Oliko Ukraina-puhelu viimeinen pisara? – vaatimukset virka­syytteestä Trumpia vastaan voimistuvat

Julkaistu:

Yhä useammat demokraattipoliitikot ovat kääntymässä presidentin syyttämisen kannalle, kun epäilyt kasaantuvat. Valkoinen talo väistää yhä tutkinnan kohutusta puhelusta.
Presidentti Donald Trumpin epäillään painostaneen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä tutkimaan poliittisen vastustajansa Joe Bidenin tekemisiä Ukrainassa. Trumpin tavoitteena väitetään olleen kerätä törkyä demokraattipuolueen presidenttikisaa johtavaa Bidenia vastaan. Trumpin syytetään myös uhanneen pantata sotilasapua Ukrainalle Zelenskyin taivuttelemiseksi.

Siinä Yhdysvaltain politiikan viime päivien puhutuin teema. Paitsi että Trumpia vastaan ei ole esitetty vielä ainoatakaan pitävää todistetta. Toisaalta myöskään Trump liittolaisineen ei ole esittänyt todisteita, että näin ei olisi tapahtunut.

Skandaalin laineet lyövät kovaa, ja yhtenä mahdollisena seurauksena on nostettu jälleen esiin viraltapanotutkinta presidenttiä vastaan kongressissa. Avaimet virkasyytteen nostamiseen ovat edustajainhuonetta hallitsevalla demokraattipuolueella, jonka johto on toistaiseksi vastustanut hanketta.

Tilanne voi muuttua.

– Puhumme vakavasta tai räikeästä väärinkäytöksestä ja mahdollisesta lainrikkomuksesta, kommentoi edustajainhuoneen vaikutusvaltaisen tiedustelukomitean demokraattipuheenjohtaja Adam Schiff Ukraina-kohua sunnuntaina CNN:llä.

– Olen ollut erittäin haluton lähtemään virkasyyteprosessiin, mutta presidentti usuttaa meitä ... tästä tilanteesta ei ehkä ole paluuta, Schiff sanaili.


Biden on syyttänyt Trumpia vallan väärinkäytöstä ja oman edun asettamisesta maan edun edelle. Demokraattien presidenttikisan toinen kärkinimi, senaattori Elizabeth Warren on toistanut vaatimuksensa virkasyytteestä. Warren on jopa syyttänyt kongressia ”rikoskumppanuudesta” Trumpin kanssa, jos virkasyytettä ei nosteta.

Trumpin itsensä mukaan hänen puhelunsa Zelenskyin kanssa oli täysin viaton. Presidentti ja hänen liittolaisensa syyttävät demokraatteja jälleen ”noitavainon” aloittamisesta.

Syytökset kasautuneet

Demokraattien kovat puheet eivät johdu yksinomaan Ukraina-syytöksistä, vaan perusteiden virkasyytetutkinnalle katsotaan kasaantuneen Trumpin presidenttikauden mittaan.

Erikoissyyttäjä Robert Muellerin raportin mukaan Trump saattoi syyllistyä oikeuden vastustamiseen, kun hän pyrki vaikuttamaan liittovaltion poliisin ja Muellerin Venäjä-tutkintaan. Trumpille ei koitunut tästä mitään seuraamuksia.
Trump maksoi asianajajansa välityksellä kaksi naista hiljaiseksi seksisuhteesta kanssaan, ja selvisi ilman syytteitä vaalirahojen väärinkäytöstä. Trump ei ole luopunut bisneksistään presidenttinä ja jatkuvasti tulee ilmi epäilyjä, että hän rikastuu virkatehtäviensä avulla. Kongressin eri komiteat ovat käynnistäneet tutkintoja Trumpin toiminnasta, mutta Valkoinen talo on joko kieltäytynyt luovuttamasta asiakirjoja tai kieltänyt hallinnossa työskennelleitä todistamasta eri syihin vedoten.

Ukraina-jupakkaa pidetään myös asiantuntijalausunnoissa mahdollisena viimeisenä pisarana. Trump soitti puhelunsa Zelenskyille 25. heinäkuuta vain päivä sen jälkeen kun erikoissyyttäjä Mueller oli todistanut kongressissa raportistaan ja Trump oli julkisesti juhlinut sitä, että esiin ei tullut mitään uutta raskauttavaa häntä kohtaan. Hän saattoi siis syyllistyä rikkomukseen saman tien sen jälkeen kun oli selvinnyt, ettei hänelle koidu seuraamuksia Venäjän vaalivaikuttamisskandaalista.

– En ole eläessäni nähnyt mitään tällaista. Aivan kuin hän yllyttäisi poliittista järjestelmää pysäyttämään hänet, ja kun se ei sitä tee, hän menee pitemmälle, kommentoi Washington Postin viikonloppuna haastattelema Brookings-instituutin tutkija William A. Galston.

