Asiantuntijalta karu arvio kurdijoukkojen mahdollisuuksista – Turkin ylivoima on murskaava

rac

Julkaistu:

Syyrian kurdijoukoilla ei ole juurikaan kykyjä torjua Turkin panssareita ja ilmavoimia.
Turkin asevoimien ja Syyrian kurdijoukkojen välillä on valtava epäsuhta.

Naton jäsenmaista Turkilla on toiseksi suurin armeija Yhdysvaltain jälkeen. Turkin asevoimilla on aktiivipalveluksessa noin 350 000 miestä, ja heistä 250 000 maavoimissa.

Tosin vain murto-osa on kiinni Syyrian kurdeja vastaan suunnatussa sotilasoperaatiossa, huomauttaa strategian opettaja, kapteeni Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Turkilla on modernit, hyvin varustellut valtiollisen toimijan asevoimat, Pihlajamaa tiivistää.

Mukana hyökkäyksessä on myös Turkin tukemia Syyrian kapinallisjoukkoja.


Kurditaistelijoiden määrästä on vaikea saada luotettavaa tietoa.

– Arvioissa puhutaan kymmenistätuhansista miehistä. Mutta on epävarmuutta siitä, kuinka yhtenäinen tämä liittouma on. Siellä voi olla kirjavuutta koulutustaustan ja sotilastaitojen suhteen.

Kurdijohtoinen SDF-liittouma (Syyrian demokraattiset joukot) on väittänyt onnistuneensa torjumaan maahyökkäyksen Tel Abaydissa, mutta tietoja ei ole pystytty vahvistamaan.


Pihlajamaa pitää mahdollisena, että kurdit tosiaan ovat voineet onnistua torjumaan hyökkäyksen tilapäisesti tietyssä yksittäisessä paikassa. Pidemmällä aikavälillä menestyminen on kuitenkin epätodennäköistä.

– Yhdysvallat aseisti ja varusti kurdiliittoumaa Isisin vastaisen sodan aikana, mutta heiltä puuttuu aika lailla tyystin ilmatorjuntakalusto. Heillä on vain kevyempää ilmatorjuntakonekivääriä ja kanuunakalustoa. Turkin ilmatoiminnalle on siinä mielessä aika vähän rajoitteita.

– Panssarintorjunta-aseistuksessa on puutteita. Kertasinkokalustoa löytyy, mutta suorituskyky on aika vajaa. Ennen kaikkea heillä on käytössään kevyitä jalkaväen aseita.


Kurdeilla on mahdollisuuksia pitkittää konfliktia lähinnä tekemällä sissisodan tyyppistä häirintää Syyriassa ja mahdollisesti myös Turkin puolella.

– Suorassa kohtaamistaistelussa, missä ollaan näköyhteydessä ja hyökkääjä käyttää panssaroituja joukkoja, on vaikea nähdä, että he kovin pitkään pystyvät asemiaan pitämään.

Hyökkäys Syyriaan käynnistyi niin nopeasti, että Turkki oli selvästi valmistautunut hyvin.


– On hyvin todennäköistä, että kun Turkki on kuukausien ajan uhannut operaatiolla, on ollut aikaa laatia suunnitelmat, hankkia tiedustelutietoa ja tehdä kaikki valmistelut, joita tällaisen operaation toteuttaminen vaatii.

Turkki aloitti sotilasoperaationsa tekemällä ilmaiskuja Pohjois-Syyriaan, ilmeisesti ainakin kymmenien kilometrien syvyyteen.

– Näiden merkitys on taistelualueen eristäminen, eli pyritään varmistamaan, että kurdiliittouma ei saa tuotua vahvennuksia alueelle. Jo ennen hyökkäyksen alkua Turkki iski Syyrian ja Irakin rajamaille samassa tarkoituksessa, pyrkimyksenä häiritä kurdien puolustuksen järjestämistä.

Torstaina on käyty myös ankaria taisteluja, jotka ovat keskittyneet noin sadan kilometrin pituiselle kaistaleelle ja ulottuneet muutamia kilometrejä Syyrian alueen puolelle.

– Nopeaa etenemistä syvälle Syyriaan ei ole nähty, mutta toki ehkä se ei ollut odotettavissakaan. Ilmeisesti Turkin tähän mennessä käyttämä joukkomäärä on ollut aika rajallinen, ja sillä voi päästä vain rajallisiin tavoitteisiin.


Turkki on ilmoittanut pyrkivänsä luomaan Syyrian rajan taakse noin 30 kilometrin syvyisen ”turvavyöhykkeen”, jolle se aikoo sijoittaa Syyriasta Turkkiin tulleita pakolaisia.

– Se on tietysti tavattoman laaja alue. Sellaisen alueen haltuunotto ja hallussa pitäminen vaatii merkittäviä joukkomääriä. Arvioisin, että sellaisen alueen haltuunotto vaatisi lisää voiman keskittämistä Syyriaan, Pihlajamaa sanoo.

Sotilaallista vastarintaa todennäköisemmin Turkin hyökkäykseen voi vaikuttaa kansainvälinen paine. Hyökkäys on tuomittu laajalti, mutta toistaiseksi vastustus ei ole juuri hetkauttanut Turkkia.

– Turkilla on myös aika pahoja taloudellisia ongelmia, ja etukäteen on arveltu, että Turkin hyökkäys saattaisi aiheuttaa lisäpakotteita. Ilmeisesti nämä kaikki tekijät on kuitenkin katsottu vähempiarvoiseksi kurditilanteen kanssa, Pihlajamaa sanoo.

Kurdijoukot pitävät parhaillaan vankiloissa ja leireillä kymmeniätuhansia Isisin kalifaatista paenneita ihmisiä, joiden joukossa on myös terroristijärjestön taistelijoita. Turkin hyökkäys on herättänyt huolta siitä, kuinka Isis-vankien käy. Pihlajamaakin pitää tilannetta arvaamattomana.
– On aika kyseenalaista, onko kurdeilla kyky suoriutua yhtä aikaa taistelutehtävistä ja vartiointitehtävistä. Siihenkin liittyy aikamoisia riskejä, voiko Turkki jotenkin kontrolloidusti saada omaan hallintaansa ja vartiointiinsa nämä leirit. On potentiaalia siihen, että Isis pyrkii tavalla tai toisella hyödyntämään tilannetta.


Konflikti myös asettaa vaakalaudalle Syyrian sisällissodan liittolaissuhteet. Kurdit ovat tähän asti olleet Yhdysvaltain liittolaisia, mutta toistaiseksi on epäselvää aikovatko he hakea tukea esimerkiksi Bashar al-Assadin hallinnolta.

– Kun tähän mennessä on näyttänyt siltä, että sotilaallinen asetelma on vakiintumassa al-Assadin eduksi, tämä tuo epävarmuuskertoimia tilanteeseen, ja on vaikea vielä arvioida kaikkia vaikutuksia. Lyhyesti sanottuna epävarmuus Syyrian tulevaisuuden suhteen lisääntyy. Voisi ajatella, että al-Assad ei myöskään hyvällä katso sitä, että hänen hallitsemansa maan sisälle on tunkeuduttu, Pihlajamaa sanoo.

– Lähivuorokaudet näyttävät mihin suuntaan tämä kääntyy. Yllättäviä käänteitä ei voi sulkea pois.