Kommentti: Onko paloittelumurha Venäjällä lievempi rikos kuin väkivallaton mielenosoitus? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Onko paloittelumurha Venäjällä lievempi rikos kuin väkivallaton mielenosoitus?

Dosentti Oleg Sokolov puettiin kypärään ja luotiliiveihin perjantaina, kun hänet tuotiin asunnolleen Moika-joen varrelle näyttämään rikoksen kulku. Sokolov on tunnustanut nuoren naisystävänsä paloittelumurhan.

Julkaistu: 17.11.2019 12:10

Napoleon-dosentti Oleg Sokoloville väläytelty kolmen vuoden vankeusrangaistus kertoo siitä, kuinka eri tavoin laki saattaa kohdella Venäjän eliittiä kuin oppositiota, Arja Paananen kirjoittaa.

Tavallisten venäläisten luottamus omaan oikeusjärjestelmäänsä ei ole koskaan ollut korkealla, mutta viime viikkojen tapahtumat ovat koetelleet sitä entisestään.

Todellinen sokkiherätys valikoivaan oikeudenkäyttöön tapahtui viikko sitten Pietarissa, kun tunnettu Napoleon-ekspertti Oleg Sokolov jäi kiinni yrittäessään upottaa naisystävänsä irti leikattuja käsiä Moika-jokeen.

Paljastui, että Sokolov, 63, oli surmannut Anastasija Jeshtshenkon, 24, ampumalla. Sokolov on tunnustanut paloitelleensa ruumiin sahalla ja yrittäneensä sen jälkeen peitellä tekosiaan heittämällä ruumiinosat pienissä erissä virran vietäviksi.

Venäjän lakien mukaan raa’asta murhasta voi saada elinkautisen, jolloin ehdonalaiseen vapauteen voi päästä 25 vuoden istumisen jälkeen. Lievemmän asteikon mukaan tuomio vaihtelee 6–15 vuoden välillä.

Dosentti Oleg Sokolov harrasti Napoleonin Venäjän-sotaretken uudelleendramatisointeja.

Yllättäen Sokolovin kohdalla käynnistyi kuitenkin nopeasti keskustelu, jonka mukaan hän voisi selvitä vain kolmella vuodella. Puolustus antoi ymmärtää, että Sokoloviin voitaisiin soveltaa lainkohtaa, jonka mukaan rikoksen tekijän toimia selittäisi rikoksen uhrin aiheuttama äkillinen tunnekuohu ja henkinen epätasapainotila.

Sokolov väitti, että Anastasija oli muuttunut mustasukkaiseksi hirviöksi. Hän myös vihjaili naisen käyneen ensin hänen kimppuunsa veitsen kanssa.

Puheet Sokolovin mahdollisesta kolmen vuoden tuomiosta asettuvat erityisen erikoiseen valoon, kun tapahtunutta vertaa niin kutsuttuun ”Moskovan juttuun”.

Moskovan jutussa on kyse opposition järjestämistä mielenosoituksista, joissa Venäjän vallanpitäjiä yritettiin painostaa päästämään opposition edustajia ehdokkaiksi syyskuun paikallisvaaleihin.

Mielenosoittajat käyttäytyivät pääosin täysin väkivallattomasti ja yrittivät vain vaatia perustuslaillisten oikeuksiensa toteutumista vaalien muodossa, kun mellakkavarusteiset poliisit pahoinpitelivät heitä kovin ottein väittäen heidän lietsoneen joukkolevottomuuksia.

Sattumoisin juuri tarkalleen kolmen vuoden mittainen vankeusrangaistus koitui esimerkiksi Kirill Zhukovin, 28, kohtaloksi. Oikeuden mukaan Zhukov syyllistyi heinäkuussa Moskovan vaalimielenosoituksessa ”poliisin väkivaltaiseen vastustamiseen”, kun hänen väitettiin yrittäneen nostaa kansalliskaartin poliisin kasvosuojuksen ylös.

Puolustuksen mukaan videolta näkyy, että Zhukovin käsi tuskin edes kosketti kypärää. Rangaistukseksi Zhukoville tuli kuitenkin kolme vuotta vankileiriä, eikä tuomiota lievennetty edes valituksen jälkeen.

Moskovalaiset ovat protestoineet Konstantin Kotovin tuomiota vastaan.

Peräti neljän vuoden vankeusrangaistus koitti puolestaan Konstantin Kotoville, 34, jonka todettiin ottaneen osaa peräjälkeen useisiin luvattomiin mielenosoituksiin. Kotov oli esimerkiksi vaatinut vapautta Venäjän vangitsemalle ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville ja asettunut puolustamaan huumelavastuksen kohteeksi joutunutta toimittajaa Ivan Golunovia.

Luvattomaan vaalimielenosoitukseen osallistuminen Moskovassa oli viimeinen niitti Kotovin tuomioon. Vaikka Kotovin ei edes väitetty käyttäytyneen missään vaiheessa väkivaltaisesti, hänet määrättiin neljäksi vuodeksi vankileirille.

Oikeudenkäynti dosentti Sokolovia vastaan ei ole vielä alkanut ja on tietenkin epätodennäköistä, että hänet voitaisiin päästää vain kolmella vuodella koko kansaa kuohuttaneesta paloittelumurhasta. Mutta jo pelkkä keskustelu lievennysmahdollisuudesta viittaa siihen, että Venäjällä laki voi olla erilainen eliitin edustajalle kuin opposition edustajalle.

Paloittelumurhan jälkeen on paljastunut myös, että Pietarin valtionyliopisto ja poliisi olivat painaneet villaisella useita aiempia Sokolovin tekosia. Esimeriksi jo 2008 Sokolovin silloinen tyttöystävä oli tehnyt rikosilmoituksen kuumalla silitysraudalla pelottelusta ja kuristamisesta, mutta tapaus ei ollut johtanut toimenpiteisiin.

Näyttää ikävästi myös siltä, että Sokolov saavutti koskemattomuutensa hankkimalla itselleen vahvan aseman Venäjän nykyisessä valtaeliitissä.

Sokolov toimi asiantuntijajäsenenä presidentti Vladimir Putinin perustamassa Venäjän sotahistoriallisessa seurassa.

Sokolov suoritti Putinin hallinnolle myös erilaisia palveluksia. Hän järjesti esimerkiksi isänmaallishenkisiä Napoleonin taistelujen uudelleendramatisointeja ja auttoi organisoimaan Kremlin-mielisten ranskalaispoliitikkojen vierailun Venäjän valtaamalle Krimille vuonna 2015.

Maaliskuussa 2019 Sokolov isännöi Pietarissa Marion Maréchalia, joka on Ranskan äärioikeistoa edustavan ja Venäjä-suhteistaan tunnetun Marine Le Penin sisarentytär.

Oleg Sokolov isännöi maaliskuussa 2019 Pietarin valtionyliopistolla Marion Maréchalia, joka on Ranskan Kansallinen liittouma -puolueen poliitikko ja Marine Le Penin sisarentytär.

Yksi esimerkki valikoivasta lainkäytöstä on myös toimittaja Ivan Golunovin kohtalo.

Venäjän nykyisen valtaeliitin väärinkäytöksiä tutkinut Golunov lavastettiin kesäkuussa syylliseksi huumerikokseen ja häntä uhkasi 20 vuoden vankeustuomio.

Valtavien kansalaisprotestien jälkeen syytteet hylättiin kokonaan. Kuitenkaan yhä edelleenkään sen paremmin lavastuksen tilaajaa kuin lavastuksen suorittaneita poliisejakaan ei ole asetettu syytteeseen, ja nyt koko jutun tutkintamateriaali on julkistettu salaiseksi ”valtionsalaisuuksiin” vedoten.

Toimittaja Ivan Golunov lavastettiin huumekauppiaaksi ja häntä uhkasi 20 vuoden vankeustuomio.

Golunovin vapautumista pidetään Venäjällä jonkinlaisena ihmeenä. Mitä se kieltämättä onkin.

Ihmeenä ei sen sijaan pidetä sitä, että syytön mies yritettiin lähettää 20 vuodeksi vankilaan.

Golunovin laaja haastattelu on luettavissa IS:n paperilehden Plus-liitteestä 16.-17. marraskuuta 2019.