamaan orvoksi jäänyttä sisarusparvea al-Holin leiriltä. Lapset Ruotsiin taistellut isoisä teki asiasta julkisen, mutta jäi sen vuoksi vaille huoltajuutta.

Koillis-Syyriassa sijaitsevalla al-Holin leirillä on noin 10000 ulkomaalaista Isis-taistelijoiden perheenjäsentä.

20.12.2019 14:29

Sen jälkeen kun terroristijärjestö Isisin kalifaatti saatiin murskattua keväällä Koillis-Syyriassa käydyssä Baghuzin taistelussa, valtiot eri puolilla maailmaa ovat joutuneet visaisen ongelman eteen: kuinka suhtautua Isisin riveihin liittyneisiin kansalaisiin sekä heidän jälkeläisiinsä?

Suurin osa Baghuzin taistelun jälkeen antautuneista ja kiinni otetuista Isis-taistelijoiden perheenjäsenistä on edelleen kurdihallinnon ylläpitämällä al-Holin leirillä, ja heistä noin 10 000 on kotoisin muualta kuin Syyriasta ja Irakista. Heidän joukossaan tiedetään olevan myös 11 suomalaisnaista sekä heidän noin 30 lastaan.

Kurdistanin korkean tason turvallisuuslähteet vahvistivat torstaina Ilta-Sanomille, että kaksi leirillä ollutta suomalaista orpolasta oli luovutettu Suomen viranomaisten haltuun.

Suomen ulkoministeriö on vahvistanut valmistelevansa lasten kotiuttamista, mutta sen mukaan lapsia tai heidän paluutaan koskevia tietoja ei aiota antaa julkisuuteen heidän turvallisuutensa sekä yksityisyydensuojansa vuoksi.

Muihin Pohjoismaihin orpolapsia on jo palautettu. Eniten näistä tapauksista julkisuutta on saanut seitsemän orpolapsen palauttaminen Ruotsiin. Samaan sisarusparveen kuuluvat lapset ovat 1–8-vuotiaita.

Ruotsiin palautettujen lasten isä on tunnettu norjalais-ruotsalainen Isis-taistelija Michael Skråmo, joka matkusti Syyriaan elokuussa 2014 vaimonsa Amanda Galvezin sekä parin neljän lapsen kanssa. Nuorimmat kolme lasta syntyivät myöhemmin Syyriassa.

Isoisä etsi lapset al-Holista

Lasten äiti kuoli alkuvuodesta ilmaiskussa Syyriassa. Skråmo puolestaan antautui lastensa kanssa kurdiviranomaisille Baghuzin taistelun jälkeen, mutta kuoli pian tämän jälkeen vammoihinsa.

Patricio Galvez.

Lasten jäätyä orvoiksi heidän omaisensa Ruotsissa alkoivat vaatia viranomaisilta lasten palauttamista maahan, mutta nämä kieltäytyivät aluksi. Lasten äidin isä Patricio Galvez oli päättänyt matkustaa Syyriaan etsimään lapsia heti kuultuaan tyttärensä kuolemasta, ja lopulta hän löysi heidät al-Holin leiriltä.

Viimein myös Ruotsin viranomaiset tulivat apuun, ja kesäkuussa lapset palasivat Göteborgiin heitä Irakin Erbilissä vastaanottamassa olleen Galvezin kanssa. Kaikki tämä tapahtui suuren mediahuomion saattelemana.

Jo al-Holissa ollessaan lapset olivat päätyneet tunnistettavina kansainvälisten tiedotusvälineiden kuviin ja videoille, ja juuri julkisuus on yksi syy siihen, miksi Galvezin toive lasten huoltajuuden saamisesta ei ole toteutunut. Ruotsissa asiasta oli kohuttu siitä lähtien, kun Galvez oli kertonut tuskastaan julkisuuteen Ruotsin viranomaisten kieltäydyttyä ensin auttamasta lapsia.

Wall Street Journalille joulukuun alussa antamassaan haastattelussa Galvez kertoi pelkäävänsä, että hän on menettänyt lapsenlapsensa uudelleen, tällä kertaa Ruotsin valtiolle. Hän sanoi olleensa ensin helpottunut siitä, että sosiaaliviranomaiset olivat lentokentällä häntä ja lapsia vastassa.

Viranomaiset veivät lapset ja Galvezin suoraan väliaikaiseen turvataloon saadakseen suojattua heitä julkisuudelta. Ongelmia riitti, sillä lapset olivat viettäneet viimeiset kaksi vuotta käytännössä pakenemalla paikasta toiseen ja kärsineet kuukausia pommituksista ja nälästä.

Katraan pojista toisiksi vanhin jouduttiin kiidättämään heti sairaalaan Syyriassa saamansa vesirokon aiheuttaman keuhkotulehduksen vuoksi. Vielä vakavampia ongelmia aiheuttivat psyykkiset vammat, sillä esimerkiksi vanhin lapsista oli nähnyt omin silmin äitinsä repeytyvän kuoliaaksi pommin sirpaleesta sekä luodin osuvan isänsä niskaan.

”Tuntuu siltä, kuin olisin pettänyt heidät”

Jo toukokuussa sosiaaliviranomaiset kehottivat Galvezia yöpymään muualla ja vierailemaan lasten luona ainoastaan päivisin. Pian tämän jälkeen lasten tulevaisuutta alettiin suunnitella kysymättä isoisältä ja muilta omaisilta mitään.

Lapsille alettiin etsiä sijaiskoteja, eikä heidän yhdessä pysymisensä ollut enää varmaa.

– Tuntuu siltä, kuin olisin pettänyt heidät. Tiedän, että tilanne on monimutkainen, mutta mikä on todella parasta lasten kannalta? Galvez pohti Wall Street Journalin haastattelussa.

