Sotahaukka Bolton on poissa kuvioista – mikä on Trumpin ulko­politiikan suunta?

Julkaistu:

Yhdysvallat
Presidentti Donald Trump tarvitsee nopeasti näyttävän ulkopoliittisen voiton, sillä uudet vaalit häämöttävät jo horisontissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi alkuviikosta potkut kansallisen turvallisuuden neuvonantajalleen John Boltonille. Boltonin potkut – tai ero, jos häneltä itseltään kysytään – ovat jättäneet ilmaan kysymyksen siitä, mikä on Yhdysvaltain ulkopolitiikan tulevaisuus.

Ei ole mikään salaisuus, että ankarana sotahaukkana tunnettu Bolton on Trumpin kanssa eri mieltä useista ulkopolitiikan kysymyksistä.

Vaikka Boltonin näkemyksiä on pidetty monella taholla äärimmäisinä, miehestä ehti noin puolitoistavuotisen pestinsä aikana tulla oudolla tavalla tasapainottava voima Trumpin hallinnon tempoilevalta vaikuttavassa ulkopolitiikassa.


Boltonin mukana Valkoisesta talosta katosi yksi viimeisistä pidäkkeistä, jotka ovat estäneet Trumpia toteuttamasta vapaasti omia, vaistonvaraisia näkemyksiään.

Jo aiemmin hallinnosta saivat lähteä muun muassa puolustusministeri James Mattis, ulkoministeri Rex Tillerson, Boltonin edeltäjä H.R. McMaster sekä kansliapäällikkö John Kelly, joita tituleerattiin Valkoisen talon ”aikuisiksi”.

– Boltonin lähtö viittaa siihen, että presidentti Trump aikoo toimia omana ulkopoliittisena neuvonantajanaan, sanoi Bill Clintonin hallinnon entinen diplomaatti ja ulkopoliittisen ajatushautomon CFR:n tutkija Martin S. Indyk New York Timesille.

Trump on kaudellaan saanut vyölleen muutamia ulkopoliittisia voittoja kuten näyttävät tapaamiset Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa sekä terroristijärjestö Isisin kalifaatin kukistumisen Syyrian ja Irakin alueella. Toisaalta Pohjois-Korean ydinaseriisunta ei ole edennyt mihinkään, ja myös Isisin on uutisoitu keräävän jälleen voimiaan Lähi-idässä.

Boltonin tiedetään kannattaneen ennaltaehkäiseviä iskuja Pohjois-Koreaan sekä vastustaneen tiukasti neuvotteluyhteyden avaamista Kimin kanssa. Tästä huolimatta Trump on jättänyt neuvot huomiotta ja tavannut Kimin useaan otteeseen.


Trump syytti keskiviikkona Boltonia Pohjois-Korean kohdalla tehdyistä virheistä.

– Koimme erittäin pahan takaiskun, kun John Bolton puhui Libyan mallista... mikä katastrofi. Enkä syytä Kim Jong-unia siitä mitä hän sen jälkeen sanoi. Hän ei halunnut olla missään tekemisissä Boltonin kanssa, Trump sanoi.

Pohjois-Korean johto suivaantui erityisesti Boltonin puheisiin ”Libyan mallista”, sillä vuosituhannen alkupuolella Libyan diktaattori Muammar Gaddafi pääsi hengestään siitä huolimatta, vaikka maa oli suostunut luopumaan ydinaseohjelmastaan Yhdysvaltojen taivuttelemana.

Keväällä 2018 Trump veti Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta. Boltonin on uskottu vaikuttaneen päätökseen.

Kesällä varapresidentti Mike Pence, ulkoministeri Mike Pompeo sekä Bolton neuvoivat Trumpia hyökkäämään Irania vastaan sen jälkeen, kun Iran oli ampunut alas Yhdysvaltojen vakoilulennokin. Sotilaallista kahnausta pelännyt Trump kuitenkin perääntyi.

Jäljelle jäi ”maksimaalisen paineen” kampanja talouspakotteineen, mutta sekään ei näytä toimivan toivotusti, sillä Iran on ilmoittanut aikovansa lopettaa ydinsopimuksen mukaisten rajoitteiden noudattamisen.


Pian Boltonin lähdön jälkeen kerrottiin, että Trump olisi valmis tapaamaan Iranin presidentin Hasan Ruhanin, mahdollisesti jo New Yorkissa tässä kuussa järjestettävän YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Bolton vastusti myös tätä elettä tiukasti.

Ruhani ei kuitenkaan välttämättä suostu tapaamiseen, mikäli Yhdysvallat ei höllennä pakotteitaan. Iranilaisten mukaan Boltonin lähtö kertoo siitä, että Yhdysvallat on epäonnistunut painostuskampanjassaan.

Keskiviikkona Trump sanoi olleensa eri linjoilla Boltonin kanssa myös Venezuelan suhteen, vaikka linja oli näyttänyt ainakin ulospäin jokseenkin yhtenäiseltä. Vaikka Yhdysvallat on tukenut voimakkaasti oppositiojohtaja Juan Guaidoa, yritykset syrjäyttää presidentti Nicolas Maduro vallasta ovat jääneet junnaamaan paikoilleen.

– Ajattelin hänen ylittäneen rajat, ja uskoakseni olen todistanut olleeni oikeassa, Trump sanoi Boltoniin viitaten, yksilöimättä kuitenkin tarkemmin, missä tämä oli hänen mielestään epäonnistunut.

Bolton suhtautui epäluuloisesti myös Trumpin yhteistyöpyrkimyksiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Nyt kun Bolton on poissa kuvioista, Trumpille saattaa avautua paremmat mahdollisuudet Putinin kanssa neuvottelemiseen.

Viimeinen niitti presidentin ja neuvonantajan suhteisiin tuli Afganistanin suunnalta. Bolton vastusti ankarasti äärijärjestö Talibanin kanssa käytyjä rauhanneuvotteluja, joiden yhtenä tarkoituksena oli mahdollistaa Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen maasta.


Tässä kohtaa näkemykset näyttävät kohdanneen ainakin hetkellisesti, sillä lauantaina Trump kertoi keskeyttäneensä rauhanneuvottelut sekä peruneensa salassa pidetyn tapaamisen Talibanin edustajien kanssa. Syyksi Trump kertoi Kabulissa tehdyn pommi-iskun, jonka tekijäksi Taliban ilmoittautui.

Joukkojen vetäminen Afganistanista oli kuitenkin yksi Trumpin vaalilupauksista, ja nyt Taliban uhkaa jatkaa taisteluaan niitä vastaan, jos rauhanneuvottelut eivät jatku.

Uudet vaalit häämöttävät jo horisontissa. Muiden takaiskujen lisäksi yhä useampi amerikkalainen on alkanut olla huolissaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta, jonka on kerrottu jo vaikuttaneen työpaikkojen syntymiseen.

Tilanteen ratkeaminen saattaa vaatia Trumpilta muitakin vastaan tulemisia kuin Kiinan tuontitullien korotusten lykkääminen, josta hän kertoi äskettäin.


CNN:n äskettäin teettämään kyselyyn vastanneista vain 36 prosenttia oli sitä mieltä, että Trump ansaitsee toisen presidenttikauden. Trumpin kampanjatiimi tarvitsisi siis kipeästi ja nopeasti voittoja, etenkin sellaisia, jotka saavat suurta medianäkyvyyttä.

Ulkopoliittisesti kokemattoman hallinnon voi olla kuitenkin vaikeaa löytää diplomaattisia voitonpaikkoja, etenkin kun sen kokenein jäsen Bolton on saanut väistyä. Toisaalta asiantuntijat epäilevät, että Trump saattoi nähdä Boltonin esteenä uudelleenvalinnalleen.

– Tämä on todennäköisesti merkki siitä, että Trump on epätoivoinen saamaan aikaan sarjan sopimuksia Afganistanissa, Iranissa ja Pohjois-Koreassa ennen vuoden 2020 vaaleja, vaikkakin kosmeettisia. Ja hän näkee Boltonin tien tukkeena, sanoi Barack Obaman hallinnon entinen neuvonantaja Colin Kahl CNN:lle.

On siis hyvinkin mahdollista, että Trumpin hallinnolta tullaan näkemään lähiaikoina näyttäviä tempauksia, jotka saavat hänet näyttämään kansan silmissä valtiomieheltä. Myös siinä tapauksessa, että tempaukset eivät välttämättä johda mihinkään.
Lähteet: New York Times, NPR, CNN, Guardian, Reuters

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt