Belgradissa on osoitettu mieltä presidenttiä vastaan joka lauantai joulu­kuusta asti – kritiikin ytimessä kiilto­kuvamainen miljardi­satsaus

Belgradissa on osoitettu mieltä presidenttiä vastaan joka lauantai joulu­kuusta asti – kritiikin ytimessä kiilto­kuvamainen miljardi­satsaus

Julkaistu:

Serbia
Serbiassa ei enää sodita, mutta kamppailu maan tulevaisuuden suunnasta syvenee. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti presidentti Aleksandar Vucicin käynnistämä, pitkälti salassa valmisteltu luksushanke.
Tuhatpäinen väkijoukko marssii Belgradin keskustassa ja pysähtyy yliopiston rehtorin rakennuksen eteen. Presidentti Aleksandar Vucicia vastustavat mielenosoitukset alkoivat joulukuussa 2018 ja ovat siitä lähtien jatkuneet sitkeästi joka lauantai.

– Olen ollut täällä alusta saakka joka viikko. Yritämme taivutella hallituksen eroamaan tai järjestämään reilut vaalit, kertoo paikalle saapunut Biljana Markovic, 57.


Mielenosoittajat vastustavat Vucicin johtaman SNS-puolueen autoritaarista otetta esimerkiksi maan mediasta.

– Emme saa kunnon tietoa, koska Vucic kontrolloi lähes kaikkia lehtiä ja televisiokanavia. Meidän on pakko tuijottaa häntä joka päivä kertomassa omia asioitaan.

Jo kymmenen vuotta sitten EU-jäsenyyttä hakenut Serbia on pitkään kehittynyt hyvään suuntaan, mutta viime aikoina uutiset ovat olleet huolestuttavia.


Vucic on vuonna 2000 syrjäytetyn Slobodan Miloševicin sodanaikainen tiedotusministeri. Hän edusti Jugoslavian hajoamisen jälkeisinä vuosina äärinationalistista radikaalipuoluetta. Myöhemmin maltillisemman oikeistokonservatiivisen SNS-puolueen riveihin siirtyneen Vucicin nousu pääministeriksi vuonna 2012 herätti huolta, mutta tämä omaksuikin sovittelevan ja EU-myönteisen linjan.

Viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan. Unkarin ja Turkin tapaan myös Serbian johtaja on keskittänyt valtaa itselleen. Oppositio ja vapaa media on ajettu ahtaalle.

Vuonna 2017 Serbia profiloitui seksuaalivähemmistöjen edistäjämaana, kun Vucicin seuraajaksi valittiin avoimesti homoseksuaali Ana Brnabic. Valintaa on kuitenkin arvosteltu pelkäksi EU:n miellyttämiseksi. Vallan katsotaan olevan edelleen pääministerin paikalta presidentiksi siirtyneen Vucicin käsissä.


Marraskuussa 2018 vasemmistopoliitikko Borko Stefanovic ja kaksi muuta oppositioaktivistia hakattiin Kruševacin kaupungissa. Stefanovic syytti tapahtuneesta Vucicia ja tämän johtamaa SNS-puoluetta, jotka kiistivät syytökset. Tapahtuma laukaisi mielenosoitukset, jotka jatkuvat edelleen.

Haastattelussa Vucic väheksyi mielenosoittajia sanomalla, ettei taipuisi heidän tahtoonsa, vaikka ulkona olisi viisi miljoonaa ihmistä. Tästä lähtien marssijat ovat kutsuneet itseään ”yhdeksi viidestä miljoonasta”.


Valtioiden vapautta mittaava Freedom House -järjestö alensi helmikuussa Serbian statuksen ”vapaasta” ”osittain vapaaksi”. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä maa romahti tänä vuonna sijalle 90.

Erityisesti presidentin puoluetta ja lähipiiriä tutkivia toimittajia on uhkailtu. Tästä on kokemusta Danas-sanomalehdessä, joka on yksi harvoista vielä kriittisistä medioista Serbiassa.

– Minusta median riippumattomuudesta puhuminen on liian idealistista. Mutta meillä ei ole kytköksiä yhteenkään poliittiseen puolueeseen tai liikemieheen, selittää uutispäällikkö Milos Mitrovic lehden avokonttorissa.

Uhkausten lisäksi lehden toimittajia on estetty tekemästä työtään maan parlamentissa. Hallitusta ja presidenttiä kritisoivat uutiset ovat johtaneet siihen, että hallintoon kytköksissä olevat yritykset ovat vetäneet mainoksiaan pois lehdestä.


Televisiokanavista valtaosa on joko valtion tai presidenttiä lähellä olevien liikemiesten käsissä, jonka ansiosta Vucic saa halutessaan asioilleen paljon julkisuutta. Ja hän myös haluaa.

– Kuuden viime kuukauden tai vuoden aikana tilanne on muuttunut pahemmaksi. Presidentillä on pakkomielle mediaan, ja hän esiintyy siellä jollain verukkeella melkein joka päivä.

Mitrovic ei usko mielenosoitusten horjuttavan presidentin valtaa. Tämä johtuu osittain siitä, ettei oppositio pysty nykyisellään tarjoamaan uskottavaa vaihtoehtoa.

– Sen kaikki johtajat ovat heikkoja. Mutta mielenosoittajat ovat päänsärky presidentille.

Samaa mieltä on Biljana Markovic, joka kertoo osallistuneensa jo 1990-luvulla Slobodan Miloševicia vastustaviin protesteihin. Hänkin pitää hajanaista ja heikkoa oppositiota ja johtajan puutetta suurimpana esteenä muutokselle.

– Mutta on hyvä, että presidentti tietää, etteivät kaikki ole hänen kanssaan samaa mieltä.


Yksi suurimpia kritiikin aiheita on ollut Vucicin käynnistämä Belgrad Waterfront -niminen hanke, jossa Sava-joen rantaan rakennetaan kiiltävää toimistotornien, luksuskauppojen ja -asuntojen keskittymää. Hankkeen taustalla toimii maailman korkeimman rakennuksen, Dubain Burj Khalifan rakennuttanut Mohamed Alabbar.

Arvostelijoiden mukaan hanke valmisteltiin pitkälti salassa ja toteutetaan ilman kilpailua. Miljardihankkeeseen satsaaminen nähdään myös turhaksi maassa, jossa tyypillinen kuukausipalkka on vain muutamia satoja euroja.

Markovic on ammatiltaan historian professori, mutta työskentelee nyt ison kauppaliikkeen palveluksessa. Hän kertoo tienaavansa noin 66 000 dinaaria eli 560 euroa kuukaudessa.

– Kuulun täällä alempaan keskiluokkaan. Pulaa toimeentulosta on jokaisena päivänä.


EU-jäsenyys on nähty pitkään haaveena, joka nostaisi Serbian vauraiden eurooppalaisten valtioiden joukkoon ja parantaisi elintasoa. EU-jäsenyyttä kannattavien määrä on pudonnut vuosien varrella tasaisesti. Kun vuonna 2009 kannatus oli yli 70 prosenttia, haluaa tällä hetkellä EU:n jäseneksi enää reilu puolet serbialaisista.

Myös Markovic näkee EU:lla olevan omat ongelmansa. Taustalla hiertää suuresti myös EU:n vaatimus tunnustaa Kosovon alue, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 2008.

– En usko että liittyminen olisi meille hyväksi. Suurin ongelma on, että he vaativat meitä luopumaan Kosovosta, mikä ei ole mahdollista, hän sanoo.

– Kosovo on maamme kehto, jossa sijaitsee paljon kirkkoja ja luostareita. Asia on tunnetasolla hyvin vaikea.


Serbian poliittinen tilanne, turhautuminen EU-prosessin hitauteen ja korkea työttömyys ovat saaneet valtavan määrän nuoria ja koulutettuja serbialaisia etsimään mahdollisuuksia muualta. Alkuvuonna tehdyn saksalaistutkimuksen mukaan 75 prosenttia maan nuorista halusi muuttaa maasta EU:n alueelle.

– Olen erittäin pettynyt hallitukseemme. Haluaisin jäädä tänne, mutta he eivät anna meidän asua täällä ja olla vapaita, sanoo Vucicin vastaiseen mielenosoitukseen saapunut 16-vuotias lukiolainen Milica Jovanovic.

Hän toivoo ikäistensä alkavan ottaa aiempaa enemmän osaa Serbian tulevaisuuden rakentamiseen.

– Ongelmana on, etteivät monet nuoret ole kiinnostuneita politiikasta. Mutta luulen heidän olevan heräämässä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt