Trump: Yhdysvaltojen edustajain­huoneen aloittama virka­rikos­syytetutkinta on vallan­kaappaus

Julkaistu:

Presidentti jatkaa kovan retoriikan linjalla
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsuu häntä vastaan aloitettua virkarikossyytetutkintaa vallankaappaukseksi. Trump kirjoittaa asiasta Twitterissä.

Trump tviittaa kuulleensa joka päivä lisää ja tulleensa tulokseen, että tällä hetkellä käynnissä ei ole virkarikossyytetutkinta vaan vallankaappausyritys, jonka tarkoituksena on ottaa valta pois muun muassa ihmisiltä, äänioikeudelta ja vapaudelta.

Trump käytti samankaltaista retoriikkaa viime viikolla Twitterissä julkaisemallaan videolla, jolla hän hyökkäsi voimakkaasti demokraattipuoluetta vastaan.

Yhdysvaltojen edustajainhuone kertoi viime viikolla aloittavansa virkarikossyytetutkinnan Trumpista. Syynä on Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin heinäkuinen puhelu, jossa Trump pyysi Zelenskyitä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi eli Trumpin kilpakumppaniksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan Hunter Bidenin toimia.

Trumpia varoiteltu selvittämästä ilmiantajan henkilöllisyyttä

Trump kertoi maanantaina, että Valkoinen talo yrittää saada lisätietoa kohutun Ukraina-puhelun ilmiantajasta. Laki suojaa ilmiantajan henkilöllisyyttä.

– Kuten jokainen amerikkalainen, ansaitsen tavata syyttäjäni. Etenkin kun tämä niin sanottu ”ilmiantaja” esitti ulkomaisen johtajan kanssa käydyn keskustelun täysin virheellisellä ja petollisella tavalla, Trump tviittasi maanantaina.

Sekä republikaani- että demokraattipoliitikkojen riveistä on varoiteltu Trumpia, jotta tämä ei uhkailisi tai yrittäisi selvittää ilmiantajan henkilöllisyyttä.

– Tämä henkilö vaikuttaa noudattaneen ilmiantajia suojaavia lakeja, joten häntä tulee kuulla sekä suojella, republikaanisenaattori Chuck Grassley sanoi.

New York Timesin mukaan Trump kuitenkin jatkoi aihetta tiistaina tiedustelemalla, miksei hänellä ”ole oikeutta kuulustella” ilmiantajaa.

Kolmas virkarikossyytteeseen asetettu presidentti?

Trumpista voi tulla Yhdysvaltojen kolmas presidentti, joka on asetettu virkarikossyytteeseen. Aiemmin virkarikossyytteen on saanut Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998. Kumpikaan ei sen takia joutunut pois virastaan, sillä viraltapanoon vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö senaatissa, mikä ei heidän kohdallaan toteutunut.

Presidentti Richard Nixon olisi vuonna 1974 todennäköisesti pantu viralta Watergate-skandaalin takia, mutta hän erosi tehtävästään ennen kuin häntä ehdittiin asettaa virkarikossyytteeseen.

Trumpin kohdallakin on kuitenkin epätodennäköistä, että virkasyytemenettely johtaisi viraltapanoon. Vaikka demokraattienemmistöinen edustajainhuone asettaisi presidentin virkarikossyytteeseen, etenisi asia sen jälkeen republikaanien hallussa olevaan senaattiin.