Kommentti: Omaiset vaativat Estonia-tutkintaa avattavaksi uudelleen – Riittääkö 60 päivää siihen, mihin 25 vuotta ei ole riittänyt?

Julkaistu:

60 päivää on lyhyt aika verrattuna 25 vuoteen, mutta näyttää siltä, että siinä ajassa ympäripyöreyksistä on tultava kyllä tai ei Estonia-tutkinnan uudelleen avaamiselle, kirjoittaa IS:n toimitussihteeri Marjo Hiitelä.
60 päivää. Sen verran Tallinnan hallinto-oikeus antoi torstaina Viron hallitukselle aikaa päättää Estonia-tutkinnan uudelleenavaamisesta.

60 päivää on verrattain vähän. Itse onnettomuudesta tuli juuri kuluneeksi 25 vuotta. Se on ihmisikä, joskus pidempikin.

Juuri 60 päivän aikarajaan oikeus päätyi, koska sen mukaan Estonian uhrien omaisten vaatimuksiin uudesta tutkinnasta ei ollut vastattu asianmukaisesti. Omaisten vuonna 2016 Viron hallitukselle toimittamalle vaateelle tarjottiin tuolloin oikeusministeriössä lämmintä kättä, minkä vuoksi he kääntyivät oikeusistuimen puoleen.

Omaisjärjestö on käyttänyt asiaansa tuomioistuimissa sitkeästi. Ennen Tallinnan hallinto-oikeutta istuttiin Ranskassa. Siellä telakkayhtiö Meyer Werftille ja merikelpoisuusluokituksen myöntäneelle Bureau Veritas -luokitusyhtiölle esitetyt vaatimukset vahingonkorvauksista hylättiin.

Kanne nostettiin vuonna 1996. Ranskalaisoikeudelta kesti yli 20 vuotta vastata siihen kyllä vai ei.

Veisikö uusi tutkinta salaliittoteorioilta pohjan?

Turmaan liittyy valtava vyyhti salaliittoteorioita. Juuri uudelleenitsenäistyneessä Virossa viranomaiset ja heidän vastuunsa hakivat vielä vasta sosialistisesta järjestelmästä vapautuneina paikkojaan ja rikollisjärjestöt yrittivät mahduttaa itseään ensiaskeliaan neuvostojärjestelmästä 1990-luvun länteen haparoivan yhteiskunnan rakenteisiin. Pikkuisessa 1,5 miljoonan asukkaan maassa, jossa murhia tai tappoja tehtiin 400 vuodessa, resurssit suuronnettomuuden tutkintaan olivat kortilla. Kun viranhaltijoihin ei voi luottaa, huhupuheista tulee uutisia.
Epämääräisyyksiä virallisessa turmaraportissa ovat pyrkineet osoittamaan esimerkiksi Estonian uhrien omaisten järjestö – juuri se sama, jonka puolelle Tallinnan hallinto-oikeus viime viikolla asettui. Omalta osaltaan salaliittoteorioiden soppaa ovat olleet maustamassa myös esimerkiksi virallista Estonia-tutkintakomissiota alun perin johtanut virolainen ministeri Andi Meister, joka ensin erosi tutkintalautakunnan johdosta kokemaansa painostukseen vedoten ja sen jälkeen kirjoitti kirjan, jossa esitti muun muassa Estonialta kadonneen jäljettömiin kahdeksan sen miehistön jäsentä.
Ehkä uusi tutkinta voisi täyttää Estonian tarinasta ne aukot, joihin tällä hetkellä haetaan paikkausta mielikuvituksesta. 2020-luvun tekniikalla tutkinta todennäköisesti voisi antaa tietoa, jota alkuperäisellä tutkintalautakunnalla ei ole ollut saatavillaan. Esimerkiksi Ruotsin merenkulun tarkastuslaitoksen johtaja Johan Fransson myönsi vuonna 2007 Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haastattelussa, että Estonia-tutkintaa varten tehdyt sukellukset hylkyyn tehtiin puutteellisin tiedoin.

Tuolloin esimerkiksi autokannelle, josta koko tuho sai alkunsa, ei sukellettu. Se olisi ollut sukeltajille liian suuri riski.

Kiertelystä kyllä vai ei

Virossa maan tuhoisimman onnettomuuden tutkinnan uudelleenavaaminen nousee pintaan aika ajoin. Viimeksi turman 25-vuotispäivän aikaan syyskuussa ehdotuksen uitti julkisuuteen Viron suurimman oppositiopuolueen Reformierakonnan puheenjohtaja Kaja Kallas.

Muiden puolueiden edustajat ilmaisivat kantansa samaan aikaan liukkaasti kuin saippua: Keskustalainen pääministeri Jüri Ratas lausui, että ennen uutta tutkimusta pitäisi olla tiedossa, mistä uutta tietoa halutaan. Isänmaan puheenjohtaja Helir-Valdor Seeder taas oli sitä mieltä, että pitäisi miettiä, mitä uutta tutkinnan avaamisella voisi saavuttaa. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Indrek Saar puolestaan tuki ajatusta, että tutkinta avattaisiin uudelleen, mikäli esille nousee kysymyksiä, joihin aiempi tutkimus ei anna vastauksia.
Kukaan ei sanonut ei. Tietenkään. 285:llä Estonian pohjaan vetämällä virolaisuhrilla on riittävästi painoarvoa, jotta kokemattominkin poliitikko ymmärtää, ettei suorakätisiä kieltoja kannata jakaa ja kun asian arkikäsittely on huhujen ja epäilysten paksuksi kyllästämää, mahdollisuudet tutkinnan avaamiseen kannattaa pitää auki. On kannattanut pitää jo 25 vuotta.

Nyt siitä, mikä oli viime torstaina 60 päivää, on jäljellä 57. Se on lyhyt aika muotoilla ympäripyöreistä kiertelyistä kyllä tai ei. Paljon lyhyempi kuin 25 vuotta, joissa se ei ole vielä onnistunut.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt