Tämän vuoksi Barcelonassa mellakoidaan – Katalonia vaatii yhä itsenäisyyttä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tämän vuoksi Barcelonassa mellakoidaan – Katalonia vaatii yhä itsenäisyyttä

Julkaistu: 15.10.2019 10:48

Barcelonan tuoreiden mielenosoitusten takana on Espanjan tyrmäämä Katalonian itsenäistymishanke.

Kataloniassa kansa on osoittanut mieltään kaduilla lukuisia kertoja viime vuosina. Syyskuussa noin 600 000 ihmistä vaati itsenäisyyttä Katalonialle. Mielenosoittajien määrä oli kuitenkin yksi vähäisimpiä edellisten kahdeksan vuoden aikana.

Katalonian aluehallinto tavoittelee Kataloniasta edelleen itsenäistä tasavaltaa. Kaksi suurinta puoluetta on kuitenkin erimielisiä siitä, miten tavoite voitaisiin saavuttaa.

Kataloniassa on noin 7,5 miljoonaa asukasta, mikä on noin 16 prosenttia koko Espanjan asukasmäärästä. Katalonian osuus Espanjan viennistä on neljännes ja bruttokansantuotteesta lähes viidennes.

Katalonia-aukiolla oli tuhansia ihmisiä osoittamassa mieltään Barcelonassa maanantaina.

Katalonia-aukiolla oli tuhansia ihmisiä osoittamassa mieltään Barcelonassa maanantaina.

Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Barcelonan lentokentällä maanantaina.

Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Barcelonan lentokentällä maanantaina.

Mielenosoittajat tukkivat tien Barcelonan lentokentälle maanantaina.

Mielenosoittajat tukkivat tien Barcelonan lentokentälle maanantaina.

Mielenosoittajia Barcelonan lentokentän edessä maanantaina.

Mielenosoittajia Barcelonan lentokentän edessä maanantaina.

Katalonialaisilla on oma kieli, parlamentti, lippu ja kansallislaulu. Katalonialla on myös omat poliisivoimat ja osa julkisista palveluista on aluehallinnon vastuulla.

Katalonian kansallismieliset ovat pitkään valittaneet, että alueelta lähetetään liian paljon rahaa Espanjan köyhempiin osiin keskushallinnon verolinjausten vuoksi. Katalonialaisia suututtivat myös Espanjan 2010 tekemät muutokset itsehallintoon.

Espanjan suurin sisäinen kriisi 40 vuoteen kärjistyi, kun Kataloniassa järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä 1. lokakuuta 2017. Espanjan perustuslakioikeus julisti sen laittomaksi, mutta silti 90 prosenttia äänestäneistä kannatti itsenäiseksi julistautumista. Tosin vain 43 prosenttia kävi uurnilla.

Mielensoittajia ja poliiseja Barcelonassa maanantai-iltana.

Mielensoittajia ja poliiseja Barcelonassa maanantai-iltana.

Poliisit ja mielenosoittajat vastakkain Barcelonan keskustassa Via Laietanalla maanantai-iltana.

Poliisit ja mielenosoittajat vastakkain Barcelonan keskustassa Via Laietanalla maanantai-iltana.

Mielenosoittajat pitivät kännyköitään ylhäällä Barcelonan keskustassa maanantai-iltana.

Mielenosoittajat pitivät kännyköitään ylhäällä Barcelonan keskustassa maanantai-iltana.

Mielenosoittajia Barcelonan lentokentällä.

Mielenosoittajia Barcelonan lentokentällä.

Katalonian parlamentin enemmistönä olleet separatistit julistivat maakunnan itsenäiseksi 27. lokakuuta 2017. Madridin hallinto suuttui, erotti aluehallinnon, hajotti parlamentin ja määräsi pikavaalit joulukuun lopulle. Samalla Espanjan keskushallinto lopetti Katalonian aluehallinnon.

Itsenäisyyttä ajaneita syytettiin kapinasta. Maanantaina korkein oikeus langetti 9–13 vuoden vankeustuomiot yhdeksälle Katalonian itsenäistymishankkeen johtajalle. Pisimmän tuomion sai alueen entinen varapresidentti Oriol Junqueras, jolle langetettiin 13 vuoden vankilatuomio kansankiihotuksesta ja julkisten varojen väärinkäytöstä.

Yhteensä kahtatoista johtajaa vastaan nostettiin syytteet heidän toiminnastaan lokakuun 2017 kansanäänestyksen aikoihin. Kolme heistä tuomittiin tottelemattomuudesta, mutta he eivät saaneet vankilatuomiota. Kaikki syytetyt kiistivät syyllisyytensä.

Katalonian entinen presidentti Carles Puigdemont ja neljä muuta johtajaa ovat maanpaossa, mutta Espanja on tehnyt heistä kansainvälisen etsintäkuulutuksen syyttäen heitä kapinasta.