Kaikki on tapahtunut suorastaan hämmästyttävän nopeasti.
Greta Thunberg oli ollut kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista jo pitkään. Hän oli lopettanut lentämisen 2015 ja saanut äitinsä luopumaan kansainvälisestä oopperalaulajan urastaan, jotta äidinkään ei tarvitsisi lentää. Perhe ei syönyt lihaa, kotitalon katolla oli aurinkopaneelit ja pihaan parkkeerattua sähköautoa käytettiin vain äärimmäisen harvoin.
Mutta kun Ruotsissa oli eletty poikkeuksellisen lämmin kesä 2018, Greta päätti ryhtyä lakkoilemaan Ruotsin parlamentin edessä. Tarkoitus oli lakkoilla joka perjantai syyskuussa 2018 pidettyihin parlamenttivaaleihin asti.
Thunberg kuvattuna 15-vuotiaana mielenosoittajana Ruotsin valtiopäivärakennuksen edessä marraskuussa 2018.
Luokkakaverit eivät innostuneet, mutta 16-vuotias Greta laittoi itsestään kuvan sekä Twitteriin että Instagramiin. Hänen kuvansa jakoi muutama ruotsalainen sosiaalisen median vaikuttaja, ja lumipallo lähti liikkeelle.
– Hän nousi julkisuuteen enemmän tai vähemmän sattuman kautta. Kyse on siitä kuka sattuu huomaamaan ja kuka sattuu levittämään tietoa. Vaikka digitaalinen media mahdollistaa monenlaisia asioita, siinäkin on omat portinvartijansa, dosentti, Oulun yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt sanoo.
Pikakelaus syyskuuhun 2019. Greta Thunberg on esiintynyt Davosin ilmastokokouksessa, tavannut maailman johtajia ja inspiroinut koululaisia ympäri maailmaa pitämään perjantaisin lakkoja ilmastonmuutoksen puolesta.
Hän on puhunut YK:n ilmastokokouksessa kaksi kertaa, viimeksi New Yorkissa maanantaina. Maailman johtajien edessä hän syytti poliitikkoja lapsuutensa pilaamisesta.
– Te olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoilla, ja kuitenkin minä olen yksi onnekkaista. Ihmiset kärsivät, ihmiset kuolevat, koko ekosysteemi on romahtamassa, Thunberg julisti.
Thunberg ravisteli puheellaan New Yorkin ilmastokokouksessa maanantaina.
Mutta miten 16-vuotiaasta ruotsalaisesta tytöstä – jolla on diagnosoitu aspergerin syndrooma – on ykskaks tullut näin merkittävä tekijä koko maailman ilmastokeskustelussa?
Helsingin yliopiston maailman politiikan professori Teivo Teivainen löytää kolme syytä siihen, miksi Thunbergista on tullut niin suuri ilmiö.
– Yksi syy on ilman muuta se, että viimeisen parin vuoden aikana tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja ajatukset, joita vaikka ilmastopaneeli on levittänyt, ovat levinneet muutenkin aika laajasti, Teivainen pohtii.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
– Toinen syy on se, että häneen liittyy hieno tarina. Hän on yksinään lakossa kyltti kädessä istuva koululainen Ruotsissa. Hän on nuori ihminen, jolla on aspergerin kaltainen ominaisuus, joka yleensä on mielletty elämää haittaavaksi, ja silti hän tekee tällaisia. Hän symboloi – ilmaston lisäksi – myös sitä, että supertyttö saa aikaiseksi.
– Kolmas on se, että hänen viestinsä on ollut selkeä. Hän korostaa, että hän vetoaa tieteeseen eikä halua antaa täsmällisempiä ratkaisumalleja siitä mitä pitäisi tehdä. Hän sanoo, katsokaa mitä on tiede ja mitä tieteessä on tapahtunut. Kun hänellä ei ole täsmällisiä suosituksia, hän on sikäli vaaraton. Valtaapitävät porukat eivät näe häntä samanlaisena uhkana.
Nuori aktivisti on päässyt tapamaan maailman johtajien eturiviä, muiden muassa Yhdysvaltain edellistä presidenttiä Barack Obamaa.
Teivaisen mukaan merkitystä on myös sillä, että hän on Ruotsista.
– Ruotsilla on joissain piireissä hyvä brändi humaanina, pienenä, hyviä asioita edistävänä maana, enemmän kuin vaikka Suomella. Sillä voi olla merkitystä. Hän tulee turvallisesta maasta, josta on maailmalla positiivinen mielikuva ja jossa tytöillä on hyvä olla. Se tekee hänestä globaaleille areenoille hyväksyttävämmän hahmon.
Rydenfelt nostaa esille Thunbergin poikkeuksellisen kyvyn esiintyä.
– Hän kykenee artikuloimaan ongelmista selkeästi, hän pyrkii viittaamaan koko ajan tieteeseen ja tutkimukseen ja sen johtopäätöksinä tuleviin toimiin, Rydenfelt arvioi.
Tutkijatohtori Henrik Rydenfelt.
– Hänellä on ehkä poikkeuksellisen vähäinen kyky itsepetokseen ja siihen ajatukseen, että tässä on ilmeinen ongelma ja kyllä sen joku hoitaa. Kun ei näköjään kukaan hoida.
Thunberg on vuodessa saanut taakseen laajat kansanjoukot. Perjantailakkoja on järjestetty ympäri maailmaa ja viimeksi viime perjantaina opiskelijat ja myös työssäkäyvät ihmiset osallistuivat ilmastolakkoihin eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Thunberg on kansainvälisen ilmastolakko-liikkeen alkuunpanija.
Vastaavanlaista liikehdintää ei ole maailmanlaajuisesti nähty sen jälkeen, kun massat nousivat vastustamaan Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin 2003. Tuolloin New York Times -sanomalehti arvioi pääkirjoituksessaan, että maailmassa oli tuolloin kaksi supervaltaa, Yhdysvallat ja globaali kansalaismielipide.
– Tässä voi syntyä samanlaista vastakkainasettelua, missä toisella puolella on Donald Trump, joka symbolisesti edustaa toista valtakeskittymää ja toisella puolella Greta, joka edustaa toista. Ilmasto- ja ympäristöliikkeessä on vältetty selvien johtajien nimeämistä, mutta toisaalta Greta ei ole mikään kenraalityyppi. Hän symbolisoi tätä liikettä ilman, että antaa ohjeita. Se vetoaa nykyaikana, Teivainen arvioi.
Thunberg kuvattuna Ranskan parlamentissa heinäkuussa 2019.
Greta Thunberg on viimeisen vuoden aikana esiintynyt televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä ympäri maailman. Hänen merimatkaansa Atlantin yli New Yorkiin seurattiin valtameren molemmin puolin. Hän on tavannut poliitikkoja eri puolilla maailmaa alkaen Yhdysvaltain ex-presidentti Barack Obamasta. Hän on tavannut myös paavin.
Valtaosa poliitikoista on ottanut hänet vastaan avosylin. Siitä kertoo myös se, että Thunberg oli puhumassa YK:n ilmastokonferenssissa maanantaina New Yorkissa, järjestön päämajassa. Vain päivä ennen YK:n yleiskokouksen alkua.
– Kun hän on nyt noussut näin näkyväksi hahmoksi, niin vaarana on, että poliitikot yrittävät syleillä häntä kuoliaaksi. Hänet otetaan mukaan joka paikkaan ja tuodaan keskustelupöytiin osoituksena siitä, että asioista välitetään, mutta sitten ei välttämättä toimitakaan niin kuin pitäisi toimia, Rydenfelt muistuttaa.
– Hän on erittäin taitavasti pyrkinyt välttämään tätä, esimerkiksi tässä puheessaan YK:ssa. Hän syytti ja syyllisti, eikä vain kiitellyt siitä, että otatte mukaan. Hänen viestinsä oli, että olen täällä, ettekä silti ota minua vakavasti.
Greta Thunbergistä on kasvanut nuoresta iästään huolimatta valtava ilmiö. Kuva Istanbulilaisesta seinämaalauksesta, jossa Thunberg on kuvattuna keltaisessa sadetakissaan.
Samaan aikaan kun hänen asiansa on saanut suurempaa näkyvyyttä, on myös häneen kohdistunut kritiikki kasvanut.
Kritiikkiä on tullut etenkin vanhemmilta sukupolvilta ja voittopuolisesti miehiltä. Kritiikki ei ole kohdistunut yksinomaan ilmastonmuutokseen, vaan myös Thunbergiin henkilönä.
Tuoreimpana kriitikkojen joukkoon liittyi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka pilkkasi Twitterissä Thunbergin maanantaista puhetta YK:ssa.
– Yksi voi olla syyllisyyden pistos, jonka kriitikot tuntevat oman toimettomuutensa ja jopa voimattomuutensa suhteen. Thunberg tuo esiin asioita, joita olisi pitänyt tehdä, mutta niitä ei ole tehty. Ja syyllisiä siihen ovat vanhemmat sukupolvet, Rydenfelt arvioi.
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli Thunbergin kanssa New Yorkissa maanantaina.
Rydenfelt on kirjoittanut aiheesta laajemmin Etiikka.fi-sivustolle. Hän ei halua suoraan väittää, että kriitikot ovat nimenomaan keski-ikäisiä miehiä vaan ennemminkin valtaapitävät yleisesti.
– Greta Thunbergin hahmoon kiteytyy useampi asia. Hän ei ole ainoastaan substanssinsa toteemi, vaan hän on merkki muutoksesta, joka jollain tavalla uhkaa kriitikoiden käsitystä siitä, miten maailma toimii, ketä maailmassa kuunnella ja kuka on kaapin päällä, hän toteaa IS:lle.
– Tämä liittyy myös yleiseen mullistukseen siitä, että ketä voidaan kuunnella päätöksenteon tärkeillä foorumeilla. Sen muutoksen on saanut aikaan digitaalinen media, joka pystyy tuomaan esille tällaisia hahmoja vanhojen julkisuuden portinvartijoiden ohi. Ja niistä vanhoista portinvartijoista aika moni saattaa olla keski-iän saavuttanut mies.
Thunberg seurasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin saapumista ilmastokokoukseen.
Osansa on myös sillä, että Thunberg on nainen.
– Sitä on tietysti kokonaisuutena vaikea arvioida, mutta kun se sukupuoli tuodaan esille tytöttelyn muodossa, niin on vaikea väittää, että sukupuolella ei olisi merkitystä, Rydenfelt muistuttaa.
Teivainen nostaa esille maailmalla levinneet globalisaatiokritiikin ja oikeistolaisuuden, jota hän kutsuu orbanilaisuudeksi.
– Siihen liittyy patriarkaaliset arvot. Eikö aikuiset pistä tyttöä kuriin ja järjestykseen, miksi vanhemmat eivät ole pakottaneet häntä kouluun. Ajatellaan, että tytön paikka ei ole tuolla, vaan kotona vanhempien huomassa, Teivainen pohtii.
Lentämisen ilmastovaikutuksia vastaan protestoidakseen Thunberg saapui New Yorkin ilmastokokoukseen purjeveneellä. Matka Atlatin yli kesti yli kaksi viikkoa.
Teivainen on huomannut salaliittoteoriat, joissa Thunberg on yhdistetty mm. George Sorosiin, unkarilaistaustaiseen amerikkalaissijoittajaan, joka on äärioikeiston inhokki.
– Hänestä on jaettu manipuloitua kuvaa. Alkuperäisessä hän on Al Goren kanssa ja väärennetyssä George Sorosin kanssa. Siitä levitetään sillä ajatuksella, että katsokaa miten hän on omia rahanansaintatavoitteitaan ajavan eliitin käsittelemä käsinukke.
Juttua muokattu kello 21.50: Korjattu Teivo Teivaisen nimen kirjoitusasu kuvatekstiin.