Suomalais-iranilainen Ana, 24, nousi otsikoihin Britanniassa – opiskelija kertoo viruneensa kuukausia pahamaineisen vankilan eristyssellissä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalais-iranilainen Ana, 24, nousi otsikoihin Britanniassa – opiskelija kertoo viruneensa kuukausia pahamaineisen vankilan eristyssellissä

Muun muassa BBC on haastatellut suomalais-iranilaista Anaa hänen vankeusajastaan Iranissa.

Suomalais-iranilainen Ana kertoo tulleensa pidätetyksi lomaillessaan Teheranissa vanhempiensa kanssa. Kuva on otettu sairaalassa pian Anan vankeusajan jälkeen.­

13.10.2019 8:02

Iranissa tapahtuneiden ulkomaalaisten turistien pidätykset ovat viime aikoina nousseet otsikoihin ja herättäneet kansainvälistä huolta.

Nyt Iranin perusteettomista pidätyksistä ja vankeusoloista on kertonut julkisuuteen suomalais-iranilainen Ana, 24. Ana väittää tulleensa 19-vuotiaana pidätetyksi, kun hän oli lomailemassa sukulaistensa luona Iranin pääkaupungissa Teheranissa.

Anan tarinasta ovat kertoneet muun muassa brittimediat Telegraph ja Daily Mail. Nykyään 24-vuotias elokuva-alan opiskelija oli haastateltavana myös Britannian yleisradioyhtiö BBC:n suorassa televisiolähetyksessä.

Ana on Suomen kansalainen, ja hän on asunut pienestä lapsesta lukioikäiseksi asti Helsingissä. Ilta-Sanomat tavoitti nykyään Lontoossa asuvan Anan puhelimitse.

Ana on esiintynyt julkisuudessa vain etunimillään, sillä hän kertoo pelkäävänsä Teheranissa yhä asuvien sukulaistensa turvallisuuden puolesta.

– Matkustin Iraniin heinäkuussa 2014, ja suunnittelin olevani maassa kaksi viikkoa. Tarkoituksenani oli palata Englantiin kolmatta yliopistovuottani varten, mutta olin Iranissa lopulta neljä vuotta, Ana kertoo.

Ana lomalla Jerusalemissa vuonna 2014. Israelista hän jatkoi matkaansa Iraniin, missä hänen matkustusasiakirjansa takavarikoitiin.­

Monia Anan kertomia asioita ei pystytä vahvistamaan virallisesti, joten tapahtumien kulku perustuu Anan kertomukseen.

Ilta-Sanomat on nähnyt Suomen Teheranin lähetystön asiakirjan, joka vahvistaa, että Ana on ollut kyseiset vuodet suurlähetystön asiakas, eikä hän ole päässyt tuona aikana poistumaan maasta. Lisäksi Ilta-Sanomat on nähnyt Britannian suurlähetystön sekä Anan yliopiston Kings College Londonin kirjeitä, missä osoitetaan huolta Anan perheen tilanteesta ja siitä, että Ana ei pääse poistumaan Iranista.

Ana kertoo herättäneensä viranomaisten epäilykset jo lentokentällä, kun hän saapui Teheraniin.

– Jouduin vaikeuksiin sillä hetkellä, kun laskeuduin ja virkailija kysyi, mistä olen tulossa. En sanonut tulevani lomalta Israelista, vaan kerroin tulevani Englannista, koska tiesin, että Israel on punainen vaate heille. En yrittänyt salata asiaa, en vain halunnut viettää enää enempää aikaa lentokentällä, Ana kertaa tapahtumia.

Ana vietti lapsuutensa Suomessa. Kuva lapsuuden joulusta.­

Seurauksena 18-vuotiaalta opiskelijalta takavarikoitiin sekä tämän Iranin että Suomen passit. Lisäksi vietiin hänen tietokoneensa. Se oli kuitenkin vasta alkua.

Kuulustelun jälkeen Ana pääsi poistumaan Teheranissa jo odottavien vanhempiensa ja sukulaistensa luokse. Ilman matkustusasiakirjoja hän ei kuitenkaan päässyt palaamaan Englantiin suunnitellusti.

Ana kertoo, että pian hän ja hänen vanhempansa kutsuttiin kuulusteluihin. Hänen mukaansa kuulusteluissa selvisi, että perhettä epäiltiin vakoojiksi.

– He olivat pyytäneet isääni kaksoisagentiksi, koska olivat niin vakuuttuneita, että olemme brittivakoojia, Ana naurahtaa kuivasti.

– Pikkuhiljaa aloin tosissani huolestumaan. Silloin otin yhteyttä yliopistooni sekä Suomen ja Britannian ulkoministeriöihin.

Kului yli vuosi, eikä Ana ollut vieläkään saanut passejaan takaisin.

Analta takavarikoidussa tietokoneessa oli runsaasti kuvia poliittisista tapahtumista, sillä hän on ollut Britanniassa mukana konservatiivipuolueen nuorisojärjestön toiminnassa. Kuvassa hän poseeraa Britannian nykyisen pääministerin Boris Johnsonin kanssa.­

Joulukuussa 2015 Ana oli juuri askarrellut joulukortteja. Osa niistä lähetettäisiin Suomeen. Kortit jäivät lähettämättä – Anan mukaan hänet tultiin hakemaan perheen kodista varhain aamulla ja käskettiin nousemaan pakettiauton kyytiin. Siitä seurasi vankeusaika, joka varjostaa Anan mukaan yhä hänen elämäänsä.

– En tiennyt, pitäisikö minun juosta tai huutaa, koska ajattelin, että vastustelulla he saisivat vain lisäsyitä syyllisyydelleni, hän kuvailee pidätystilannetta.

Anan mukaan häntä vastaan nostettiin 52 syytettä, yhtenä niistä vakoilu. Kolmesta häntä kohdanneesta syytteestä on Iranissa rangaistuksena kuolemantuomio. Hän kertoo, että hänet vietiin pahamaineiseen Evinin vankilaan, jota on kuvailtu kansainvälisissä medioissa ”helvetiksi maan päällä”.

Naisvankeja Evinin vankilassa Teheranissa.­

Kuulustelut jatkuivat vankilassa. Anan mukaan häntä pidettiin vankeusaikana eristyssellissä yhteensä 7 kuukautta.

Ana on kuvaillut monissa medioissa kokemuksiaan vankeudessa ”psykologiseksi kidutukseksi”. Häntä ei pahoinpidelty fyysisesti, mutta olot olivat epäinhimilliset. Hän kertoo, että yhdessä sellissä tarpeet piti tehdä vartijan tuomaan astiaan. Mikäli vartija ei tullut paikalle, joutui tarpeet tekemään alleen.

Eristyksessä Ana oli myös suurimman osan ajasta vailla ihmiskontaktia, kirjoja, ikkunaa tai televisiota. Vartijat myös nöyryyttivät vankeja esimeriksi turhilla ruumiintarkastuksilla.

– En tajunnut ajan kulkemista, vuorokaudenaikaa tai päiviä. Sellissä ei ollut peilejä, joten en voinut nähdä edes itseäni. Jonkin ajan jälkeen en edes tunnistanut omaa ääntäni. Se todella haavoittaa mieltäsi, Ana kuvailee.

– Nyt se tuntuu järjettömältä, mutta silloin mietin, että olenko tehnyt nämä asiat, mistä minua syytetään, enkä vain muista sitä.

Ana kertoo, että kerran hänen annettiin ymmärtää olevan matkalla teloitettavaksi.

– Minut jätettiin yksin 20:ksi päiväksi. Sitten vartijat kertoivat, että heillä on oikeudelta kirje, joka sanoo, että tunnustamisessa kestää liian kauan ja he aikovat jatkaa suoraan tuomioon, joka on kuolemantuomio.

– Kolmen päivän jälkeen minut vietiin autoon silmät sidottuna. Kun minut vietiin ulos autosta, kaaduin maahan, koska jalkani olivat kahlittu. Maassa suuhuni meni maata ja tomua. Sillä hetkellä se iski: tämä todella tapahtuu, nämä ihmiset oikeasti aikovat tehdä tämän.

Vanki kurkkaa seinän takaa Evinin vankilassa Teheranissa, kun vartija kulkee ohi.­

Ana kertoo, että lopulta hänelle sanottiin teloittajan olevan liian kiireinen suorittamaan toimenpidettä.

– Halusin vain kuolla. Olin sanonut jo rukoukseni ja sydämeni hakkasi tuhatta ja sataa. Siinä vaiheessa tajusin, että nämä ihmiset ovat sairaita, eikä tässä ole kyse kansallisesta turvallisuudesta tai vakoojien nappaamisesta. Olin pelinappula.

Vankeusaikanaan Ana kertoo käyneensä muutaman kerran oikeudenkäynnissä. Aluksi hänelle ei myönnetty oikeutta takuisiin, sillä hänen syytteidensä rangaistus oli kuolemantuomio. Lopulta takuusummaksi myönnettiin Anan mukaan noin 100 000 puntaa.

– Summa on Iranissa todella, siis todella, korkea. He ajattelivat, ettei meillä olisi varaa siihen. Ystävät ja suku tulivat kuitenkin yhteen, jotta he saivat maksettua takuusummani.

Ana kertoo päässeensä vapaaksi vankilasta elokuussa 2016 , mutta kuolemantuomiota ei kuitenkaan heti kumottu. Ana määrättiin kotiarestiin, missä hän kertoo olleensa vuoden 2017 heinäkuuhun asti.

Anan mukaan rangaistusta laskettiin hiljalleen kuolemantuomiosta: aluksi kymmeneen vuoteen ehdotonta vankeutta, sitten kahteen. Matkustuskielto pysyi. Kotiarestin aikana Ana kertoo hakeneensa apua jälleen Ulkoministeriöstä ja Teheranin Suomen suurlähetystöstä.

Lopulta Anan syytteistä luovuttiin ja matkustuskielto kumottiin. Anan mukaan hän pääsi toukokuussa 2018 matkustamaan takaisin Helsinkiin Suomen hätäpassilla.

Ana pääsi matkustamaan Iranista takaisin Suomeen hätäpassilla vuonna 2018.­

– En odottanut mitään halauksia ja kameroita, mutta yllätyin, kun minua kuulusteltiin Suomen lentokentällä muutaman tunnin verran. Se ei ollut mitään Iraniin verrattuna, eikä minua syytetty mistään, mutta viranomaiset halusivat tietää, mitä olin tehnyt Iranissa ne vuodet, Ana kertoo.

– Siitä menin äitipuoleni luo Helsingissä ja yritin palata takaisin normaaliin elämään.

Nykyään Ana asuu jälleen Lontoossa ja suorittaa elokuva-alan opintojaan loppuun. Vankeusaika on hänen mukaansa jättänyt hänelle niin psyykkisiä kuin fyysisiä terveysongelmia.

UM huolissaan kaksoiskansalaisista

Suomen Ulkoministeriön mukaan yleistilanne Iranissa on rauhallinen, eikä ulkomaalaisiin matkailijoihin kohdistu vihamielisyyttä tai uhkaa valtaosassa maata. Tästä huolimatta Ulkoministeriö muistuttaa sivuillaan, että ulkomaalaiset voivat joutua Iranissa pidätetyiksi ja heihin voi levottomuuksien yhteydessä kohdistua väkivaltaa.

Teheranin Suomen suurlähettiläs Keijo Norvanto kertoo Ilta-Sanomille, ettei voi kommentoida yksittäistä suurlähetystön tapausta, mutta myöntää tilanteen Iranissa olevan huolestuttava kaksoiskansalaisille.

– Yeisesti ottaen olemme huolestuneita kaksoiskansalaisten oikeusturvaan kohdistuvista riskeistä Iranissa. Matkustustiedotteessamme todetaan, että Iran ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta. Näin ollen Iranin ja Suomen kaksoiskansalaisia pidetään Iranissa iranilaisina, joihin sovelletaan Iranin lakeja ja käytäntöjä.

Norvannon mukaan Iranin kaksoiskansalaisten auttaminen ongelmatilanteissa voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

– Jos kaksoiskansalainen pidätetään, paikallisilla viranomaisilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa tästä lähetystölle eikä suurlähetystön konsulilla ole välttämättä mahdollista päästä tapaamaan pidätettyä Suomen ja Iranin kaksoiskansalaista konsulipalvelulain edellyttämällä tavalla.

– Emme usein edes tiedä vapautuneiden vankien saapumisesta Suomeen.

Norvannon mukaan Ulkoministeriöllä ei ole tilastotietoja kaksoiskansalaisten vangitsemisista.

– Mutta julkisuudessa on viime aikoina ollut useita tapauksia, joiden perusteella on syytä olettaa että tällainen riski kohdistuu ainakin joidenkin maiden kaksoiskansalaisiin.

Useita pidätyksiä

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Iranin ihmisoikeuksien tilanne on heikentynyt. Järjestön mukaan viranomaiset ovat pidättäneet mielivaltaisesti tuhansia ihmisiä, ilman mahdollisuutta puolueettomaan asianajajaan.

Teheranilaisessa Evinin vankilassa, missä Ana kertoo olleensa vangittuna, istuu parhaillaan useita poliittisia vankeja. Huomiota on herättänyt esimerkiksi arvostetun iranilaisen ihmisoikeusasianajan Nasrin Sotoudehin ja mielipidevanki Narges Mohammadin pidätys. Sotoudehia syytetään vakoilusta ja Mohammadia poliittisista rikoksista.

Hiljattain iranilainen sometähti Sahar Tabar pidätettiin ”kulttuurisista rikoksista” ja korruptiosta, The Guardian kertoo. Amnestyn mukaan Tabarin pidätyksen syynä vaikuttaa olevan ainoastaan hänen Instagram-kuvansa.

Anan tapaus puolestaan ei ole ainoa otsikoihin noussut turistin tai kaksoiskansalaisen pidätys. Australialaiset matkabloggarit Jolie King ja Mark Firkin vapautuivat hiljattain vankilasta Iranissa sen jälkeen, kun kaksikko vangittiin syytettynä dronen lennättämisestä Teheranissa ilman asianmukaista lupaa. Pariskuntaa pidettiin vangittuna Evinin vankilassa.

Australian ulkoministeriö oli kertonut aiemmin syyskuussa, että kolme maan kansalaista oli pidätettynä Iranissa epäiltynä vakoilusta. Timesin mukaan kolmas pidätetyistä on brittiläis-australialainen, tutkijana ja opettajana Australiassa työskennellyt nainen, joka on erikoistunut Lähi-idän politiikkaan erityisesti Persianlahden alueella. Hänen perheensä mukaan tutkijaa on pidetty Iranissa useita kuukausia.

Naispuolisia vanginvartijoita Teheranin pahamaineisessa Evinin vankilassa, missä suomalais-iranilainen Ana kertoo viettäneensä eristyssellissä jopa 7 kuukautta.­

Myös Iranin kaksoiskansalaisten pidätykset ovat lisääntyneet. Muun muassa The Times on kertonut pidätyksistä maassa. Tunnetuin tapaus heistä lienee brittiläis-iranilainen Nazanin Zaghari-Ratcliffe. Lontoolaisnainen pidätettiin vuonna 2016 Teheranin lentokentällä epäiltynä vakoilusta.

Kesäkuussa Teheranissa pidätettiin myös ranskalais-iranilainen tutkija Fariba Adelkhah – epäiltynä vakoilusta. Teheranissa pidätettiin viime vuonna myös isoäitinsä luona kyläillyt brittiläis-iranilainen Aras Amiri, joka sai BBC:n mukaan tuomion vakoilusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?