Miten 2 000 euron kuukausi­palkalla ostetaan yli 600 000 euron asunto? Hong­kongin piispa kertoo ”kuumasta rahasta” mielen­osoitusten taustalla

Julkaistu:

Erityishallintoalueen asukkaiden tyytymättömyys ulottuu syvemmälle kuin kiisteltyyn karkotuslakiin, sanoo Suomessa vieraileva evankelis-luterilaisen kirkon johtaja Ben Chang.
Hongkongin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Ben Chang ei usko, että Kiina käyttää asevoimaa Hongkongin demokratialiikkeen tukahduttamiseksi. Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä Pekingissä tuli kesäkuussa kuluneeksi 30 vuotta, mutta tilanne Hongkongissa on erilainen:  

– Hongkong on liike-elämän keskus. Jos panssarivaunut lähetetään tänne, Hongkongissa ei sen jälkeen ole enää bisnestä eikä vapaata markkinataloutta, Chang sanoo IS:lle Helsingissä.

Jos saman ilmaisisi suomalaisittain, voisi sanoa, ettei keskushallitus halua tappaa lypsävää lehmää – niin paljon erityishallintoalue tuottaa rahaa Kiinalle.
 

Vielä kesällä Kiina sijoitti joukkoja Hongkongin lähelle mantereen puolelle ja esitteli sotakalustoa uhkaavaan sävyyn mediassa. Hongkongissa ei kuitenkaan piispa Changin mukaan uskota, että armeija komennettaisiin kansalaisten kimppuun. Järjestyksenpitoa Hongkongissa jatkaa oma poliisilaitos.  

– Keskushallinnon ajattelutapa on bisnesmyönteinen, Chang sanoo.


Liikehdintä Hongkongissa on hieman rauhoittunut sen jälkeen kun hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti syyskuun alkupuolella, että hän vetää pois mielenosoitukset laukaisseen kiistellyn esityksen niin sanotusta karkotuslaista. Voimaan tullessaan laki sallisi hongkongilaisten luovuttamisen manner-Kiinan oikeuslaitoksen tuomittaviksi.  

Lamin perääntymisestä huolimatta tyytymättömyyttä on kuitenkin vielä paljon. Piispa Chang arvioi, että tyytymättömyyden syyt ovat syvemmällä kuin lakiesityksessä. Ensiksi, kyse on vuoropuhelun puutteesta hallinnon ja kansalaisten välillä. Ja toiseksi siitä, että Pekingin keskushallituksen politiikkana on ollut vuodesta 1997 lähtien lisätä koko ajan Kiinan vaikutusvaltaa Hongkongissa. Tuolloin Hongkong siirtyi Britannian kruunun alaisuudesta Kiinalle.  

– Esimerkiksi manner-Kiinasta Hongkongiin ostosmatkoille tulevien turistien määrä on kasvanut. Lisäksi joka päivä 150 ihmistä saa sieltä pysyvän muuttoluvan Hongkongiin. Kolmanneksi, keskushallitus antaa ’kuuman rahan’ virrata Hongkongiin. Investoinneillaan kiinalaiset ostavat meidän maamme, asuntomme, yrityksemme ja paljon muuta. Heillä on siihen rahaa, Chang sanoo.  

Kiinalaisraha on johtanut tonttien ja asuntojen rajuun hinnannousuun.  

– Hongkongilaisten nuorten tyypillinen kuukausipalkka on noin 2 000 euroa kuussa. Kuinka he pystyvät elättämään sillä itsensä ja ostamaan asunnon, jonka hinta on yli 600 000 euroa? Palkka ei riitä edes etumaksuun. Tämä herättää paljon tyytymättömyyttä.

Kiina noudattaa Hongkongissa ’yksi valtio, kaksi järjestelmää’ -periaatetta. Sen mukaisesti hongkongilaisten olisi pitäisi saada valita hallintojohtaja ja lakia säätävän neuvoston jäsenet yleisissä ja vapaissa vaaleissa. Niistä ei ole kuitenkaan tullut 22 vuodessa mitään – hallintojohtajan vaalissa äänioikeus on vain 1 200 valikoidulla valtuutetulla. Taloudellisten ongelmien lisäksi juuri demokratiavaje on Changin mukaan iso tyytymättömyyden aihe.  

