Brexit lähestyy ja hankaluudet lisääntyivät – Hanna-Maria, Satu ja Jenna kertovat, mikä Lontoossa muuttui

rac

Julkaistu:

Kolme Lontoossa asuvaa suomalaisnaista kertoo, miten brexit on vaikuttanut elämään ja ilmapiiriin Englannissa.
Britannia äänesti itsensä kesäkuussa 2016 ulos Euroopan unionista. Eroprosessi on ollut pitkä, hidas ja täynnä käänteitä. Tällä hetkellä aikaraja EU-erolle on lokakuun viimeinen päivä, mutta sekava hallitustilanne mutkistaa prosessia.

Tällä viikolla pääministeri Boris Johnson neuvotteli EU-johtajien kanssa uuden erosopimuksen, mutta sen kohtalo ratkaistaan vielä britti­parlamentissä. Tiedossa on kimurantti äänestys.

Ilta-Sanomat haastatteli kolmea Lontoossa asuvaa suomalaista, jotka kertovat, miten brexit on näkynyt heidän arjessaan.

Hanna-Maria Ahonen on 40-vuotias yrittäjä, joka on asunut 20 vuotta Koillis-Lontoossa. Hän työskenteli aluksi operatiivisissa tehtävissä isoille pörssiyhtiöille ja sen jälkeen strategiakonsulttina Deloittella.

Ahonen laittoi neljä vuotta sitten oman firman pystyyn ja auttaa nyt ihmisiä ja yrityksiä ympäri maailmaa.

– Lontoo on hieno paikka. Olen ollut todella tyytyväinen. Täältä matkustaa kolmessa tunnissa Suomeen, eli yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Skotlantiin, Ahonen kertoo.


Brexit ei ole pannut yrittäjän päätä pyörälle. Hänen mukaansa siitä on ollut henkilökohtaisella tasolla jopa hyötyä, vaikka yleisellä tasolla siitä koituu haittaa.

– Kansanäänestyksen jälkeen firmat kysyivät, haluanko töitä, koska minulla on eurooppalainen passi ja asun Englannissa. Heidän on helppo ottaa eurooppalainen töihin, koska se ei tuota ongelmia, joita Brexit aiheuttaa, Ahonen sanoo.

– Yleinen vaikutus on kuitenkin kova. Punta on kärsinyt paljon. Moni eurooppalainen on ollut 20–30 vuotta töissä täällä, ja maassa ovat eläkerahat sekä asunto. Jos punnan kurssi ei ole yhtä korkealla kuin muuttaessa, se vaikuttaa, milloin voi lähteä ja paljonko saa aikanaan esimerkiksi eläkettä.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että eläkkeelle siirtyminen voi viivästyä vuosia siitä, mikä on ollut oletus ennen brexit-kansanäänestystä. Se on uhka erityisesti heille, jotka suunnittelevat muuttoa takaisin euroalueelle.

Suurimmat vaikeudet on aiheuttanut oleskelulupaprosessi. Se on pakollinen, jotta voi jäädä brexitin jälkeen Englantiin. Henkilöllisyys todistetaan android-puhelimella. Sen jälkeen prosessin loppu tapahtuu valtion verkkosivuilla.

Prosessi on hankala erityisesti yrittäjille. Brittimediassa on pyörinyt artikkeleita esimerkiksi 30 vuotta maassa asuneesta ja kuninkaallisille töitä tehneestä kokista, joka ei saanut prosessia läpi.

Maassa asuu kolme miljoonaa eurooppalaista, joista vain miljoona on hakenut statusta. Kaksi kolmasosaa on siis jättänyt toistaiseksi hakematta. Ahosen mukaan haasteille on selvät syyt.

– Prosessi näkee yhdenlaisen eurooppalaisen. Jos et sovi kaavaan, prosessi on pidempi. Minun täytyi lähettää hurjasti lisätietoja, jotta sain sen läpi. Olen asunut maassa 20 vuotta. Lähetin kaikki pankkitiedot, mutta se ei riittänyt.

– Jos täytyy antaa lisätietietoja, ei ole ketään, kuka kertoo, mitä tehdä. Olen huolissani vanhemmista ihmisistä. Heille prosessi voi tuottaa paljon vaikeuksia. He eivät vietä aikaa sosiaalisessa mediassa eurooppalaisille kohdistetuissa ryhmissä, joista löytyy tiedotteita ja apua. Tiedotusvälineissä heidän tarpeitaan ei oteta huomioon, Ahonen harmittelee.

Satu Wilson asuu Sidcup-nimisellä alueella Kaakkois-Lontoossa. Hän muutti parikymmentä vuotta sitten kavereidensa perässä maahan. Wilson tapasi englantilaisen miehen, jonka kanssa sai kolme lasta.

