Kommentti: Stalinista ei saa kysyä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Stalinista ei saa kysyä

Medvedevin ja Rinteen tapaaminen paljasti, kuinka arka aihe Stalinin vainot ovat, Arja Paananen kirjoittaa Moskovasta.

Pääministeri Antti Rinne (sd) tapasi maanantaina venäläisen kollegansa Dmitri Medvedevin Moskovassa.

26.11.2019 9:23

Parasta yritettiin, mutta kävi niin kuin aina käy.

Näin voisi todeta pääministeri Antti Rinteen (sd) matkasta Moskovaan, jos vertauskuvana saa käyttää Venäjän taannoisen pääministerin Viktor Tshernomyrdinin kuuluisaa lausahdusta.

Rinteen vastakumppanina oli tällä kertaa tietenkin Venäjän nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev, jonka Rinne tapasi nyt ensi kertaa.

Etukäteen Suomessa joillakin oli huoli siitä, kuinka pääministerinä vielä melko kokematon Rinne selviäisi Medvedevin kanssa. Ettei Rinne vain tulisi lupailleeksi liikoja tai tulisi astuneeksi venäläisten ansoihin?

Tässä valossa vierailu näytti sujuvan kuitenkin melko perinteisissä suomalais-venäläisten korkeiden tapaamisten hengessä. Parasta yritettiin, mutta mitään kovin raflaavaa ei tapahtunut suuntaan eikä toiseen – eli kaikkineen oli kai ihan normimeininki.

Rinteen hienoinen epävarmuus näkyi siinä, että lehdistötilaisuudessa hän luki omat alkulausuntonsa suoraan paperista. Pääministereiden välillä ei myöskään nähty mitään kovin henkilökohtaista vuorovaikutusta, mikä sekin mennee ensitapaamisen jäykkyyden piikkiin.

Eikä Rinne jäänyt tässä juurikaan pekkaa pahemmaksi Medvedeville. Myös Medvedev luki alkulausuntonsa muistiinpanoistaan, vaikka hän osasikin peittää sen hieman taitavammin.

Rinne onnistui silti joka tapauksessa välittämään Medvedeville kaikki Suomen ja Euroopan unionin pääviestit.

Eli että Suomi on sitoutunut Euroopan unionin yhteiseen politiikkaan ja mahdollinen suhteiden normalisointi riippuu siitä, kuinka halukas Venäjä on ratkaisemaan Ukrainan ”konfliktia” – eli siis Krimin miehittämistä ja Itä-Ukrainan sotaa.

Väliäkös siitä, että nämä periaatteet tuli lausutuiksi hieman paperinmakuisesti ja niin, että Medvedev pääsi välillä ilmeilemään kyllästymisen astettaan.

Mutta ei huolta, Rinne, noita samoja poissaolevia ja sarkastisia ilmeitä Medvedevin kasvoilla on nähty ennekin.

Ja totuuden nimissä sama toisin päin. Eli ei siis huolta, Medvedev, yhtä väsyneeltä ja poissaolevalta Rinne meillä Suomessakin aika ajoin näyttää.

Suomalaisten toimittajien osalta voisi myös todeta samassa tshernomyrdiläisessä hengessä, että parasta yritettiin, mutta kävi kuten aina käy.

Etukäteen suomalaistoimittajille lupailtiin kahta kysymystä, mutta sitten kysymysten määrä supistettiin yhteen.

Yhteistuumin päätimme kysyä pääministereiltä Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden mahdollisesta lämpenemisestä, mutta tällä kertaa niin, että ottaisimme esille myös Suomessa virinneen halun selvittää Josif Stalinin vainojen uhrien kohtaloita.

Taka-ajatuksena oli heittää pääministereille idea, voisiko Stalinin uhrien kohtaloiden mahdollisesta selvittämisestä alkaa jokin uusi prosessi, joka voisi johtaa johonkin merkitykselliseen sekä Venäjän sisällä että Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden normalisoimisessa laajemminkin.

Kuolihan Stalinin vainoissa lukemattomien muidenkin eurooppalaisten maiden kansalaisia kuin Suomen, venäläisistä itsestään puhumattakaan.

Medvedev aloitti vastuksensa ilmoittamalla, että kysymys kuuluu pikemminkin poliittisen väittelyn piiriin kuin pääministereiden lehdistötilaisuuteen.

– Mitä tulee historiaan, se on vaikeaa ja traagistakin. Mutta minusta tuntuu, että suhteiden kehittämiseksi ei pidä katsoa taaksepäin vaan eteenpäin, hän opasti.

– Teidän nostamallanne kysymyksellä on tuskin tekemistä Venäjän ja EU:n eikä myöskään Venäjän ja Suomen välisten suhteiden ajankohtaisella asialistalla, Medvedev kuittasi.

Myös Rinne taiteili sanojensa kanssa.

Rinne muistutti, että Suomessa on tutkittu tieteellisesti jo oman historiamme kipeitä kohtia, kuten vuoden 1918 tapahtumia. Mahdollinen Stalinin uhrien kohtaloiden selvittäminen tulisi hänen mukaansa tehdä niin ikään tutkijoiden tasolla, politiikasta irrallaan.

– Jos tällaisia tutkimuksia tullaan toteuttaman esimerkiksi tukijoiden välisenä yhteistyönä, se on ihan tervetullutta. Mutta se on tieteellistä tutkimusta eikä poliittista vaikuttamista suuntaan eikä toiseen. Tästä Suomi pitää hyvin selkeästi kiinni, Rinne muotoili.

Medvedevin asenne Stalin-kysymykseen kävi ilmi jo hänen tavastaan ilmeillä huvittuneesti kysymyksen kuullessaan.

Lopullisesti kysymyksen arkaluonteisuus kävi kuitenkin selville siinä vaiheessa, kun Venäjän median artikkelit lehdistötilaisuudesta ilmestyivät. Stalin-teema suorastaan loisti poissaolollaan suurimmasta osasta juttuja.

Uutistoimisto Tass oli sentään tehnyt lyhyen siteerauksen Medvedevin vastauksesta. Tassin juttu näytti kuitenkin levinneen hämmästyttävän huonosti Venäjän mediassa.

Aivan kuin kaikki Venäjän tiedotusvälineet olisivat olleet yhtä mieltä Medvedevin kanssa siitä, että koko kysymys Stalinin uhrien kohtaloiden selvittämisestä oli itse asiassa sopimaton ja tarpeeton pääministereille esitettäväksi.

Parasta siis yritimme, mutta kävi kuten aina käy.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?