Hänen mukaansa lastensuojeluviranomaiset olivat sanoneet antavansa lasten huoltajuuden ”neutraaleille henkilöille” siitä huolimatta, että hän oli vakuuttanut viranomaisille tarjoavansa lapsille ympäristön, joka on ”vapaa kaikesta islamismiin liittyvästä sekä väkivaltaisista ideologioista”. Hän ei ole puheväleissä entiseen vaimoonsa Ulrika Papeen, joka on saanut Ruotsin mediassa lisänimen ”Isis-isoäiti”.

Isis-taistelija Michael Skråmo matkusti Syyriaan perheineen vuonna 2014. Kuvassa hän esiintyy Isisin propagandavideolla.

Niin ikään islamiin kääntynyt Pape matkusti aikanaan Syyriaan tyttärensä sekä tämän miehen kanssa, mutta palasi takaisin ennen kuin Ruotsi teki ulkomaille terroristijärjestön riveihin matkustamisesta laitonta. Pape elää nykyään Ruotsissa uuden henkilöllisyyden suojaamana ja vapaana, sillä hänen ei tiedetä syyllistyneen rikoksiin.

Galvezille oli ollut koko ajan selvää, että hän ei yksin pystyisi huolehtimaan kaikista seitsemästä, mutta myös Göteborgin seudulla asuvat muut sukulaiset olivat ilmaisseet halukkuutensa osallistua lapsista huolehtimiseen isoisän ohella.

Isisin propagandavideoilla esiintynyt ja järjestön kannattajia Ruotsissa tehtäviin terrori-iskuihin kannustanut Skråmo oli ja on kotimaassaan vihaa herättävä hahmo, ja lapsiin kohdistuvasta uhasta huolestuneiden viranomaisten mukaan omaiset eivät pystyisi tarjoamaan heille tarvittavaa anonyymiyttä.

Isoisä ja viranomaiset erimielisiä lasten edusta

Kesän mittaan lapsia siirreltiin paikasta toiseen, välillä myös toisistaan erotettuina. Galvez pääsi kuitenkin tapaamaan lapsia satunnaisina viikonloppuina sekä sai puhua heidän kanssaan puhelimessa.

Miehen mukaan lasten ulkoisessa olemuksessa oli tapahtunut muutoksia paluun jälkeen. Täiden vuoksi Syyriassa pois ajellut hiukset olivat kasvaneet takaisin ja he näyttivät huomattavasti terveemmiltä.

Lapset kurkistelivat teltan seinissä olevista rei’istä al-Holin leirillä huhtikuussa.

Galvez ei ollut kuitenkaan varma, kertoiko hänen lasten silmissä havaitsemansa syyttävä katse heidän inhostaan häntä kohtaan vai pettymyksestä siihen, ettei hän ollut kyennyt pitämään koko joukkoa yhdessä. Tästä huolimatta lasten kerrottiin kyselleen hänen peräänsä.

– Kaiken sen läpi käymänsä kaaoksen jälkeen lasten olisi saatava perheen rakkautta sekä tunnetta johonkin kuulumisesta. Lapset tarvitsevat ennen kaikkea kotiin palaamista, Galvez kirjoitti elokuussa sosiaaliviranomaisille lähettämässään kirjeessä.

Sosiaaliviranomaisten mukaan kyse on Ruotsin hallituksen yleisestä linjasta, joka perustuu kokemuksiin, jota on saatu aiemmin Syyriasta Ruotsiin vanhempiensa kanssa palanneiden lasten tapauksista.

Nuorin painoi vain kolme kiloa al-Holissa ollessaan

Syksyllä lapset sijoitettiin yhdessä samaan, väliaikaiseen sijaiskotiin. Tuolloin Dagens Nyheter haastatteli heidän huoltajakseen valittua kahden aikuisen lapsen isää, jonka kerrottiin työskentelevän kolmivuorotyössä teollisuusalalla.

– Näin heidät uutisissa ja liikutuin. Mietin, miten heille käy, kun he palaavat Ruotsiin, nimettömänä esiintynyt mies kertoi lehdelle hetkestä, jolloin ajatus huoltajuuden hakemisesta sai alkunsa.

Puoli vuotta myöhemmin hänet oli hyväksytty lasten väliaikaiseksi huoltajaksi. Lehden mukaan lasten sukunimi Skråmo vaihdetaan toiseen, ja myös arabiankieliset etunimet korvataan toisilla.

Marraskuussa lapsille oltiin etsimässä uusia koteja. Vaikka heitä oltiin erottamassa toisistaan, viranomaisten kerrottiin huolehtivan, että heidän yhteytensä toisiinsa sekä sukulaisiinsa säilyy.

Huoltajana toiminut mies kertoi kokevansa, että hänen tehtäviinsä kuuluu tarjota lapsille elämä ilman uskonnollista indoktrinaatiota. Hän halusi lasten kasvavan ”täysin neutraalisti” ja saavan samat mahdollisuudet kuin silloin, jos he olisivat pysyneet Ruotsissa koko ajan.

Dagens Nyheter kuuluu niihin tiedotusvälineisiin, jotka tapasivat lapsia jo al-Holissa. Lehden mukaan nuorimmainen oli tuolloin täyttänyt juuri yksi vuotta, mutta painoi vain kolmisen kiloa.

Poika ei osannut kävellä, eikä edes jaksanut kunnolla kannatella päätään maatessaan lattialla uupuneena.

– On mahtavaa nähdä hänet nyt. Hän oli ensimmäinen lapsista, joka sai pysyvän uuden kodin sisaruksineen, jotka rakastavat häntä. Hän on todella hyvissä käsissä, leikkii ja nauraa. Ja kyllä, hän kävelee nyt, huoltajana toiminut mies kertoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?