Köyhästä perheestä nousi kansanmies, joka lumosi Stalinin – huijarin taika ajoi miljoonia perikatoon

Valetiedemies Trofim Lysenko nousi Neuvostoliitossa 1920–1930-luvuilla suosioon maatalouskeksinnöillään, joiden vuoksi nälänhätä paheni.

DokumenttiTrofim Lysenko (oik.) oli talonpoikaisneron maineessa Neuvostoliitossa. Tässä hän on tutkimassa tähkiä Nikita Hrushtshovin kanssa, josta tuli Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin kuoleman jälkeen.

Ranskalainen dokumentti Leipää kansalle (The Scientist, The Imposter and Stalin: How to Feed the People, 2018) kertoo tarinan kahdesta neuvostoliittolaisesta luonnontieteilijästä, joista toinen oli oikeasti nero ja toinen huijari.

Nero oli kasvitieteilijä Nikolai Vavilov, joka keräsi Leningradiin yhä edelleen ainutlaatuisena pidetyn viljakasvien siemenpankin. Vavilov tutki viljelykasvien geneettisiä ominaisuuksia ja pyrki jalostamaan viljoja niin, että ne olisivat tuottaneet mahdollisimman suuren sadon Neuvostoliiton erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.

Valetiedemies oli puolestaan Trofim Lysenko, köyhästä perheestä kotoisin ollut kansanmies, jonka mahtipontisista lupauksista neuvostojohtaja Josif Stalin viehättyi.

Lysenko kiisti muun muassa perinnöllisyystieteen ja väitti keksineensä uusia mullistavia viljelytekniikoita, joilla Neuvostoliitto pystyisi takaamaan karttuisat viljasadot ja ruokkimaan nälkäisen kansansa.

Todellisuudessa monet Lysenkon kokeista epäonnistuivat, mutta neuvostomedia raportoi niistä silti jatkuvasti huikaisevina menestyksinä. Seurasi itsepetoksen kierre, jonka johdosta katovuodet seurasivat toinen toistaan, ja miljoonat neuvostokansalaiset kuolivat nälkään.

Stalin ei kuitenkaan koskaan menettänyt uskoaan Lysenkoon, mutta sen sijaan porvarillisena ja epäilyttävän kansainvälisenä pidetty Vavilov joutui epäsuo­sioon.

Lopulta Vavilov vangittiin vuonna 1940 ja häneltä kiristettiin tunnustus isänmaanpetturuudesta. Vavilovin väitettiin kuuluneen neuvostovastaisten tiedemiesten ryhmään, joka harjoitti sabotaasitoimintaa.

Aluksi Vavilov tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muutettiin myöhemmin 20 vuodeksi vankeutta. Vuonna 1943 hän kuoli kuitenkin aliravitsemukseen Saratovin vankilassa – eli hänestäkin tuli yksi Lysenkon vauhdittaman nälänhädän uhreista.

Dokumenttia katsellessa ei voi välttyä ajatukselta, että meidän aikamme kiista ilmastonmuutoksesta on kuin toisinto Vavilov-Lysenko-taistelusta.

Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaikuttaa uskovan mieluummin ilmastonmuutoksen kieltäjiä kuin suurta joukkoa kansainvälisiä tiedemiehiä, jotka varoittavat ilmaston lämpenemisen seurauksista.

Jos Neuvostoliitto olisi aikanaan uskonut Vavilovia, koko maan kohtalo olisi saattanut mennä toisin. Toivottavasti meidän aikamme vaviloveille käy paremmin.

Leipää kansalle TV1:llä maanantaina 14.10. klo 19.00 ja uusintana lauantaina 19.10. klo 08.05.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?