Sigmund Jähn oli DDR:n supersankari – näin hänestä tuli ensimmäinen saksalainen avaruudessa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Sigmund Jähn oli DDR:n supersankari – näin hänestä tuli ensimmäinen saksalainen avaruudessa

Ensimmäinen avaruuteen lentänyt saksalainen kosmonautti Sigmund Jähn oli sosialismin mannekiini.

Kosmonautit Sigmund Jähn (vas.) ja Valeri Bykovski otettiin vastaan juhlallisessa paraatissa Karl-Marx-Alleella Itä-Berliinissä 21. syyskuuta 1978.

7.10.2019 17:00

Sadattuhannet ihmiset hurrasivat, kun kosmonautit Sigmund Jähn ja Valeri Bykovski kulkivat avoautossa läpi Itä-Berliinin 21. syyskuuta 1978. Jähn oli juuri tuonut suuren propagandavoiton sosialistiselle Itä-Saksalle – kerrankin rikas ja kapitalistinen isoveli Länsi-Saksa jäi kakkoseksi.

Nyt Jähn on poissa. Hän kuoli juhlaparaatin vuosipäivänä 21. syyskuuta 2019 kotonaan Brandenburgissa, 82-vuotiaana.

Jähn teki urallaan vain yhden avaruuslennon, joka kesti 7 vuorokautta ja 20 tuntia. Kun Jähn palasi Maan pinnalle 3. syyskuuta 1978, laskeutuminen oli niin kova, että hän loukkasi selkänsä tärähdyksen voimasta. Mutta ei se mitään!

 Jos minulta kysyttäisiin uudelleen huomispäivänä lähtisinkö taas lennolle, vastaisin, että milloin tahansa.

– Jos minulta kysyttäisiin uudelleen huomispäivänä lähtisinkö taas lennolle, vastaisin, että milloin tahansa, Jähn sanoi avaruuspuvussa Kazakstanin ylängöllä.

Ei ihme, että puoluejohtaja Erich Honecker ja kiitollinen kansa vastaanottivat Jähnin yhtä komeasti kuin Juri Gagarinin Moskovassa tai Apollo 11:n astronautit Washingtonissa.

Kesti vielä viisi pitkää vuotta, ennen kuin länsisaksalainen astronautti Ulf Merbold nousi avaruussukkula Columbian kyytiin Yhdysvalloissa, historian toisena saksalaisena avaruuslentäjänä.

Oli kummallinen sattuma, että Jähn ja Merbold syntyivät kumpainenkin Vogtlandin alueella Saksan itäosassa, vain noin 30 kilometrin päässä toisistaan, Jähn vuonna 1937 ja Merbold 1941. Molemmat varttuivat aikuisiksi sosialismissa.

Kun Merbold sai koulunsa päätökseen, hän oli 19-vuotias. Tie jatko-opintoihin nousi kuitenkin pystyyn, sillä hän oli kieltäytynyt liittymästä kommunistisen puolueen SED:n nuorisojärjestöön. Tuhansien muiden DDR-kansalaisten tavoin Merbold päätti loikata Saksan liittotasavaltaan vuonna 1960. Hän pääsi länteen juuri ennen kuin muuri sulki rajan.

Valeri Bykovski (vas.) ja Sigmund Jähn lensivät yhdessä avaruuteen. Jähn vietti Saljut 6 -avaruusasemalla (oik.) viikon, jonka aikana hän teki erilaisia tieteellisiä kokeita.

Jähn sen sijaan liittyi puolueeseen jo varhain ja ryhtyi varusmiespalveluksen jälkeen ammattisotilaaksi DDR:n kansanarmeijassa NVA:ssa. Hänestä tuli ilmavoimien lentäjä ja hän suoritti myös sotatieteiden tutkinnon Moskovassa.

Vuonna 1976 Jähn valittiin koulutettavaksi kosmonautiksi Neuvostoliiton avaruusohjelmassa. Ilman eliittisotilas- ja puoluetaustaa Jähnillä ei olisi ollut mitään asiaa Tähtikaupunkiin. Etuna oli myös sujuva venäjänkielen taito.

Kun Jähn nousi Sojuz-alukseen ilmavoimien everstiluutnanttina elokuussa 1978, hän sanoi:

– Omistan lentoni Saksan demokraattisen tasavallan perustamisen 30. vuosipäivälle, sosialistiselle isänmaalleni.

Sojuz vei Jähnin Saljut 6 -avaruusasemalle, jossa hän teki parikymmentä erilaista tieteellistä koetta. Hän muun muassa kuvasi maapalloa Carl Zeiss Jena -kombinaatissa Itä-Saksassa kehitetyllä monispektrikameralla. Se oli niin hieno laite, ettei Neuvostoliitolla ollut samanlaista.

Jähn sai lennon jälkeen ylennyksen everstiksi, DDR:n sankarin arvonimen ja Karl Marx -kunniamerkin. Hänelle myönnettiin lisäksi muun muassa Neuvostoliiton sankarin arvo ja Berliinin kunniakansalaisuus.

Valeri Bykovski (vas.) ja Sigmund Jähn laskeutuivat lennoltaan 3. syyskuuta 1978.

Jähn ja Merbold tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1984.

– Meitä yhdisti heti yhteinen tausta Vogtlandista ja innostus avaruuslentoihin. Ystävystyimme nopeasti, muisteli Merbold myöhemmin Bild-lehdelle.

Kummallisen sattuman kautta Jähn ja Merbold kohtasivat uudelleen juuri silloin, kun muuri murtui.

– Marraskuun 9. päivänä 1989 olimme avaruuslentoja käsitelleessä konferenssissa Riadissa, samassa hotellissa. Katselimme yhdessä televisiosta, kun Berliinin muuri avautui, Merbold kertoi.

Aivan DDR:n valtiollisen olemassaolon viimeisinä päivinä, lokakuussa 1990, Jähn erosi NVA:n palveluksesta kenraalimajurin arvoisena. Jähn olisi voinut asettua datshalleen Berliinin ulkopuolelle ja ryhtyä nauttimaan eläkepäivistä, mutta hän halusi jatkaa työntekoa.

Merbold järjesti Jähnille töitä Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksesta DLR:stä ja Euroopan avaruusjärjestöstä Esasta. Jähn muun muassa konsultoi läntisiä avaruusjärjestöjä yhteistyöstä Venäjän avaruusviraston kanssa ja koulutti länsimaalaisia astronautteja Tähtikaupungissa.

Sigmund Jähn (vas.) ja Ulf Merbold lensivät avaruuteen eri puolilta jakautunutta Saksaa. Kuva vuodelta 2013. Jähnin kunniaksi julkaistiin postimerkki.

Eläkkeelle Jähn jäi vuonna 2002, mutta ei suinkaan unohduksiin. Suursuosion saaneessa Goodbye Lenin -elokuvassa 2003 oli hahmo nimeltään Sigmund Jähn keskeisessä roolissa. Nimi tuli sitä kautta tunnetuksi myös Länsi-Saksassa.

Muistosanoissaan Saksan avaruuskeskus ylisti Jähniä ”sillanrakentajaksi idän ja lännen välillä”. Monet saksalaiset eivät silti pidä häntä sankarina vaan sosialismin mannekiinina ja järjestelmän taipumattomana edustajana.

Jähn itse kertoi Tagespiegelin haastattelussa viime vuonna, ettei hän pitänyt itseään puoluepropagandistina.

– Minulle se kaikki oli samantekevää. Mahdollisuus lentää avaruuteen oli niin kiehtova, ettei minun tarvinnut asettaa noita asioita vaakakuppiin.

Oli miten oli, kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Jähn oli sympaattinen ja mukava mies, hiljainen tyyppi, joka ei koskaan tehnyt suurta numeroa itsestään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?