Yhdysvalloissa korkein oikeus aloittaa unelmoijien suojeluohjelman käsittelyn, mutta lapsena laittomasti maahan saapuneet joutunevat jännittämään päätöstä ensi vuoteen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Yhdysvalloissa korkein oikeus aloittaa unelmoijien suojeluohjelman käsittelyn, mutta lapsena laittomasti maahan saapuneet joutunevat jännittämään päätöstä ensi vuoteen

Kuvituskuva
Julkaistu: 12.11. 10:31

Meksikosta lapsena saapunut Angelica Villalobos jännittää, voiko hän kohta enää ajaa autoa tai työskennellä Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden on määrä aloittaa tiistaina niin kutsuttujen unelmoijien Daca-suojeluohjelman tarkastelu. Unelmoijiksi kutsutaan lapsena laittomasti maahan tulleita siirtolaisia. Heidän asemastaan on kiistelty Yhdysvalloissa pitkään.

Presidentti Barack Obaman vuonna 2012 julkistama ohjelma on tarjonnut noin 700 000:lle lapsena laittomasti maahan tuodulle suojan karkotukselta sekä mahdollisuuden opiskella ja tehdä töitä laillisesti.

Presidentti Donald Trump määräsi ohjelman lopetettavaksi vuonna 2017 ja antoi kongressille kuusi kuukautta muuttaa ohjelmaa. Kongressi ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen siitä, miten suojeluohjelmaa pitäisi muuttaa, joten ohjelma päättyi. Sen jälkeen asiaa on puitu lukuisissa oikeusistuimissa, ja nyt sen lopullinen kohtalo päätetään korkeimmassa oikeudessa.

Varsinaista päätöstä asiassa odotetaan vasta ensi vuonna, jolloin Yhdysvalloissa käydään myös presidentinvaalit.

Vaikka korkein oikeus ei jatkaisi unelmoijien oikeudellista suojaa karkotuksilta, heitä ei kuitenkaan automaattisesti heitettäisi ulos maasta. Suurin osa luultavasti luisuisi kaikessa hiljaisuudessa elämään paperittomina, mikä vaikeuttaisi merkittävästi työntekoa ja opiskelua.

Suurin osa siirtolaislapsista on Meksikosta

Meksikosta alaikäisenä laittomasti Yhdysvaltoihin saapunut Angelica Villalobos, 34, eli varjoissa, kunnes hän sai Daca-ohjelmasta suojan karkotukselta. Villalobos kuvailee elämän olleen yhtä pyörremyrskyä sen jälkeen, kun Trump määräsi suojeluohjelman lopetettavaksi. Viiden lapsen äiti työskentelee autokorjaamossa Oklahomassa.

Myös Villalobosin aviomies tuli aikoinaan alaikäisenä laittomasti Yhdysvaltoihin. Pariskunta on puhunut lapsilleen siitä, mitä tapahtuu, jos korkeimman oikeuden päätös ei ole heille myötämielinen. He eivät voi jatkossa välttämättä esimerkiksi ajaa autolla tai työskennellä.

Omar Jadwat Amerikan kansalaisoikeuksien liitosta huomauttaa, että Villalobosien tapaan lähes 700 000 muuta ohjelmaan kuuluvaa ihmistä on ollut maassa ainakin 12 vuotta ja on osa yhteisöjä ja instituutioita. Jadwatin mielestä Trumpin hallinto halusi lopettaa Dacan, jotta se voisi käyttää unelmoijia kiristyskeinona vääntäessään demokraattien kanssa muista siirtolaisia koskevista tavoitteista. Trump yrittikin aiemmin saada kongressia myöntämään rahoitusta Meksikon rajamuurin rakentamiseen vastineeksi unelmoijien väliaikaiselle suojalle.

Suurin osa lapsena laittomasti Yhdysvaltoihin tulleista on Meksikosta, mutta heitä on saapunut myös muun muassa El Salvadorista, Guatemalasta, Hondurasista, Perusta, Etelä-Koreasta ja Brasiliasta.

Merkittävä asia myös presidentin oikeuksien kannalta

Oikeusistuimet ovat tarttuneet asiaan, koska Trumpin hallinnon motiivi Dacan päättämiseksi on herättänyt kysymyksiä. Tähän mennessä oikeudet ovat todenneet hallinnon käyttäytyneen mielivaltaisesti tai oikukkaasti. Trumpin hallintoa edustava asianajaja Noel Francisco sanoi syyskuussa, että hallinto on toiminut Dacan suhteen täysin laillisesti ja rationaalisesti.

Oikeustieteen professori Steven Schwinn Chicagon yliopistosta sanoo tapauksen olevan merkittävä siirtolaislasten kohtalon lisäksi myös toimeenpanovallan kannalta. Hänen mukaansa oikeuden päätös voi periaatteessa laajentaa presidentin valtaoikeuksia perua tai jatkaa poliittisia linjauksia perustelematta asiaa juuri mitenkään.

Trumpin hallinto on aiemmin perustellut Dacan lakkauttamista sanomalla, että kongressin tulisi säätää sen tilalle pysyvämpi ratkaisu.