Turkki aloitti hyökkäyksen Syyriaan – asian­tuntija kertoo, mistä sotilas­operaatiossa on kyse

Julkaistu:

Turkki haluaa tehdä Pohjois-Syyrian kurdialueelle ”turvavyöhykkeen”, mihin maa pakkosiirtäisi kaksi miljoonaa syyrialaista pakolaista.
Turkki hyökkäsi keskiviikkona iltapäivällä Pohjois-Syyrian kurdialueelle. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vahvisti, että Turkin sotilasoperaatio kurdijoukkoja vastaan on alkanut Pohjois-Syyriassa.

– Turkkilaiset joukot ja Vapaan Syyrian armeija (Ankaran tukemia kapinnallisryhmiä) on aloittanut operaation Rauhan lähde Pohjois-Syyriassa, Erdogan kirjoitti Twitterissä.

Uutistoimistojen mukaan operaatio käynnistyi ilmaiskuilla, joita seurasivat tykistötuli.

Turkin päätös hyökkäyksestä oli yllättävä, mutta ajatus ei syntynyt yhdessä yössä. Turkki on puhunut pakolaisten siirtämisestä Syyriaan jo vuosia, mutta ratkaiseva hetki koitti, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti hyökkäykselle vihreää valoa ilmoittamalla, että Yhdysvallat vetää joukkojaan pois Syyrian pohjoisrajalta.

– Trump on aiemmin muuttanut kantaansa, mutta nyt tuli harvinaisen selkeä vihreä valo, mitä on vaikeaa enää muuttaa, CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio sanoo.

Trumpin päätös vetää joukot pois on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Häntä on syytetty muun muassa äärijärjestö Isisin kukistamisessa auttaneiden kurditaistelijoiden hylkäämisestä. Moni on myös pelännyt, että Turkki kohdentaa hyökkäyksiään niin, että myös kurdisiviilit voivat joutua vaikeuksiin.

Keskiviikkona Trump kuvaili Turkin hyökkäystä Syyriaan ”huonoksi ideaksi” ja vakuutti, ettei Valkoinen talo tue hyökkäystä.

IS kokosi yhteen keskeiset kysymykset konfliktista.

1. Miksi Turkki hyökkää Syyriaan?

Keskeisin syy sotaoperaatiolle on Turkin pitkäaikainen ja vaikea konflikti Turkin hallinnon ja kurdiväestön välillä. Syyrian sodan seurauksena kurdit saivat hallintaansa valtaosan Syyrian ja Turkin välisestä rajasta. Pohjois-Syyriaan muodostui näin kurdien hallitsema itsehallintoalue. Turkki ei hyväksy tätä.

Turkin hallinnolla on pitkä sota Turkissa toimivaa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vastaan, minkä Turkki on julistanut terroristipuolueeksi. Syyriassa toimii puolestaan PKK:n sisarpuolue, Syyrian demokraattinen liittopuolue PYD, joka on saanut Syyrian sodan aikana itselleen jalkatilaa ja asemaa Syyriassa ja näin pyrkinyt luomaan autonomisen alueen itselleen. Syyrian kurdijoukoilla SDF:llä on lisäksi kytköksiä PKK:hon.

– Turkki on jo kauan aikaa kokenut autonomisen alueen luomisen uhaksi. Turvavyöhyke on Turkin tapa rajoittaa ja ehkäistä tällaisen autonomisen alueen syntymistä Syyriassa, CMI:n Patokallio kertoo.

Turkin tavoitteena on siirtää kaksi miljoonaa syyrialaispakolaista takaisin Syyriaan, rajan tuntumaan kaavaillulle turvavyöhykkeelle.


Kahden miljoonan ihmisen siirtäminen itsehallintoalueelle ei tapahtuisi nopeasti. Patokallio kuitenkin huomauttaa, että Turkki on osoittanut olevansa suunnitelman suhteen tosissaan.

– Turkki on jo kauan aikaa puhunut siitä, että pakolaisille osoitettu vieraanvaraisuus alkaa loppumaan. Nyt näyttäisi siltä, että Turkki on sen verran vakavissaan, että ainakin jonkun verran ihmisiä ollaan todella siirtämässä Syyriaan.

2. Miten isosta sotaoperaatiosta on kyse?

– Aika vaan näyttää, mutta nyt vaikuttaa siltä, että Turkki ei tulisi valtaamaan aluetta kovin paljon pidemmälle turvavyöhykkeestä. Mutta totta kai jos halutaan siirtää kaksi miljoonaa ihmistä, niin eivät he tuollaiselle kovin kapealle raja-alueelle mahdu, Patokallio arvioi.

3. Ketkä alueella taistelevat?

Sotaoperaatiosta ottaa päävastuun Turkin moderni armeija. Presidentti Erdogan twiittasi keskiviikkona, että operaatioon osallistuu Turkin liittolaisina olevia kapinallisryhmiä.

Vastapuolella sotivat Syyrian kurdien itsepuolustusjoukot, joita länsimaat ovat viime vuosina aseistaneet ja kouluttaneet. Kurdien itsepuolustusjoukkojen mahdollisuudet pärjätä sodassa ilman Yhdysvaltojen tukea uskotaan heikoiksi.

On epäselvää, missä määrin Syyrian kurdit aikoivat taistella ihan rajalla, koska on vaikeaa nähdä, miten he voisivat voittaa. Kysymys kuuluukin, antavatko he tilaa ja luovuttavatko he raja-alueen vähemmällä taistelulla.

4. Miten Isisin käy, jos Turkki hyökkää Syyriaan?

Isis on Syyriassa käytännössä lyöty – sillä ei ole Syyriassa hallussaan alueita ja se on kärsinyt vakavia iskuja. Turkin hyökkäys voi kuitenkin vaikuttaa asiaan.

Patokallio huomauttaa, että johtajia on silti vapaalla ja Isisillä on kannattajia, soluja ja toimintaa jossain määrin Syyriassa. Näin ollen ryhmä ja sen taustalla olevat ajatukset ole täysin lyötyjä.

– Tämän kaltainen hyökkäys vie huomiota ja painetta Isisiltä pois. Pahimmassa tapauksessa tämä voi antaa Isisille tilaa ryhmittäytyä uudestaan, löytää uusia liittolaisia sekä tapoja voimauttaa itseään ja johtaa Isisin vahvistumiseen.

5. Miten Trumpin ”lupa hyökätä” vaikuttaa Yhdysvaltojen maineeseen liittolaisena?

Yhdysvaltojen vetäytyminen tarkoittaa, että maa hylkää pitkäaikaisen liittolaisensa. Päätöksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

– Kyllä se vaikuttaa siihen, miten Yhdysvaltojen muut liittolaiset näkevät maan luotettavuuden Trumpin hallinnon aikana. Jos on kovia puheita, mutta vaikean tilanteen tullen ei turvata, niin kyllähän se aiheuttaa säröjä suhteisiin.

6. Miten hyökkäys tulee näkymään EU-maissa?

Patokallion mukaan oli odotettavissa, että EU-mailta tulee vastalauseita Turkin hyökkäyksestä, sillä Euroopan linjauksena on löytää pitkäaikaisia ja kestäviä ratkaisuja Syyrian pakolaiskriisiin. Pakkosiirtäminen ei ole tällainen keino.

– Toki jos Turkki onnistuu siirtämään väkeä, se voi vähentää Turkin Eurooppaan kohdistamaa painetta ottaa vastaan lisää pakolaisia.

7. Mitä hyökkäys tarkoittaa Turkissa oleskeleville Syyrian pakolaisille?

Turkissa on liki 4 miljoonaa Syyrian pakolaista. Turkin asenteet pakolaisia kohtaan ovat viime aikoina kiristyneet.

Tilanteen kärjistymiseen vaikuttaa se, että Turkkiin saapuneet miljoonat pakolaiset vaikuttavat Turkin taloustilanteeseen.

– Pakolaiset ovat helppo syntipukki Turkin taloudellisiin vaikeuksiin, Patokallio sanoo.

Vaikka miljoonia pakolaisia ei pystytä siirtämään takaisin Pohjois-Syyriaan kerralla, kohdistuu Turkissa oleskeleviin Syyrian pakolaisiin hyökkäyksen jälkeen todennäköisesti entistä enemmän painetta. Turkkilaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen vaikeutuu, kun Turkki viestii selvästi sulkevansa pakolaisilta kaikki ovet.

Miljoonien pakolaisten kotouttaminen Syyrian raja-alueelle olisi puolestaan haasteellista jo sen takia, että suurin osa heistä ei ole kotoisin Pohjois-Syyriasta. Pakolaisia on saapunut Turkkiin etenkin Syyrian maaseudulta ja maan suurimmasta kaupungista Alepposta. Siirtäminen vaatisi voimakeinoja ja pakkosiirtoja.

– Se tulisi vaikuttamaan ratkaisevasti alueen demokratiaan sekä väestötasapainoon.

Lisäksi sunniarabien asuttaminen kurdienemmistöiselle alueelle saattaisi johtaa väestönvaihtoon, jossa kurdiväestö ajettaisiin pois alueelta.

– Tilanne kylvää uusia konfliktin siemeniä, eikä sitä voi tehdä rauhanomaisesti ilman paikallisen väestön suostumusta, mitä ei tällä hetkellä ole, Patokallio painottaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt