YK:n pääsihteeri syytti valtioita poliittisen tahdon puutteesta ennen tärkeää ilmastokokousta – piste, josta ei ole paluuta, on näköpiirissä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

YK:n pääsihteeri syytti valtioita poliittisen tahdon puutteesta ennen tärkeää ilmastokokousta – piste, josta ei ole paluuta, on näköpiirissä

Julkaistu: 2.12. 10:15

Ilmastojohtajat kokoontuvat Madridissa kahden viikon ajan neuvotellakseen Pariisin ilmastosopimuksen auki olevia asioita.

YK:n ilmastokokous alkoi maanantaina Espanjan Madridissa. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi sunnuntaina, että maailman valtioiden toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat olleet ”täysin riittämättömiä” ja, että käännekohta, jonka jälkeen ei ole enää paluuta entiseen, saavutetaan pian, jos riittäviin toimiin ei ryhdytä. Guterresin mukaan toistaiseksi valtiot eivät ole osoittaneet ”poliittista tahtoa” ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Meillä on edessämme kansainvälinen ilmastokriisi ja piste, josta ei ole paluuta, ei ole enää horisontin toisella puolen vaan se on näköpiirissä ja viilettää meitä kohti, Guterres varoitti AFP:n mukaan.

Guterresin mukaan tiistaina julkaistavassa raportissa tullaan toteamaan, että viimeiset viisi vuotta ovat olleet ennätyslämpimiä. Kuluvasta vuodesta on tulossa toiseksi lämpimin vuosi mittaushistorian alettua.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin mukaan valtioilta on puuttunut poliittista tahtoa hillitä ilmastonmuutosta.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin mukaan valtioilta on puuttunut poliittista tahtoa hillitä ilmastonmuutosta.

Viime viikolla ilmastotutkijat varoittivat arvostetussa Nature-julkaisussa, että niin sanotut tipping point eli keikahduspiste, joiden jälkeen muutos tapahtuu aiempaa nopeammin ja kiihtyvään tahtiin, on joissakin tapauksissa jo mahdollisesti saavutettu.

Tutkijoiden mukaan yhdeksällä alueella on jo käynnissä sellaisia muutoksia, joiden seuraukset ovat peruuttamattomia. Lisäksi ne voivat johtaa dominoefektiin ja ruokkia toisiaan. Tutkijoiden mukaan keikahduspiste on käynnissä Amazonin sademetsässä, arktisilla merialueilla, Atlantilla, boreaalisten metsien alueilla Pohjois-Amerikassa, koralliriutoilla, Grönlannissa, ikiroudan alueilla Siperiassa, Länsi-Antarktiksella ja Itä-Antarktiksen Wilkesin valuma-alueella.

Brasilian metsäpalot kuohuttivat loppukesällä. Amazonin alueen metsästä on kadonnut vuoden 1970 jälkeen noin 17 prosenttia, tutkijat sanovat.

Brasilian metsäpalot kuohuttivat loppukesällä. Amazonin alueen metsästä on kadonnut vuoden 1970 jälkeen noin 17 prosenttia, tutkijat sanovat.

Esimerkiksi Amazonin alueella metsäkato ja ilmastonmuutos aiheuttavat epävakautta. Eri arvioiden mukaan keikahduspiste tarkoittaisi noin 20–40 prosentin metsäkatoa. Noin 17 prosenttia Amazonian metsästä on menetetty vuoden 1970 jälkeen.

Arktisen alueen lämpeneminen ainakin kahta kertaa muuta Maapalloa nopeammin uhkaa puolestaan boreaalista metsää ja lisää ikiroudan ja merijään sulamista.

Grönlannin jääpeitteen väheneminen on kiihtynyt, tutkijat sanovat.

Grönlannin jääpeitteen väheneminen on kiihtynyt, tutkijat sanovat.

Tutkijat kertovat myös, kuinka eri ilmiöt vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi arktisen merijään sulaminen vaikuttaa Grönlannin jääpeitteen sulamiseen. Pohjoisen jäiden sulaminen puolestaan vaikuttaa Atlantin merivirtoihin. Merivirtojen hidastuminen vaikuttaa puolestaan Antarktiksen jääpeitteen vähenemiseen ja Amazonian alueen kuivuuteen.

Tutkijat kuitenkin sanoivat, että kasvihuonepäästöjen vähentäminen auttaisi yhä hillitsemään ilmastonmuutoksen seurauksia.

Ilmastonmuutos uhkaa myös koralleja.

Ilmastonmuutos uhkaa myös koralleja.

Viime torstaina Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan luvuin 429–225. Mepit patistavat EU-johtajia työskentelemään sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pidetyksi alle 1,5 asteessa.

Tiistaina puolestaan julkaistiin YK:n ympäristöohjelman UNEP:n raportti, jonka mukaan kunnianhimo päästöjen leikkaamiseen pitää viisinkertaistaa, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan 1,5 asteen ylittäminen lisäisi helleaaltojen, supermyrskyjen ja tulvien yleisyyttä.

Päästöjä olisi leikattava joka vuosi maailmanlaajuisesti yli seitsemän prosenttia. Päästöt ovat kuitenkin nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,5 prosenttia vuosittain eikä kasvihuonekaasujen huippua ole saavutettu.