Virkasyyte vaikea pala

Yhdysvaltain vaikutusvaltaisin demokraattipoliitikko, edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi on toistaiseksi torjunut virkasyytteen, koska hänen mukaansa Trumpia vastaan ei ole riittävästi pitäviä todisteita. Pelosi ja demokraattien muu johto myös pelkäävät, että mahdollinen virkasyyte toimisi heitä vastaan ja innostaisi Trumpin tukijoita äänestämään presidentti jatkokaudelle.


Perusteena virkasyyteprosessia vastaan on ollut myös se, että oikeusistuimena toimisi senaatti, jossa republikaaneilla on enemmistö. Viraltapanoon tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä ei uskota missään olosuhteissa löytyvän, jolloin koko prosessi olisi ajanhukkaa.

Vaakakupin toisella puolella painaa kuitenkin raskaana se, että kongressi ei näytä kykenevän valvomaan presidentin toimia, kuten sen pitäisi, eikä presidenttiä voida syyttää tavanomaisessa oikeudenkäynnissä. Trumpin kieltäytyminen kaikesta yhteistyöstä turhauttaa.

– Peräännymme kaikessa. Näytämme heikoilta, kommentoi tennesseeläisedustaja Steve Cohen WP:lle.

– Milloin alamme vakavissamme vaatia, että haasteitamme (todistajille) noudatetaan? Meidän täytyy lopettaa hampaattomuus, virginialaisedustaja Gerald E. Connolly säesti.

Virkasyytteen nostamiseen tarvitaan yksinkertainen enemmistö 435-jäsenisessä edustajainhuoneessa, eli 218 edustajaa. Eri laskelmien mukaan jo yli sata demokraattia olisi syyteprosessin kannalla. Yksi heistä on ensimmäisen kauden newyorkilaisedustaja, näkyvään rooliin valtakunnan politiikassa noussut Alexandria Ocasio-Cortez.

– Tällä hetkellä kansallinen skandaali ei ole presidentin lakia rikkova käytös. Se on demokraattipuolueen kieltäytyminen syyttämästä häntä, Ocasio-Cortez twiittasi.


Virkasyytettä ajavien mielestä Yhdysvaltain perustuslakia halvennetaan ja demokratiaa murennetaan, jos Trumpin toimia katsotaan läpi sormien.

– Demokratiamme koskemattomuus ei ole uhattuna lakia rikkovan presidentin takia. Se on uhattuna, jos emme tee mitään, Ocasio-Cortez perusteli.

Mitä puhelussa sanottiin?

Ukraina-jupakan selvittelyssä ja virkasyytespekulaatioissa keskeistä on se, mitä Trumpin ja Zelenskyin puhelussa lopulta sanottiin. Tämä on epäselvää, koska Valkoinen talo on kieltäytynyt julkistamasta puhelua tai siitä tiedusteluelimille tehtyä virallista ilmiantoa.

Perusteet virkasyytteelle voisivat olla vahvat, jos Trump olisi selväsanaisesti kytkenyt sotilasavun antamisen ja Biden-tutkinnan yhteen.


Varmasti tiedetään vain se, että Bidenista puhuttiin. Trump itse myönsi tämän sunnuntaina, kun hän kertoi soittaneensa onnitellakseen Zelenskyia.

– Keskustelu oli suurelta osin onnittelua, suurelta osin korruptiota ... sitä tosiasiaa, että emme halua meidän ihmistemme, kuten varapresidentti Bidenin ja hänen poikansa, luovan ... korruptiota, jota jo on Ukrainassa, Trump muotoili.

Maanantaina Trump puolusti puheluaan Zelenskyin kanssa.

– On erittäin tärkeää puhua korruptiosta, presidentti totesi BBC:n mukaan.

Presidentti myös puolusti Yhdysvaltojen viivyttelyä sotilasavun antamisessa Ukrainalle.

– Miksi antaisit rahaa maalle, jota pidät korruptoituneena?

Trump sanoi olevansa valmis puhelun julkaisemiseen, mutta esimerkiksi ulkoministeri Mike Pompeo ja valtiovarainministeri Steve Mnuchin vastustavat, koska kyse on heidän mukaansa presidentin luottamuksellisesta keskustelusta ulkomaisen johtajan kanssa.


Nimettömiin lähteisiin pohjautuvien lehtitietojen mukaan Trump olisi jopa kahdeksan kertaa puhelun aikana pyytänyt Zelenskyia käynnistämään tutkinnan Bidenin ja tämän Hunter-pojan epäillystä korruptiosta Bidenin varapresidenttiaikoina, jolloin Hunter Biden toimi ukrainalaisen kaasuyhtiön lakimiehenä. Syytöksiä on selvitetty Yhdysvalloissa aiemmin, eikä minkäänlaisia todisteita Bideneita vastaan ole tähän mennessä löytynyt.
Ukraina-puhelun käsittely jatkuu viimeistään torstaina, kun Schiffin johtama tiedustelukomitea pyrkii jälleen saamaan käsiinsä puhelusta tiedusteluelimille tehdyn ilmiannon. Demokraatit ovat uhanneet vakavilla seuraamuksilla, jos hallinto jatkaa ilmiannon salaamista.

Keskiviikkona Trumpin ja Zelenskyin on määrä tavata YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt