Mika Aaltolan kolumni: Ihmisen kaipuu eheyteen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan kolumni: Ihmisen kaipuu eheyteen

Oli trumpien ja putinien politiikasta mitä mieltä tahansa, selkeää on, että se vaikuttaa.

11.11.2019 8:08

Juurevuuden merkitystä kansalaisille on aliarvioitu. Globaalit tuotantoketjut eivät ole vastanneet kuulumisen tarpeeseen. Maailman Trumpit ja Putinit ovat ymmärtäneen tämän ja valjastaneet sen käyttöönsä. He ovat tajunneet kuuluvansa aikaan, jolloin ihmiset kaipaavat valtiota koostavina suojina ja keskitettyinä yhtenäistoimijoina. Suuret johtajat vetoavat maansa mahtiin, hienoon menneisyyteen sekä haluavat tuottaa vahvoja tuntemuksia kunnian palauttamisesta epämääräisen aikakauden jälkeen.

Venäjän ja Kiinan johdoille strategisen toimintakyvyn ehostaminen suhteutuu väitettyihin nöyryytyksen aikakausiin. Kiina on palaamassa suureksi pois vuosisataisesta suosta, johon läntiset suurvallat sen alistivat. Venäjä on murtautumassa ulos Neuvostoliiton romahduksen jälkeisestä NATOn piirityksestä.

Trumpin kokemus Yhdysvaltojen nöyryytyksestä on suhteessa globaaliin ja liberaaliin aikakauteen. Hän näkee poikkirajalliset piirteet hahmottomana ja salamyhkäisenä klönttinä, joka alisti amerikkalaisen elämäntavan rapauttaville ideologioille. Trumpista amerikkalainen identiteetti on tullut turvattomammaksi ja hauraammaksi. Juurevat työpaikat ovat kadonneet maan perinteiseltä väestönosalta. Tätä symbolisoivat uudet maahanmuuttajat, joilla ei ole suoraa kytköstä amerikkalaiseen kokemukseen.

 Ristiriidan seurauksena on helposti käymistilaa, levottomuutta ja jakaantumista.

Yhdysvaltojen paluun strategiseksi toimijaksi on Trumpille pitkälti globaalin hahmottomuuden kitkemistä. Pariisin ilmastosopimuksesta luopuminen symbolisoi tätä. Se nähdään liian isona mekanismina ja kompromissina, joka suosii perinteisten tuotannollisten työpaikkojen siirtymistä maailman eniten tupruttelevaan maahan, Kiinaan. Amerikkalaisen elämäntavan turvaaminen näkyy myös edistyksellisten ajatuksien vastustamisena. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ajamisen nähdään tuottavan identiteettiturvattomuutta enemmistön keskuudessa. Samoin koetaan enemmistön kristillisten arvojen tallautuvan monikulttuurillisuutta suosivan politiikan jalkoihin.

Miksi vähemmistöjen pitäisi olla politiikan ja lakien erityissuosiossa? Miksei huomion tulisi keskittyä perinteisten identiteettien suojaamiseen ja vahvistamiseen? Mikä on se oppi, jonka mukaan valtion tulisi avata rajansa uusille tulijoille ilman huolta levottomuudesta ja pelosta, mitä tämä saa aikaan kansalaisten keskuudessa? Näitä kysymyksiä Trump pohdiskelee.

Oli trumpien ja putinien politiikasta mitä mieltä tahansa, selkeää on, että se vaikuttaa. Eikä se ole kiinni yhdestä henkilöistä tai yksistä vaaleista. Kyseessä on laaja oirehtiminen ja käymistila, joka tuntuu Suomessakin. Perussuomalaiset ovat nousseet mielipidetiedusteluissa selkeästi suurimmaksi puolueeksi. Suomea sotien jälkeen rakentaneiden kolmen suuren puolueen kannatus on nyt yhteensä 44.1 prosenttia. On selvää, että tämän pohjan eri variaatioille on yhä vaikeampaa rakentaa strategiseen visioon perustuvaa yhtenäistoimijuutta. Eheyttä ja selkeyttä ihmiset kuitenkin kaipaavat. Ristiriidan seurauksena on helposti käymistilaa, levottomuutta ja jakaantumista.

Euroopan tasolla on samoja vaikeuksia. Strategisesta autonomista puhutaan, mutta se on yhä kauempana todellisuudesta. Eurooppa pelkistyy yhä enemmän maailman suurimpana markkina-alueena ja yhä vähemmän joidenkin haaveissa olleena yhtenäisenä toimijana. Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen strateginen toiminta tuottaa ristikkäisiä gravitaatioaaltoja, jotka hajaannuttavat EUn jäsenmaiden rivejä. Samalla syntyy painetta kontrolloida EUn markkinoille pääsyä, johon EUlla on strategista taitoa ja kyvykkyyttä. Mutta samalla seurauksena on globaalin tason kauppajärjestelmän hajaantumista. Juuri sitä, mitä trumpit ja putinit toivovat. Globaalihallinnan tahtotila on alentumassa juuri, kun sitä eniten tarvittaisiin, suurten haasteiden vyöryessä päälle.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?