Venäjän valtiollinen voitonmuseo twiittasi Mainila-valheen talvisodasta: ”Suomen tykistö tulitti...” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäjän valtiollinen voitonmuseo twiittasi Mainila-valheen talvisodasta: ”Suomen tykistö tulitti...”

Moskovalainen Voitonmuseo lähetti lauantaina twiitin, jossa syy Mainilan laukauksista ja talvisodan alkamisesta vieritetään Suomen niskoille (vasemmalla). Väitetyt Mainilan laukaukset tutkittiin Suomessa tarkasti. Kansallisarkistosta löytyy muun muassa karttapiirroksia, joissa Neuvostoliiton suorittama lavastus havainnollistetaan.

Moskovalainen Voitonmuseo lähetti lauantaina twiitin, jossa syy Mainilan laukauksista ja talvisodan alkamisesta vieritetään Suomen niskoille (vasemmalla). Väitetyt Mainilan laukaukset tutkittiin Suomessa tarkasti. Kansallisarkistosta löytyy muun muassa karttapiirroksia, joissa Neuvostoliiton suorittama lavastus havainnollistetaan.

Julkaistu: 30.11.2019 15:01

Ulkoministeriön tiiminvetäjä Päivi Nevala vastasi heti museolle ja ihmetteli yritystä vääristellä totuutta: ”Voitonmuseo, ketä tämä palvelee?”

Moskovassa sijaitseva Muzei Pobedy eli Voitonmuseo lähetti lauantaina talvisodan alkamisen 80-vuotispäivän muistamiseksi twiitin, jossa syy Mainilan laukauksista ja talvisodan alkamisesta vieritetään Suomen niskoille.

Venäjäksi lähetetty twiitti kuuluu vapaasti suomennettuna seuraavasti:

– Neuvostoliittolais-suomalainen sota alkoi 80 vuotta sitten. Sitä kutsutaan myös ”Talvisodaksi”. 105 päivää kestänyt aseellinen konflikti vaati satojatuhansia kaatuneita ja haavoittuneita. Syynä sen alkamiseen oli Suomen tykistön kohdistama tulitus neuvostojoukkojen asemia vastaan.

Twiitti on herättänyt heti huomiota sekä ulkomaalaisten Suomen-tuntijoiden keskuudessa että suomalaisissa, jotka ovat käyneet antamassa jo palautetta museolle.

Twiittiin antoi pian suorasukaista palautetta esimerkiksi Päivi Nevala, joka toimii Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön varajohtajana ulkoministeriössä.

– Yritykset uudelleenkirjoittaa historiaa ja vääristellä totuutta eivät muuta sitä, mitä oikeasti tapahtui. Rehellisesti, Voitonmuseo, ketä tämä palvelee? Nevala twiittasi englanniksi.

Nevala hoitaa ulkoministeriössä tiiminvetäjänä Ukrainaan, Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja itäiseen kumppanuuteen liittyviä asioita. Hänen Twitter-tilillään lukee, että hänen twiittaamansa mielipiteet ovat hänen omiaan.

Arvostettu brittiläinen Venäjä-asiantuntija, turvallisuusasioihin erikoistunut toimittaja Edward Lucas twiittasi museolle venäjän kielellä.

– Valhetta (lozh), Lucas vastasi museolle ytimekkäästi.

Palautetta antoi myös Ukrainan Helsingin-suurlähetystön väliaikainen päällikkö Ilja Kvas.

– Paskapuhetta (bullshit), Kvas twiittasi Voitonmuseolle englanniksi.

Mainilan laukausten muistoksi pystytetty pylväs on vaatimaton näky Mainilon kylässä Venäjällä. Paikalliset historianharrastajat ovat tosin käyneet ehostamassa muistomerkkiä juuri ennen sodan alkamisen 80-vuotispäivää, joten tällä hetkellä se näyttää hieman erilaiselta.

Mainilan laukausten muistoksi pystytetty pylväs on vaatimaton näky Mainilon kylässä Venäjällä. Paikalliset historianharrastajat ovat tosin käyneet ehostamassa muistomerkkiä juuri ennen sodan alkamisen 80-vuotispäivää, joten tällä hetkellä se näyttää hieman erilaiselta.

Täysin neuvostopropagandaa noudatteleva museon talvisotaviesti on siinä mielessä merkityksellinen, että Voitonmuseota voidaan pitää nyky-Venäjän yhtenä virallisena valiollisena äänenä.

Kyseessä on valtiollinen budjettirahoitteinen museo, jonka yhteistyökumppaneina ovat esimerkiksi Venäjän kulttuuriministeriö, presidentti Vladimir Putinin perustama Venäjän sotahistoriallinen seura sekä Venäjän vapaaehtoiset -järjestö.

Voitonmuseo on Moskovaan perustettu valtava kompleksi, jossa juhlitaan erityisesti Neuvostoliiton voittoa natsi-Saksasta eli venäläisittäin Suuren isänmaallisen sodan (1941-45) voittoa. Museo sijaitsee Poklonnaja Goralla, ja joka toukokuussa siellä järjestetään isot juhlallisuudet voitonpäivän kunniaksi.

Neuvostoliitto väitti, että suomalaiset olisivat tulittaneet rajan tuntumassa olleeseen Mainilan neuvostokylään 26. marraskuuta 1939. Suomi kiisti väitteen heti ja myöhempikin tutkimus on osoittanut yksiselitteisesti, että kyseessä oli Neuvostoliiton itsensä toimeenpanema lavastus eli tekosyy sodan aloittamiselle Suomea vastaan. Sota alkoikin vain neljän päivän päästä lavastuksesta eli 30. marraskuuta 1939.

Väitetyt Mainilan laukaukset tutkittiin Suomessa tarkasti. Kansallisarkistosta löytyy muun muassa karttapiirroksia, joissa Neuvostoliiton suorittama lavastus havainnollistetaan.

Väitetyt Mainilan laukaukset tutkittiin Suomessa tarkasti. Kansallisarkistosta löytyy muun muassa karttapiirroksia, joissa Neuvostoliiton suorittama lavastus havainnollistetaan.

Lue lisää: Neuvostoliiton puolella rajaa alkoi tapahtua jotakin merkillistä – suomalaiset näkivät pellolla ”saatanan montut”

Väitteen mukaan Mainilan välikohtauksessa sai surmansa yhteensä neljä neuvostosotilaista ja yhdeksän haavoittui. Neuvostoliitto ei ole koskaan pystynyt esimerkiksi nimeämään surmansa saaneita, vaikka heidän marttyyriroolinsa hyödyntäminen olisi varmasti soveltunut Neuvostoliiton ja Venäjän tarpeisiin myöhemminkin.

Lue lisää: Mainilan laukauksista tasan 80 vuotta: Tälle pellolle ammuttiin 7 laukausta ja sitten alkoi talvisota

Venäjällä Mainilan laukauksista elää yhä edelleen rinnakkain monta todellisuutta.

Lue: IS selvitti: Näin Venäjä opettaa talvisodasta – yhdessä kirjassa varsin erikoisia tulkintoja

Venäjän asiantuntijapiireissä neuvostoversion valheellisuus tiedetään ja tunnustetaan jo laajasti, mutta suurelle yleisölle osoitetussa mediassa ja valtiollisessa propagandakäytössä Mainilan laukaukset kuitataan yhä toistuvasti Suomen syyksi.

Tuoreimmat osastosta