Salla kiertää Britannian pubeja auttamassa brexit-pulassa olevia suomalaisia

Julkaistu:

Britanniassa asuu noin 20 000 suomalaista, joiden on brexitin tullen haettava oleskeluoikeutta. Siinä auttavat Merimieskirkko ja Salla Korteniemi.
Suomen Merimieskirkon sosiaalikuraattori Salla Korteniemi istui Brightonissa pubissa ja skannasi paikallisten suomalaisten passeja eräänä lauantaina syyskuun alussa.

Hän on tavannut paikallisia suomalaisia pubeissa ympäri Britanniaa viikoittain. Toinen vastaanotto oli aamulla paikallisella Suomi-koululla.

Kun hän kiertää työssään saarta, hän laittaa suomalaisten Facebook-ryhmiin viestin: saa tulla pyytämään apua brexit-asioissa ja muissakin.

– Ilman somea olisin kylästä kylään huutelemassa, että ymmärtääkö kukaan suomea, hän nauraa.

Korteniemi auttaa hakemaan pysyvää oleskeluoikeutta eli settled statusta, joka vaaditaan, kun Britannia jättää Euroopan unionin. Haku hoituu sähköisesti, mutta ei iPhoneilla vaan joulukuuhun asti ainoastaan Android-laitteilla, joten Merimieskirkolle hankittiin neljä Android-tablettia tähän tarkoitukseen. Passi täytyy skannata ja tiedot täyttää.

 

Jos Kelan paperit aiheuttavat harmaita hiuksia, niin brittien tiedonanto vielä enemmän.

– Jos Kelan paperit aiheuttavat harmaita hiuksia, niin brittien tiedonanto vielä enemmän, Salla Korteniemi, 28, naurahtaa.

Oleskeluoikeutta hakiessa on kyse tärkeistä asioista, joten moni tahtoo pureskella asiaa omalla äidinkielellä, että asiat varmasti menevät oikein.

– Ei tarvita niinkään suomennosta tekstiin vaan suomennos merkitykseen ja tähän brittiläiseen kohteliaisuuteen.

Kun Britannia lähtee Euroopan unionista, jää maahan arvioiden mukaan noin 20 000 suomalaista.

Heistä moni on asunut maassa jo vuosikymmeniä, toiset taas vasta tovin. Joukossa on Korteniemen mukaan myös vanhuksia ja leskiäkin, joiden ei ole tätä ennen tarvinnut hoitaa tällaista byrokratiaa. Jotkut ovat muuttaneet maahan jo ennen vuotta 1973, jolloin Britannia liittyi EU:hun.


– Kyllä mulla on myös huoli niistä, jotka eivät ole somessa. Löytävätkö he apua?

Britanniansuomalaiset syövät iltaisin päivällistä ja käyvät nukkumaan marraskuun ensimmäisenä päivänä aivan niin kuin aina aiemminkin, oltiin silloin unionissa tai ei.

Korteniemen mukaan paniikkia suomalaisyhteisössä ei ole. Tilanteisiin sopeudutaan ja ihmiset auttavat toisiaan, hän tuumaa.

– Reagoidaan sitten, kun jotain oikeasti tapahtuu.

Maassa vuosikymmenet asuneilla on juuret jo syvällä brittiyhteiskunnassa, kun taas lyhyemmän ajan maassa asuneita voi mietityttää, kuuluuko yhteiskuntaan vai ei.

Uutisia seurataan paljon, vaikka ne usein herättävätkin huolen. Kun Boris Johnson nousi heinäkuussa pääministeriksi, ihmiset olivat hämmentyneitä.

– Että eihän tämä nyt oikeasti käynyt? Korteniemi kuvailee tunnelmia.


– Joka kerta kun otetaan askelia kohti brexitiä, ihmiset vähän kohahtavat, että tuleeko se nyt oikeasti.

Alun perin eron piti tulla voimaan 29. maaliskuuta, kaksi vuotta siitä, kun tuolloinen pääministeri Theresa May antoi eroilmoituksen EU:lle. Alkuperäinen lisäaika loppui 12. huhtikuuta, mutta Eurooppa-neuvosto eli EU-huippukokous myönsi jatkoaikaa lokakuun loppuun.

Tilanne ei ole selkiytynyt keväältä. Johnson vastustaa Mayn neuvottelemaa erosopimusta, joka on parlamentissakin kolmeen otteeseen torpattu.

EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier on tehnyt selväksi, ettei unioni aio avata neuvotteluja enää.

Pääministeri Johnson on pitänyt sopimuksetonta brexitiä vaihtoehtona, mutta ajatus on kauhistuttanut monia.


Parlamentti laati ja hyväksyi lain, joka vaatii pääministeriä pyytämään kolmen kuukauden lykkäystä, kun EU-huippukokous on lokakuussa koolla. Johnson määräsi parlamentin yli kuukauden istuntotauolle kesken kiivaan brexit-syksyn. Korkein oikeus tuomitsi jäädytyksen laittomaksi ja palautti parlamentin takaisin töihin.

– Lähden siitä, että kyllä tässä järkevä ratkaisu on. Paljon paperityötä se varmasti tuottaa, Korteniemi toteaa.

– Jos työlupaa tai -viisumia tarvitsee, silloin haetaan.

Oleskeluoikeutta on elokuun loppuun mennessä hakenut 5 300 suomalaista ja yhteensä yli 1,2 miljoonaa EU-kansalaista.


Moni ei ole hakemukseen vielä tarttunut, ei Korteniemikään omaansa. Koska hän on asunut saarella alle viisi vuotta, hän voi hakea vain alustavaa oleskeluoikeutta. Hän pakkasi omaisuutensa matkalaukkuihin toukokuussa ja muutti Lontooseen liikkuvaksi sosiaalikoordinaattoriksi.

– Käytännössä tuen suomalaisyhteisöjä ja -yksilöitä. Olen täällä auttamassa ihmisiä ratkaisemaan arjen ongelmia.

Vastuualueena on koko Britannia sekä Irlanti. Työviikkoihin mahtuu esimerkiksi opiskelijoiden, merimiesten ja sairaalassa olevien suomalaisten tapaamisia sekä suomalaisten ystäväverkoston tukemista.

Lokakuussa vapaaehtoisia ystäväverkostosta tulee Lontooseen oppimaan oleskeluoikeuden hakemisesta, jotta he voivat auttaa muita hakuprosessissa. Korteniemen työnkuva ei ole hengellinen, mutta hengellistä apua saa pyytämällä.

Syksyn lähetessä yhteydenottoja Merimieskirkolle on tullut aiempaa enemmän.


Monet tahtovat hakea oleskeluoikeutta ennen brexitiä, joskin aikaa hakea on tämänhetkisen tiedotuksen mukaan ainakin vuoden 2020 loppuun, tuli ero sopimuksella tai sopimuksetta.

Vaadittu viiden asuinvuoden todistaminen huolettaa osaa suomalaisista, koska maassa ei ole samanlaista henkilötunnusta kuin Suomessa. Identifoivan vakuutustunnuksen saa, kun työskentelee maassa, mutta sitä ei välttämättä ole ollut opiskellessa tai lapsia kotona hoitaessa.

Väestörekisteriä ei ole, joten usein henkilöllisyys täytyy todistaa sähkö- ja kaasulaskuilla. Onneksi niin ei nyt pitäisi olla.

– Apua, pitääkö mulla olla yli viisi vuotta vanha kaasulasku, Korteniemi kuvaa monen ajatuksia.

 

Apua, pitääkö mulla olla yli viisi vuotta vanha kaasulasku!

Osa Britannian suomalaisista on havainnut muukalaisvastaisuuden kasvua ympäristössään, hän sanoo.

– Muuan suomalainen sanoi, ettei uskalla puhua suomea bussissa tai metrossa: se voi tulla sekoitetuksi puolaan. Se sai ajattelemaan. Maailmalla matkoilla ei ollut tullut mieleen, ettei uskaltaisi puhua suomea.

– Mutta on totta, että brexit tarkoittaa että tietty määrä ihmisiä on äänestänyt sen puolesta.

Muukalaisvastaisuus ja rasismi ovat tutkimusten mukaan arkipäiväistyneet maassa brexit-äänestyksen jälkeen. Strathclyden yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosaa itäeurooppalaisista lapsista on kiusattu taustansa vuoksi.

– Suurin osa ihmisistä tahtoo hyvää eikä brexitin kannattaminen tarkoita että tahtoisi minulle pahaa, muistuttaa Korteniemi.

– Välillä siitä pitää muistuttaa itseäänkin, sillä kun seuraa uutisia, sitä puolta ei näe.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt