Viron uusi kokeilu ”aikasakosta” ylinopeussakon sijaan kiinnostaa Suomessakin – Viron poliisi IS:lle: ”Idea tuli autoilijoilta” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Viron uusi kokeilu ”aikasakosta” ylinopeussakon sijaan kiinnostaa Suomessakin – Viron poliisi IS:lle: ”Idea tuli autoilijoilta”

Elari Kasemets sanoo, että huomiota herättävä valotaulu saa autoilijat hiljentämään vauhtia.

Elari Kasemets sanoo, että huomiota herättävä valotaulu saa autoilijat hiljentämään vauhtia.

Julkaistu: 28.9.2019 6:30

Kun liikennekuolemat eivät loppuneet Virossa ylinopeussakkojen avulla, poliisi, antropologi, käyttäytymistieteilijä ja sisäministeriön sekä tieliikenneviraston edustajat päättivät muuttaa ajatteluaan.

Viron viranomaiset tahtovat tehdä lopun autoilijoiden kaahailusta, ja nyt noin 30 kilometrin päässä Tallinnasta, Raplan valtatien varrella on käynnissä uusi kokeilu ongelmaan puuttumiseksi. Kun autoilija jää kiinni kaahailusta, hän saa valita maksaako teostaan ylinopeussakon vai jääkö rauhoittumaan tienvarteen 45 minuutiksi tai tunniksi. Aikasakon pituus riippuu siitä, kuinka paljon ylinopeutta autoilija ajoi.

Jos ylinopeutta on 20 kilometriä tunnissa, aikasakko on 45 minuuttia. Kun sallittu ajonopeus ylitetään 21–40 kilometrin tuntivauhdilla, kuljettaja voi välttää tavallisen sakon istumalla tunnin ”rauhoittumispaikalla”. Maltillisemmasta ylinopeudesta saa normaalisti 60 euron sakon, merkittävämmästä ylinopeudesta seuraa jopa 400 euroa maksettavaa, minkä lisäksi kuljettaja voi menettää ajokorttinsa. Pysähdyspaikalla on suuri valotaulu, josta aikasanktiota suorittavat seuraavat, kun sakkoaika kuluu.

Viron poliisin ja rajavartiolaitoksen tiedottaja Elari Kasemets kertoo Ilta-Sanomille, että kokeilu aloitettiin käytännössä torstaina, jolloin reilun kolme tuntia kestäneen valvonnan aikana poliisin haaviin päätyi 19 ihmistä. Aikasakkoa tarjotaan vain henkilöille, joiden kontolla ei ole aiempia liikennerikkomuksia, ja pysäytetyistä 17 oli poliisin rekisterien mukaan ensikertalaisia. Heistä 10 valitsi odotella pysähdyspaikalla. Kasemetsin mukaan autoilijat ottivat uuden vaihtoehdon vastaan yllättävän iloisesti.

– He ajattelivat, että on positiivista, että poliisi ja valtio kokeilevat jotain uutta, eivätkä halua ottaa heidän rahojaan pois.

Sosiaalisessa mediassakin testi on otettu vastaan myönteisesti.

– Sanktio koettiin reiluksi. Jos henkilöllä on paljon rahaa, hän maksaa sakon ja se siitä, mutta aika on jokaiselle tärkeää.

Kokeilun taustalla on huoli siitä, etteivät loukkaantumiset ja kuolemantapaukset liikenteessä ole juuri vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, Kasemets kertoo.

– Numerot ovat aika lailla samoja, vaikka autot ja tiet ovat parempia kuin ennen. Siksi ajattelimme, että ehkä meidän on muutettava ajattelutapaamme ja sitä, miten valvomme liikennettä.

Oli keksittävä jotain muuta tavallisten sakkojen rinnalle.

Hanke aloitettiin varsinaisesti huhtikuussa, ja projektin alussa haastateltiin joukkoa autoilijoita. Tavalliset sakot koettiin Kasemetsin mukaan kuljettajien keskuudessa kuin laskuiksi, jotka vain maksetaan alta pois, minkä jälkeen ne katoavat. Ylinopeutta ei nähty autoilijoiden keskuudessa mitenkään poikkeuksellisena, pikemminkin normaalina asiana. Kaasujalka painui autoilijoiden mukaan lähinnä liikennevirran mukana, koska kaikki ajavat liian lujaa, ei niinkään kiireen tähden. Syy löytyi ”sosiaalisesta ajattelusta”.

– Yksikään kuljettaja ei sanonut, että ylinopeus on ongelma, he pitivät sitä normaalina, joten tartuimme siihen. Poliiseina toisaalta tiedämme, että ylinopeus on merkittävin yksittäinen tekijä liikenneonnettomuuksissa. Yhdistimme nämä asiat.

Ajatus tienvarressa pysyttelemisestä vaikutti autoilijoista hyvältä ja tasa-arvoiselta vaihtoehdolta.

– Totta puhuen idea tuli autoilijoilta, Kasemets kertoo.

Projektin työryhmä aloitti työskentelyn huhtikuussa. Työryhmässä ei ole pelkästään poliiseja, vaan paitsi sisäministeriön ja tieliikenneviraston roadadministration väkeä myös käyttäytymistieteilijöitä ja antropologi, jotka tulevat tekemään tutkimushaastatteluja autoilijoille seuraavan kahden viikon aikana.

– Melkein kaikki kuljettajat antoivat luvan siihen, että voimme soittaa heille haastatteluja varten. Haluamme mitata ja analysoida kaikkea.

Alustaviin tuloksiin ollaan tyytyväisiä, mutta projekti on yhä kesken.

– Juuri nyt keräämme dataa, koska mittaamme myös sitä, miten he ajavat sen jälkeen, kun he pysähtyvät sinne (rauhoittumispaikalle), ja mikä heidän nopeutensa on ennen kuin he tulevat pysähdyspaikalle.

Juuri nyt Kasemets ei näe syytä siihen, miksei voisi suositella käytäntöä kokeiltavaksi vaikka Suomessakin, tosin hän ei vertaisi suomalaisia kuljettajia siltikään virolaisiin.

– En usko, ajattelen, että autoilijanne ovat melko lainkuuliaisia kansalaisia. Kun ajaa Suomessa, ja joku ohittaa, kyseessä on autokouluopiskelija.

Viron kokeilu on herättänyt keskustelua Suomessakin. Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein Helsingin poliisista laati torstaina Twitterissä epävirallisen kyselyn, jossa hän tiedusteli kansalaisilta, valitsisivatko he ennemmin sanktioksi rikesakon, tunnin aikasakon vai tunnin verkkokoulutuksen liikenteestä. Alkuiltaan mennessä perjantaina gallupiin vastasi vajaa 500 Twitterin käyttäjää, ja vähiten suosiota keräsi rikesakko.

Nykylainsäädännön puitteissa verkkokoulutus tai tunnin aikasakko eivät kuitenkaan olisi mahdollisia Suomessa, Pasterstein huomautti Twitterissä.

Pasterstain kommentoi IS:lle, ettei hän näe, että ensisijaisesti liikennevirta saa suomalaisen hurjastelemaan autoteillä.

– En usko siihen, että Suomessa asiaan vaikuttaa liikennevirta, koska koko ajan ajetaan yhä enemmän ja enemmän nopeusrajoitusten mukaisesti. Uskon, että heillä, jotka ovat valinneet ylinopeuden tien, toiminta on monesti tietoista, kun kyseessä on suuremmat, yli 10 kilometrin ylinopeudet.

Pienemmät ylinopeudet voivat olla vahinkojakin, Pasterstein toteaa.

Suomessa syitä nopeusrajoitusten noudattamattomuuteen on tutkittu vähän. Yli 10 vuotta vanhan vuonna 2008 tehdyn Liikenneturvan selvityksen mukaan useampi kuin joka kolmas ylinopeutta ajava kuljettaja valitsi tuolloin perusteluksi ylinopeudelle sen, että, on turvallisempaa mennä muiden mukana kuin noudattaa nopeusrajoitusta. Myös hyvät sääolot ja kiire tai sen tuntu saivat suomalaiset ajamaan liian kovaa.

Tuoreimmat osastosta