– Olen aina sanonut, etteivät Hongkongin asukkaat halua kaataa hallitusta. Mutta me olemme hyvin tyytymättömiä asioihin monella alueella. Samalla kuitenkin haluaisin korostaa, että hallinto on koettanut vilpittömästi ratkaista ongelmia, Chang sanoo.  

– Hallinto on yrittänyt alentaa tonttimaan hintaa, rakentaa lisää asuintaloja ja jopa rajoittaa turistimatkoja Hongkongiin yhteen vierailuun viikossa. Matkailu myös luo paljon työpaikkoja. Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä, sillä kuuman rahan virtaa ei pystytä pysäyttämään. Se on pääsyy tyytymättömyyteen.

Yli sata vuorokautta jatkuneet mielenosoitukset ovat johtaneet siihen, että Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhla lokakuun 1. päivänä on Hongkongissa käytännöllisesti katsoen peruttu. Perinteistä, jättiläismäistä ilotulitusta ei kansallispäivänä nähdä.  

Piispa Chang ei usko, että kansallispäivänä sattuu suuria yhteenottoja.  

– Rauhanomaiset mielenosoitukset jatkuvat, luulisin niin. Kansalaisilla on vapaapäivä, ja he varmaan lähtevät ulos osoittamaan mieltä.

Evankelis-luterilainen kirkko ei ole ottanut virallista kantaa kiistaan mielenosoittajien vaatimuksiin tai hallinnon toimiin. Piispa Changin mukaan riita on oikeudellinen eikä liity uskontoon.

– Kirkko ei ole poliittinen toimija. Meillä on oma ideologiamme ja näkemyksemme, mutta me emme ole hallinnon emmekä demokratiaa vaativien puolella. Näin ollen kirkon jäsenet voivat itse muodostaa oman kantansa, Chang kertoo.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei hallinto kuuntele kansalaisia tarpeeksi. Se ei tee riittäviä johtopäätöksiä kansan tyytymättömyydestä.

Ehkäpä Carrie Lam on sadassa päivässä oppinut jotakin, sillä vuoropuhelua on luvassa lisää: hallintojohtaja kutsuu ensi viikolla 150 hongkongilaista kaikilta elämänaloilta avoimeen keskustelutilaisuuteen, johon voi ilmoittautua verkossa. Tilaisuuteen saa tulla sillä ehdolla, ettei tuo sinne sateenvarjoa, kypärää, kaasunaamaria tai muuta viime viikkojen mielenosoituksista tuttua esinettä.

Seuraava tärkeä virstanpylväs taistelussa demokratian puolesta ovat Hongkongin piirivaltuustojen vaalit 24. marraskuuta. Ensi vuoden syyskuussa puolestaan valitaan edustajat koko erityishallintoalueen lakiasäätävään neuvostoon.  

– Silloin kamppaillaan siitä, saavatko demokratian kannattajat lisää paikkoja näihin elimiin, vai voittavatko hallinnon kannattajat. Mitä avoimemmin vaalit käydään, sitä parempi.

Chang on syntyperäinen hongkongilainen. Hän uskoo, että erityishallintoalue menestyy jatkossakin ja selviytyy kriiseistä, niin kuin se on tehnyt ennenkin. Taakse ovat jääneet muun muassa hankala siirtymävaihe 1997, satoja ihmisiä surmannut sars-epidemia, vuoden 2008 finanssikriisi ja sateenvarjomielenosoitusten jakso vuonna 2014.

– Hongkongilaiset ovat hyvin vahvoja ja viisaita. Miten muuten olisimme pystyneet järjestämään miljoonan ihmisen mielenosoituksen ilman että lasiruutuakaan hajoaa, Chang naurahtaa.


Piispa Chang vierailee parhaillaan Helsingissä kirkkonsa yhteistyökumppanin Suomen Lähetysseuran kutsusta. Hänen johtamassaan Hongkongin evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin 20 000 jäsentä. Kirkon laaja sosiaalityö ulottuu kuitenkin jopa kahteen miljoonaan ihmiseen kaikissa ikäryhmissä. Se on paljon seitsemän miljoonan asukkaan erityishallintoalueella. Suomesta Chang ja hänen valtuuskuntansa haki oppia muun muassa kirkon diakoniatyöhön, jota hän pitää Suomessa erityisen hyvin järjestettynä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt