Tutkimus: Meristä on loppumassa happi – ensin katoavat suuret petokalat - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Meristä on loppumassa happi – ensin katoavat suuret petokalat

Tonnikalaparvi trooppisella koralliriutalla. Merten hapenpuute voi koitua kohtalokkaaksi suomalaistenkin rakastamalle tonnikalalle.

Tonnikalaparvi trooppisella koralliriutalla. Merten hapenpuute voi koitua kohtalokkaaksi suomalaistenkin rakastamalle tonnikalalle.

Julkaistu: 7.12.2019 17:33

Ilmastonmuutoksesta aiheutuva merten lämpötilan nousu uhkaa useita mereneläviä, kuten haita, tonnikalaa ja purjekaloja.

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia: meristä on loppumassa happi. Syynä on lämpötilan nousu ja merten rehevöityminen. Ihmistoiminnan aiheuttama rehevöityminen tarkoittaa kasvien tärkeimpien ravinteiden, eli typen ja fosforin, kertymistä vesistöön.

Tutkijat havaitsivat, että arviolta 700:lla havaintoasemalla merivesi kärsi matalasta happipitoisuudesta. Vielä 60-luvulla vastaavaa havaittiin vain 45:llä havaintoasemalla. Muutos on toisin sanoen radikaali. Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n toteuttama tutkimus on lajiaan mittavin, mitä on koskaan aiemmin tehty.

Asiasta kertoi uutisyhtiö BBC.

Rehevöitymisen aikaansaama happipitoisuuden romahtaminen asettaa mereneläville todellisen uhan. Suuret kalat tarvitsevat pienempiä mereneläviä enemmän happea, joten esimerkiksi hait, tonnikalat ja purjekalat ovat vaarassa kadota maailman meristä lämpötilan nousun myötä. Uhka on merkittävä etenkin trooppisen vyöhykkeen vesistöille.

Myös haita uhkaa sukupuutto, mikäli merten lämpötilan nousua ei saada pysäytettyä.

Myös haita uhkaa sukupuutto, mikäli merten lämpötilan nousua ei saada pysäytettyä.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erityisen rajuja vesistöissä. Kun ilmastoon vapautuu hiilidioksidia, joka synnyttää kasvihuoneilmiötä, maapallon meret imevät itseensä kasvavaa lämpöä. Vastavuoroisesti lämpimämpi meri ei pysty pitämään sisällään samaa hapen määrää.

Tutkimuksen mukaan meret sitovat 2 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin vielä 60-luvulla. Joissain trooppisissa vesistöissä lukema on jopa 40 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmeniä sitten. Tuore tutkimus vahvistaa havaintoja merten happivajeen synnyttämästä noidankehästä: kun meret eivät sido hiilidioksidia enää entiseen tapaan, kiihdyttää se ilmastonmuutosta yhä entisestään.

Tutkimus arvioi, että maailman meret tulevat menettämään 3–4 prosenttia happipitoisuudestaan vuoteen 2100 mennessä. Kenties pieneltä vaikuttava keskiarvo piilottaa kuitenkin alleen paikalliset muutokset, jotka saattavat olla merkittävästi rajumpia.

– Tämä raportti osoittaa ilmastonmuutoksen merille aiheuttaman tuhon karun mittaluokan. Kun meret menettävät happeaan, merenelämän hienovarainen tasapaino järkkyy, IUCN:n pääjohtaja Grethel Aguilar sanoo tutkimuksesta julkaistussa tiedotteessa.

Madridissa järjestettiin perjantaina ilmastomarssi YK:n ilmastokokouksen aikaan.

Madridissa järjestettiin perjantaina ilmastomarssi YK:n ilmastokokouksen aikaan.

Raportti julkaistiin Madridissa käynnissä olevan YK:n ilmastokokouksen yhteydessä. Tutkijat vetoavat tiedotteessa maailmanjohtajia sitoutumaan mittaviin päästövähennyksiin.

– Kalastajiin ja rannikkokaupunkeihin kohdistuvat mahdolliset suorat vaikutukset tarkoittavat, että YK:n ilmastokokouksessa tehtävät päätökset ovat entistä ratkaisevampia.

Juttua korjattu 7.12. kello 18.13. Havaintoja tehtiin 700:lla havaintoasemalla, ei 700:ssa meressä, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.

Tuoreimmat osastosta