Wilson työskentelee sairaanhoitajana, leikkausosastolla koulutusvastaavana. Brexitin vaikutukset ovat kinkkiset kansalliselle terveyskeskukselle.

– Etsin uusia työntekijöitä. Meillä on hurja pula sairaanhoitajista, tällä hetkellä 50 000 virkaa on auki. Jos emme saa eurooppalaisia sairaanhoitajia, täytyy etsiä Aasiasta, Australiasta ja muualta. Se aiheuttaa stressiä, Wilson sanoo.

Eurooppalaisia työntekijöitä on vaikea houkutella. Epäselvä tulevaisuus ei innosta ulkomaalaisia muuttamaan saarivaltakuntaan.


Työn lisäksi askarruttaa käytännön asiat. Wilson haki työpaikan kautta varhain oleskelulupaa ja sai sen. Nyt harkinnassa on kansalaisuuden hakeminen.

– En ole aiemmin hakenut sitä. Nyt olen miettinyt, koska ei tiedä, mitä tapahtuu ja millaiset oikeudet meillä on jatkossa. Se maksaa niin paljon, että turhan takia ei viitsisi hakea.

Perheeseen saapui kuukausi sitten au pair, joka auttaa kodin töissä. Niin sanotun Settled Status -oleskeluluvan saa vain, jos on asunut maassa viisi vuotta. Jos au pairin täytyy lähteä takaisin Suomeen, arkeen tulee uusi häiriötekijä.

– Aluksi sanottiin, että oleskelulupaa voi hakea 2022 saakka. Jos maa lähtee ilman sopimusta EU:sta, kaikki menee sekaisin. Ilman statusta voi joutua itse maksamaan terveydenhuollosta ja kaikesta muusta siten, että on pakko lähteä.

Wilson osaa suhtautua epävarmuuteen myös huumorilla.

– Keväällä mietin, mitä tässä käy. Hyvin englantilaiseen tapaan mitään ei tapahtunut. En usko, että mitään tapahtuu lokakuun lopussa. Vaikka sitä yrittää olla ajattelematta, se on koko ajan vähän takaraivossa.

Jenna Berlin istuu The Swimmer at the Grafton Arms -pubissa, Pohjois-Lontoossa. Paikka on tunnettu, sillä se on työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbynin kantapaikka.

– Täällä eletään kuplassa. Alueella suurin osa on liberaaleja. Joidenkin työkaverien kanssa käyn erilaisissa baareissa. Siellä tulee kommenttia, että olenko jostain Itä-Euroopasta. Kun suomalaisia ystäviä vieraili ja puhuimme suomea ulkona, vanha äijä käski puhua englantia. Tätä tapahtuu varsinkin öisin ulkona, Berlin kertoo.


Berlin muutti 11 vuotta sitten Lontooseen, koska halusi asua isossa kaupungissa. Berlin on yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija ja työskentelee hyväntekeväisyysjärjestössä.

– Muutin 2008 ja ajattelin saavani maisterinpapereilla hienon työn, mutta tuli lama. Olen koulutukseltani myös kokki ja tein kolme vuotta niitä töitä esimerkiksi Thamesia kiertävillä laivoilla.

Berlin teki samalla tutkimussuunnitelmahakemuksia ja sai kolmen vuoden apurahan väitöskirjaan, mitä teki seuraavat viisi vuotta. Hän asuu kreikkalaisen partnerin kanssa, joka on elänyt maassa jo 20 vuotta.

– Teimme kuukausi sitten oleskelulupahakemuksen. Hän sai sen heti läpi. Minulle tuli vastaus, ettei ole tarpeeksi todistusaineistoa. Soitin monta kertaa pankkiin, sieltä täytyi lähettää tiliotteet viideltä vuodelta. Lisäksi täytyi lähettää lääkärihistoria. Odotan yhä päätöstä, Berlin kertoo.

– Muutamalla ystävällä on täällä bisnekset ja useampi asunto, mutta heillä on sama ongelma. Ei tarpeeksi todistusaineistoa, jotta saisivat oleskeluluvan, hän naurahtaa.

Yleinen paniikki ei ole tarttunut häneen. Sellaista näkee sosiaalisen median ryhmissä, joissa ihmiset pelkäävät, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Olen vähän asenteella, että samapa tuo. Mennään sitten muuhun maahan, jos niin täytyy.

Ainoa asia, mikä huolettaa, on terveydenhuolto. Berlinillä on yksi vakituinen lääke. Lisäksi Berlin on hamstrannut särkylääkkeitä varastoon siltä varalta, että hinnat räjähtävät.

– Se vähän ärsyttää, jos hinnat kallistuvat. Sinänsä minulle ei ole ongelmaa maksaa esimerkiksi viittä puntaa terveydenhuollosta, mutta suurimmalla osalla brexitin puolesta äänestäneillä ei ole siihen varaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt