Lähi-idän kylmä sota: tästä on kyse Saudi-Arabian ja Iranin valta­kamppailussa, joka on öljy­kenttä­iskun taustalla

rac

Julkaistu:

Persianlahden kiristyneen tilanteen taustalla on Iranin ja Saudi-Arabian keskinäinen kamppailu vaikutusvallasta Lähi-idän alueella. Saudien öljyntuotantolaitoksiin tehty isku on kasvattanut huolta siitä, että vanhojen verivihollisten välille kehkeytyy avoin sota.
Saudi-Arabiassa öljyntuotantolaitoksiin viime viikonloppuna tehty lennokki-iskujen sarja on kiihdyttänyt pelkoa Persianlahden tilanteen eskaloitumisesta laajemmaksi konfliktiksi. Iskun tekijäksi ilmoittautuivat heti kättelyssä huthikapinalliset, jotka sotivat Jemenissä Saudi-Arabian tukemaa hallitusta vastaan.

Yhdysvallat kuitenkin syyttää iskusta Irania ja on kertonut olevansa tarvittaessa valmis vastaamaan iskuun. Muut länsimaat, Venäjä ja Kiina ovat peräänkuuluttaneet malttia ja sanoneet odottavansa vielä todisteita Iranin syyllisyydestä.


Lähi-idän jännitteiden ytimessä on kahden voimakkaan valtion, Saudi-Arabian ja Iranin, vuosikymmeniä jatkunut alueellinen valtakamppailu. Siihen kytkeytyvät useiden geopoliittisten kysymysten lisäksi öljynvienti, erilaiset islamintulkinnat sekä suhteet Yhdysvaltoihin ja muihin ulkovaltoihin.

Islam syntyi nykyisen Saudi-Arabian alueella, ja siellä sijaitsevat myös muslimien keskeisimmät pyhiinvaelluskohteet. Näillä perusteilla Saudi-Arabialla oli hyvä syy pitää itseään islamilaisen maailman johtajana, kunnes tilanne muuttui radikaalisti vuonna 1979.


Tuolloin Iranista tuli islamilainen tasavalta uskonnollisten johtajien noustua valtaan vallankumouksella. Väkiluvultaan Persianlahden alueen suurimmasta maasta tuli alueen johtava shiiavaltio, ja se on sittemmin kasvattanut vaikutusvaltaansa uhaten alueen johtavan sunnivaltion Saudi-Arabian valta-asemaa.

Alue jakautunut kahteen leiriin

Iranin ja Saudi-Arabian välisestä valtakamppailusta on puhuttu ”Lähi-idän kylmänä sotana”. Samaan aikaan kun maat pyrkivät estämään toistensa vaikutusvallan leviämistä, on suurin osa muista alueen valtioista ryhmittynyt kahteen leiriin, joiden jakolinjat kulkevat karkeasti piirrettynä sunnilaisen ja shiialaisen islamintulkinnan mukaan.

Sunnilaisen Saudi-Arabian ”leirissä” ovat Arabiemiraatit, Bahrain, Egypti sekä Jordania, joista viimeksi mainittu tosin näyttää viime aikoina etäännyttäneen itseään liittolaisestaan.


Iranilla alueelliset valtioliittolaiset ovat vähissä, mutta tällä hetkellä Irakia johtava shiiaenemmistöinen hallinto voidaan katsoa sen läheiseksi liittolaiseksi. Saddam Husseinin kuoleman jälkeen maassa valtaan nousseen shiiaenemmistön kautta Iran hallitsee suoraan jopa alueita Etelä-Irakissa.

Useat puolisotilaalliset irakilaisjärjestöt vannovat uskollisuutta Iranille. Libanonissa valta on jaettu perustuslaissa sunnien, shiiojen sekä kristittyjen kesken, ja siellä Iran tukee ja varustaa shiialaista puoluetta ja sotilasorganisaatiota Hizbollahia, joka on sotinut Israelia vastaan ja toteuttanut terrori-iskuja.

Taustalla on Iranin pelko siitä, että verivihollinen Saudi-Arabia pyrkii horjuttamaan Libanonin vakautta. Iran tukee militanttiryhmiä myös Palestiinalaisalueilla ja Afganistanissa.

Yhdysvaltojen irtaantuminen ydinsopimuksesta käännekohtana

Lähi-itä on pitkään ollut geopoliittinen ruutitynnyri, eikä vähiten sen vuoksi, että myös alueen ulkopuoliset suurvallat ovat ulottaneet sinne vaikutusvaltaansa. Saudi-Arabia on ollut pitkään Yhdysvaltojen uskollinen liittolainen, ja välit ovat lämmenneet entisestään Donald Trumpin noustua presidentiksi.

Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat olleet jäiset vuoden 1979 vallankumouksesta lähtien, ja Trumpin kaudella ne ovat kylmenneet vielä entisestään. Käännekohta oli kevät 2018, jolloin Trump ilmoitti irrottavansa Yhdysvallat kansainvälisellä yhteistyöllä neuvotellusta Iranin ydinsopimuksesta.

Sopimuksen tarkoituksena oli pitää Iran aina vähintään vuoden päässä ydinaseen valmistamisesta. Ulkovallat puolestaan lupasivat lieventää asteittain Irania kohtaan asetettuja talouspakotteita.


Muut länsivallat ovat katsoneet Iranin noudattaneen sopimuksen ehtoja. Yhdysvaltojen liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia sen sijaan vastustivat sopimusta, koska niiden näkökulmasta se ei ollut riittävä estämään Iranin mahdollisuuksia valmistaa ydinasetta.

Tämän lisäksi Trumpin päätökseen vaikutti myös Iranin aktiivinen rooli alueellisissa konflikteissa. Sopimuksesta vetäytymisen ensisijaiseksi syyksi on myös väitetty Trumpin halua kumota edeltäjänsä Barack Obaman saavutukset, joihin ydinsopimuksen solmiminen kuuluu.

Arabimaiden vanhana vihollisena tunnettu Israel on viime aikoina lämmitellyt suhteitaan muun muassa Saudi-Arabiaan, ja se on asemoitunut voimakkaasti Iranin vastaiseen blokkiin.

Venäjällä sen sijaan on läheiset kauppasuhteet sekä Iraniin että Saudi-Arabiaan. Se on esimerkiksi myynyt aseita kummallekin ja näyttää pyrkivän jonkinlaiseen välittäjän rooliin maiden välisissä suhteissa.

Samalla Venäjä on aktiivinen osapuoli Syyrian sodassa, jossa se sotii Iranin ohella kapinallisia vastaan Assadin hallinnon puolella.

Oma lukunsa on vielä Turkki, jolla on suhteita sekä Iraniin että Saudi-Arabiaan. Tosin se on viime aikoina näyttänyt merkkejä siitä, että se pyrkii haastamaan Saudi-Arabian asemaa alueen johtavana sunnivaltiona.

Sijaissodankäyntiä Syyriassa ja Jemenissä

Toistaiseksi Iran ja Saudi-Arabia eivät ole ryhtyneet avoimeen sodankäyntiin toisiaan vastaan. Sen sijaan ne käyvät toisiaan vastaan sijaissotia Jemenissä ja Syyriassa, joissa ne tukevat vuosia jatkuneiden sisällissotien osapuolia.

Syyriassa Saudi-Arabia on tukenut kahdeksan vuotta jatkuneessa sisällissodassa presidentti Bashar al-Assadia vastaan taistelevia kapinallisia, kun taas iranilaismilitiat ovat osallistuneet sotaan suoraan Assadin hallinnon puolella.


Jemenin viisivuotisessa sisällissodassa saudit taistelevat hallituksen rinnalla samaan aikaan kuin iranilaiset tukevat sitä vastaan sotivaa huthien kapinaliikettä. Niskan päällä ovat huthit, jotka hallitsevat tällä hetkellä pääkaupunki Adenia ja jopa kolmasosaa maasta.

Iranin ja Saudi-Arabian sekaantuminen Jemenin sisällissotaan on myös johtanut shiia-sunni-jakolinjojen syntymiseen maassa, jossa kyseiseen jaotteluun perustuvaa perinnettä ei ollut ennen sodan syttymistä vuonna 2014.


Sodan edetessä taistelukykyään kasvattaneet huthikapinalliset ovat aiemminkin iskeneet Saudi-Arabian puolelle, mutta eivät koskaan aiemmin lauantain iskun kaltaisessa mittakaavassa. Isku lamaannutti hetkessä puolet Saudi-Arabian öljyntuotannosta, ja sen seuraukset heijastuvat ympäri maailmaa muun muassa nopeasti kohonneen öljyn hinnan myötä.

Trump odottaa Saudi-Arabian kantaa

Kuuma kysymys on tällä hetkellä se, voiko jo ennestään kireän tilanteen kärjistyminen johtaa laajempaan konfliktiin Persianlahden alueella. Yhdysvallat on ilmaissut olevansa valmis mahdolliseen vastaiskuun, vaikkakin Trump on vakuutellut, ettei halua aseellista konfliktia Iranin kanssa.

– Kuningaskunta on halukas ja kyvykäs kohtamaan tämän terroristiseen aggression ja vastaamaan siihen, Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman kertoi Trumpille lauantaina puhelimessa saudiuutistoimisto SPA:n mukaan.


Kamelifestivaaleilla iskun sattuessa ollut kruununprinssi on muuten ollut jokseenkin vaitonainen asiassa, ja suurinta ääntä on pitänyt Yhdysvallat. Trump kertoikin odottavansa Saudi-Arabian kantaa ennen kuin hän päättää, kuinka Yhdysvallat etenee asiassa.

Aiemmin kruununprinssi ei ole kuitenkaan epäröinyt kampanjoida Irania vastaan, ja myös Jemenin sotaan lähteminen oli hänen päätöksensä. Saudi-Arabia näkee Iranin uhkana olemassaololleen, ja haluaa estää sen vaikutusvallan leviämisen keinolla millä hyvänsä.

”He tietävät olevansa Teheranin pääkohde”

Täysimittaista sotaa saudit tuskin haluavat. Sama koskee iranilaisia, vaikka asekalustonsa ja joukkojensa määrän puolesta heillä olisi todennäköisesti etulyöntiasema. Sodan syttymisen seuraukset olisivat katastrofaaliset kaikille osapuolille.

– Saudi-Arabialla on voimaa iskeä pahimman vihollisensa kimppuun, mutta se saattaa olla vastahakoinen todella käyttämään sitä voimaa. Tosiasia on, että saudit ovat erittäin säikkyjä minkä tahansa Irania vastaan käytävän sodan mahdollisuudesta, sillä he tietävät olevansa Teheranin pääkohde, kirjoittaa brittilehti Telegraphin Lähi-idän kirjeenvaihtaja Raf Sanchez.


Jos Yhdysvaltojen ja Iranin välinen tilanne eskaloituu konfliktiksi, Iranilla ei ole Sanchezin mukaan juuri muita mahdollisuuksia hyökätä suoraan vastustajaansa vastaan kuin Yhdysvaltojen alusten takavarikoiminen Persianlahdella tai shiiajoukkojen usuttaminen Irakissa palvelevien amerikkalaisjoukkojen kimppuun.

Tästä syystä Iranin todennäköinen kohde olisi Saudi-Arabia, jonka puolelle sen ohjusten kantama helposti yltää. Jos hintana on öljyntuotanto, Saudi-Arabia ei välttämättä halua lietsoa konfliktia pidemmälle vaan pyrkii etsimään perääntymistietä.

– Saudi-Arabia tukisi sotaa Yhdysvaltojen ja Iranin välillä, jos se voisi piiloutua Yhdysvaltojen selän taakse. Mutta se ei tukisi sellaista sotaa, jossa saudien pitäisi olla etulinjassa, koska he häviäisivät, sanoi Oklahoman yliopiston Lähi-idän tutkimuksen johtaja Joshua Landis.

Lähteet: BBC, Washington Post, Telegraph, CNN, Al-Jazeera, Guardian

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt