Maan magneettinen pohjoisnapa matkaa Kanadasta kohti Siperiaa – ylitti tänä vuonna jo nollapiirin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Maan magneettinen pohjoisnapa matkaa Kanadasta kohti Siperiaa – ylitti tänä vuonna jo nollapiirin

Kun magneettinen napa liikkuu, navan ympärillä esiintyvät revontuletkin liikkuvat.

Kun magneettinen napa liikkuu, navan ympärillä esiintyvät revontuletkin liikkuvat.

Julkaistu: 20.12.2019 0:00

Pohjoisen magneettinen napa on ollut liikkeessä jo siitä lähtien, kun se ensimmäisen kerran havaittiin 1800-luvun alkupuolella.

Maapallon magneettinen pohjoisnapa, josta tutkijat käyttävät termiä pohjoinen magneettinen napa välttääkseen sekaannuksen maantieteellisen pohjoisnavan kanssa, matkaa kovaa vauhtia itään ja on jo ylittänyt nollapituuspiirin, Live Science kertoo. Magneettinen napa on siirtynyt Kanadan arktisilta alueilta kohti Siperiaa noin 55 kilometrin vuosivauhtia viimeisen parin vuosikymmenen ajan.

Navan kova vauhti pakotti tutkijoita päivittämään Maan magneettikentän mallia ennenaikaisesti, CNN kertoo.

Magneettinen napa on liikkunut Kanadan arktiselta alueelta kohti Siperiaa jo pitkään, Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan.

Skottitutkimusmatkaaja James Ross paikansi magneettisen pohjoisnavan Kanadan pohjoisessa saaristossa vuonna 1831. Toisen kerran navan paikansi norjalainen löytöretkeilijä Roald Amundsen vuonna 1904. Amundsenin paikallistama napa poikkesi kuitenkin muutamia kymmeniä kilometrejä Rossin mittaamasta sijainnista.

Kun napa paikallistettiin kolmannen kerran vuonna 1948, se oli jo 500 kilometriä pohjoisempana Walesin prinssin saarelta.

Maan magneettiset lavat ovat liikkeessä Maan nesteytimen virtausten takia. Tutkijoiden mukaan noin pari kertaa miljoonassa vuodessa magneettiset navat vaihtuvat päittäin, eli tällä hetkellä pohjoisesta magneettisesta navasta tulee eteläinen ja päinvastoin.

Muutamia kymmeniä tuhansia vuosia kestävän muutoksen aikana maapallon magneettikentässä voi olla useita napoja.

Tuoreen tutkimuksen mukaan viimeisin muutos noin 770 000 vuotta sitten kesti yhteensä noin 22 000 vuotta. Varsinainen napojen vaihtuminen kesti alle 4000 vuotta, mutta napojen vaihtumiseen liittyvää epävakautta kesti 18 000 vuotta. Epävakaana aikana navat vaihtuivat kahdesti väliaikaisesti ja myös osittain.

Ilmatieteen laitoksen tutkija, teoreettisen fysiikan tohtori Tiera Laitinen sanoi kuitenkin STT:n haastattelussa viime vuonna, ettei magneettisten napojen muutos aiheuta rajuja seurauksia.

– En usko, että suunnanvaihdos, jos se tapahtuisi nyt, aiheuttaisi sen suurempia ongelmia. Avaruudesta Maahan tulevan säteilyn määrä voisi lisääntyä jonkin verran, koska magneettikenttä osaltaan toimii suojana avaruussäteilyä vastaan, mutta toisaalta ilmakehä on se tärkein ja ensisijainen suoja.

Muutos huomioitaisiin myös esimerkiksi navigaatiossa. Tällä hetkellä Suomessa eranto eli se, kunka paljon magneettinen pohjoinen eroaa maantieteellisestä pohjoisesta vaihtelee 6–14 asteen välillä. Eranto kasvaa noin +0,2 astetta vuodessa.

Tuoreimmat osastosta