Soditaanko Syyriassa pian suomalaisin opein? Näin tutkijat vastaavat: ”Irakilaisilla kädet täynnä omien ongelmiensa kanssa”

Julkaistu:

Kurdit eivät ole yhtenäinen kansa, tutkijat sanovat.
Suomi jatkaa kurditaistelijoiden kouluttamista Irakissa huolimatta Turkin hyökkäyksestä Pohjois-Syyriaan, maavoimat tiedotti perjantaina.

Suomi on mukana vuonna 2014 alkaneessa OIR-operaatiossa, jossa koulutetaan sekä Irakin keskushallinnon joukkoja että kurdien peshmerga-joukkoja äärijärjestö Isisiä vastaan.

Taistellaanko Turkin armeijaa vastaan pian suomalaisin opein?

Tuskinpa, asiantuntijat sanovat.

Irakilaisilla on kädet täynnä omien ongelmiensa kanssa, uskoo Turkkiin perehtynyt tutkija Halil Gurhanli Helsingin yliopistosta. Kun vastassa vielä olisi täysin ylivoimainen vastustaja eli Turkin armeija, kukaan tuskin on kyllin hullu lähteäkseen muualta niin toivottamaan sotaan.

Jopa Syyrian kurdit yrittävät tavalla tai toisella löytää tilanteeseen muun kuin aseellisen ratkaisun, Gurhanli lisää.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger on samoilla linjoilla.

Vaikka kurdeilla onkin myös yhteinen identiteetti, kurdialue on laaja ja eri heimojen väliset jakolinjat syviä. Kansa ei ole niin yhtenäinen, että Irakista lähtisi joukoittain taistelijoita sotimaan muiden sotaan.

Turkin suhteet Irakin kurdiheimoihin ovat paremmat kuin Pohjois-Syyrian kurdeihin, Gurhanli huomauttaa.

Kurdit puun ja kuoren välissä

Syyrian kurdit pyrkivät nyt välttämän täysimittaisen yhteenoton Turkin armeijan kanssa ja löytämään uuden tukijan Yhdysvaltain tilalle. Siinä he voivat hyödyntää pakenevien Isis-taistelijoiden uhkaa.

Toisaalta Yhdysvaltain hallintokin on jakautunut asiassa. Kurdit ovat keskusteluyhteydessä myös Syyrian hallinnon joukkojen ja venäläisten kanssa.

Muhlbergerin mukaan yksi tilanteen avoimista kysymyksistä on juuri se, millaisen kannan Venäjä ottaa.

Maa näytti varmasti etukäteen vihreää valoa Turkin operaatiolle, tutkija uskoo.

– Vaikea kuvitella, että Erdogan olisi tehnyt tätä täysin vastoin venäläisten tahtoa, Muhlberger sanoo.

Vain sisäpolitiikan jatke

Tutkijan mukaan ulkopolitiikka on Erdoganille vain sisäpolitiikan jatke.

Syyrialaiset pakolaiset ovat viimeaikaisissa mielipidetiedusteluissa olleet turkkilaisten toiseksi suurin huolenaihe heti talouden jälkeen. Lisäksi kurdeja vastaan suunnatuille voimatoimille on helppo saada turkkilaisten tuki, koska Turkki on sotinut kurdiseparatistien kanssa vuosikymmeniä.

Toisaalta on jo nähty, etteivät aseilla ole ennenkään löydetty kestävää ratkaisua kurdikysymykseen.

– Turkin yhteiskunta näyttää maalanneen itsensä nurkkaan, Gurnhali sanoo.