Drone-isku lamaannutti Saudi-Arabian öljyn­tuotannon – 6 keskeistä kysymystä hyökkäyksestä ja sen seurauksista

rac

Julkaistu:

IS kokosi kuusi kysymystä Saudi-Arabiassa öljyntuotantolaitoksiin lauantaina tehdystä koordinoidusta iskusta.
Saudi-Arabiassa lauantaina öljyntuotantolaitoksia vastaan tehty drone-isku herättää huolta maailmalla. Se on ehtinyt jo johtaa öljyn hinnan voimakkaaseen nousuun sekä nostattaa pelkoa Persianlahden jo ennestään kireän tilanteen eskaloitumisesta.

IS kokosi kuusi keskeistä kysymystä iskusta ja sen seurauksista.


1. Mitä tapahtui?

Saudi-Arabian itäosissa sijaitseviin Abqaiqin ja Khuraisin öljyntuotantolaitoksiin tehtiin varhain lauantaiaamuna koordinoitu hyökkäys, jossa käytettiin kauko-ohjattavia lennokkeja eli droneja. Kyseessä ovat valtiollisen Saudi Aramco -yhtiön öljyntuotantolaitokset.


Saudiviranomaiset kertoivat myöhemmin lauantaina, että lennokkien sytyttämät tulipalot oli saatu hallintaan. Kahden laitoksen öljyntuotanto on kuitenkin jouduttu keskeyttämään.

2. Kuinka merkittävästä kohteesta on kyse?

Abqaiqin jalostamo on maailman suurin, ja sen koko kapasiteetti on noin seitsemän miljoonaa tynnyriä eli 70 prosenttia Saudi-Arabian tuotannosta. Isku osui suoraan Saudi-Arabian öljyteollisuuden sydämeen, sillä se lamautti hetkessä yli puolet maan öljyntuotantokapasiteetista.


Öljy- ja biotuotteiden tukkukauppaa harjoittavan Neot Groupin vastuullisuusjohtaja Timo Huhtisaari arvioi STT:lle, että julkisuudessa kerrottu 5,7 miljoonan tynnyrin puutos Saudi-Arabian päivittäisessä öljyntuotannossa vastaa noin viittä prosenttia koko maailman kysynnästä.

3. Kuka iskun teki?

Iskun tekijäksi ilmoittautuivat huthikapinalliset, jotka ovat käyneet Jemenissä pian viiden vuoden ajan sisällissotaa saudien tukemaa hallintoa vastaan. Kapinalliset kertoivat lähettäneensä Saudi-Arabiaan 10 lennokkia.

Huthikapinallisten ilmoitus herätti kuitenkin välittömästi epäilyksiä. Iskun tapahtumapaikoilta on matkaa Jemeniin noin 1 200 kilometriä.
Jos iskun tekivät todella huthit, kyseessä on toistaiseksi röyhkein heidän Saudi-Arabiaa vastaan kohdistamansa isku. Kapinalliset ovat hyökänneet saudien infrastruktuuria vastaan useita kertoja aiemminkin, mutta ei tässä mittakaavassa.


Yhdysvallat syyttää iskusta Irania. Ulkoministeri Mike Pompeon mukaan ei ole mitään todisteita siitä, että hyökkäykset olisivat tulleet Jemenistä.

– Iran on nyt syyllistynyt ennennäkemättömään hyökkäykseen maailman energiatuotantoa vastaan, Pompeo sanoi.

Yhdysvallat julkaisi myös joukon satelliittikuvia, jotka viranomaisten mukaan viittaavat Iranin syyllisyyteen ja siihen, että isku tehtiin pohjoisesta tai luoteesta päin, eli Iranin tai Irakin suunnalta. Irakissa on aseistettuja shiiaryhmiä, joita Iran on tukenut kouluttamalla ja aseistamalla.


Muutamat sotilasasiantuntijat ovat kuitenkin epäilleet viranomaisten väitteitä kuvien todistusvoimasta.
Iran kiisti sunnuntaina väitteet syyllisyydestään ja kutsui niitä ”hedelmättömiksi ja sokeiksi syytöksiksi, jotka ovat käsittämättömiä ja merkityksettömiä”. Iranin mukaan Yhdysvallat pyrkii syytösten avulla etsimään veruketta, jonka varjolla kostaa sille.

Suomen Riadin-suurlähettiläs Antti Rytövuori huomautti STT:n haastattelussa, että Iran on Yhdysvaltojen pakotteiden seurauksena ilmoittanut tavoitteekseen muiden valtioiden öljyn viennin hankaloittamisen. Sillä on myös perinteisesti ollut tapana kiistää syyllisyytensä.

4. Miten iskuun ja syytöksiin on reagoitu muualla?

Maailmalla ei olla varauksetta ostettu Yhdysvaltojen Iraniin kohdistamia syytöksiä. Britannia kutsui iskua ”vakavaksi ja pöyristyttäväksi”, mutta maan viranomaisten mukaan tarvitaan kuitenkin faktaa iskun tekijöistä ennen kuin mahdollisiin vastatoimenpiteisiin ryhdytään.

– Kuva ei ole täysin selkeä sen suhteen, kuka on vastuullinen. Haluan erittäin selvän kuvan, jonka tulemme saamaan pian, Britannian ulkoministeri Dominic Raab sanoi.

Twitterissä hän tuomitsi iskun ja kertoi puhuneensa siitä Pompeon kanssa.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas puolestaan sanoi maanantaina, että Saksa työskentelee kumppaniensa kanssa saadakseen selville iskun tekijän. Maasin mukaan isku kasvattaa riskiä siitä, että tilanne eskaloituu pidemmälle.

Myös Ranska tuomitsi iskun ja varoitti sen mahdollisesti kiristävän jo ennestään piukeita jännitteitä alueella.

Kiina vaati sekä Yhdysvaltoja että Irania ”harjoittamaan itsehillintää”. Kiinan ulkoministeriö kertoi tiedottajansa välityksellä, että sen vastuulla ei ole syyttää muita niin kauan, kun asiasta ei ole tehty perusteellista tutkintaa tuomioineen.

Venäjä varoitti niin ikään Lähi-idän maita sekä ulkopuolisia vetämästä ”hätäisiä johtopäätöksiä” siitä, kuka iskun teki.

5. Mitä iskusta on seurannut?

Saudi-Arabian pörssi oli aamulla avauduttuaan kolmen prosentin laskussa. Energiayhtiöiden kurssit laskivat lähes viisi prosenttia.

Isku vaikutti heti öljyn hintaan, joka on noussut yli 15 prosenttia yltäen korkeimmalle tasolleen lähes neljään kuukauteen. Nousu tasoittui hieman sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi antaneensa luvan laskea öljyä markkinoille Yhdysvaltain strategisista varmuusvarastoista.


Hinnannousun uskotaan näkyvän myöhemmin myös suomalaisten kuluttajien kukkaroissa heidän asioidessaan bensapumpuilla.
Iskun lopullinen vaikutus öljyn hintaan riippuu kuitenkin siitä, kuinka pitkään tuotantolaitokset pysyvät suljettuina.

6. Voiko isku johtaa laajempaan konfliktiin?

Yhdysvallat ja Iran ovat olleet enemmän tai vähemmän napit vastakkain siitä lähtien, kun Yhdysvallat viime vuoden keväällä ilmoitti irtautuvansa kansainvälisestä Iranin ydinsopimuksesta. Tämän jälkeen Yhdysvallat on kiristänyt Iraniin kohdistamiaan talouspakotteita ja Persianlahden alueella on nähty useita välikohtauksia kuten tankkereihin kohdistuneita iskuja, joista Yhdysvallat on niin ikään syyttänyt Irania.

Kesäkuussa Trump peruutti Irania vastaan suunnitellun iskun, ja viime aikoina hän on antanut ymmärtää neuvotteluyhteyden maiden välillä olevan mahdollinen. Jos Iran todella osoittautuu iskun tekijäksi, pyrkimykset tilanteen rauhoittamiseksi saattavat kärsiä.


Trump sanoi sunnuntaina, että Yhdysvallat on ”lukittuna ja ladattuna” mahdollista vastausta silmällä pitäen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger huomautti STT:lle, että tilanne tarjoaa Yhdysvalloille kätevän tavan oikeuttaa Iranin-vastaisia pakotteitaan. Lisäksi Iranin syyttäminen perustelee aiempaa irtautumista Iranin ydinsopimuksesta.

Isku lietsoo lisää eripuraa myös vuosikymmenien ajan alueellisesta vaikutusvallasta keskenään kamppailleiden verivihollisten Saudi-Arabian ja Iranin välille. Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman sanoi kuningaskunnan oleman ”halukas ja kyvykäs” vastaamaan ”terroristiseen aggressioon”.


Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi, että maa on valmis iskemään Iranin tukemia toimijoita vastaan missä tahansa, missä heitä pidetään uhkana. Tämä koskee hänen mukaansa myös Irakia.
AFP:n haastattelema Lähi-idän tutkija James Dorsey piti Saudi-Arabian suoraa kostoiskua epätodennäköisenä, koska hänen mukaansa saudit eivät halua avoimeen konfliktiin Iranin kanssa.

– Saudit haluaisivat muiden sotivan sen sodan, ja muut ovat vastahakoisia, Dorsey sanoi.

Myöskään suurlähettiläs Rytövuori ei usko tilanteen eskaloituvan avoimeksi sotilaalliseksi konfliktiksi.

– Sehän olisi ihan katastrofi tällä alueella, kaikilla on paljon menetettävää, mukaan lukien Saudi-Arabia ja varsinkin Arabiemiraatit.

Lähteet: STT, Reuters, AFP, CNN

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt