Kommentti: Koomikko voitti Putinilta yhden erän, mutta uhkaa hävitä pelin – olisiko tästä oppia Niinistöllekin?

Julkaistu:

Zelenskyi taivutteli Putinin vankienvaihtoon ottamalla MH17-turman keskeisen todistajan panttivangikseen, mutta lopulta Putin onnistuikin peluuttamaan Ukrainaa koko länttä vastaan, erikoistoimittaja Arja Paananen arvioi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa tänään torstaina Kiovaan tapaamaan Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä äärimmäisen mielenkiintoisella hetkellä.

Viikonloppuna Venäjä ja Ukraina ottivat pitkästä aikaa ensimmäisen konkreettisen liennytyksen askeleen, kun maat vaihtoivat vankeja vastavuoroisuusperiaatteella ”35–35”.

Vankienvaihtoa voi pitää Ukrainan uuden untuvikko-koomikkopresidentin tietynlaisena erävoittona: vihdoinkin tapahtui edes jotain positiivista!


Maailmalla ehti herätä jopa varovainen toivo siitä, että pitkään junnannut sota- ja pattitilanne saattaisi liikahtaa kohti ratkaisuaan Zelenskyin ja presidentti Vladimir Putinin keskusteluyhteyden ansiosta.

Semminkin kun moni oli etukäteen veikkailemassa, että tv-sarjassa Ukrainan presidenttiä näytelleestä, poliittisesti täysin kokemattomasta Zelenskyistä tulisi nopeasti vain pieni suupala Venäjän haukattavaksi.

Pian alkoi kuitenkin näyttää siltä, että Zelenskyi voitti Putinilta ainoastaan yhden erän, mutta hävisi heti perään monta muuta paljon tärkeämpää erää.

Mitään ei ehkä ole vielä lopullisesti menetetty, mutta vankienvaihtoa seuranneet tapahtumat osoittavat, kuinka vaikeassa asemassa Ukraina on. Putin pystyy nimittäin peluuttamaan helposti Ukrainaa niin, että kumartaessaan hieman Venäjän suuntaan Zelenskyi tulee samalla pyllistäneeksi syvään lännen suuntaan.

Kaikki kytkeytyy henkilöön nimeltä Volodymyr Tsemah.

Tsemah ei ole kuka tahansa ”venäläismielinen kapinallinen”, vaan häntä pidetään avainhenkilönä malesialaisen MH17-matkustajakoneen pudottamisen tutkinnan kannalta.


Tsemahista on olemassa jopa video, jossa hän vaikuttaa kehuskelevan venäläistoimittajille sillä, että juuri hän piilotti Buk-ohjuslavetin heinäkuussa 2014 sen jälkeen, kun Boeing oli ammuttu alas Itä-Ukrainan ilmatilassa.

Venäläisvideon todistusvoimaa lisää erikoisella tavalla se, vuolaasti puhuvan ja voitonriemuisesti naureskelevan Tsemahin sanoista on pyyhitty pois juuri se ratkaiseva kohta, jossa hän kertoo, minkä hän piilotti. Huulilta lukijoiden mukaan hän näyttää kuitenkin sanovan Buk-sanan.

27. kesäkuuta Ukrainan turvallisuuspalvelu suoritti Venäjän kontrolloimalla Donetskin alueella tarkkaan valmistellun operaation, jossa he pidättivät Tsemahin suoraan tämän kotoa.

Tsemah asuu juuri sillä seudulla, josta malesialaiskoneen pudottanut venäläisvalmisteinen ohjus ammuttiin. Hän on myös toiminut Venäjän kontrolloimien taistelijoiden ilmatorjunnan komentajana, vaikka hieman epäselvää on, oliko hän komentajana juuri Bukin ampumishetkellä.

Tsemah onnistuttiin kuljettamaan salaa emo-Ukrainan alueelle – ja niin Kiovan haltuun päätyi arvokkaaksi osoittautunut neuvotteluvaltti Venäjää vastaan.

Riskialtista operaatiota oli valmisteltu pitkään, joten lienee osin sattumaa, että kunnian siitä pääsi ottamaan Zelenskyi. Joka tapauksessa pidätystä ei olisi toteutettu ilman Zelenskyin antamaa valtuutusta, joten samalla hän pystyi näyttämään Putinille, ettei hän epäröi panna kovaa kovaa vastaan.

Tsemahin pidätys osoittautui Zelenskyin lottovoitoksi, sillä hänestä tuli Ukrainan oma panttivanki Venäjä-neuvotteluihin. Ellei Ukrainalla olisi ollut Tsemahia hallussaan, Venäjä olisi tuskin vieläkään taipunut vankienvaihtoon.


Tsemahin ansiosta Ukraina sai vapaaksi monta omaa syytöntä maanmiestään, joita Venäjä oli pitänyt omana panttivankinaan. Vapauteen pääsivät niin Kertshinsalmelta siepatut merimiehet kuin syömälakossa pitkään ollut elokuvaohjaaja Oleg Sentsovkin.

Vastineeksi Ukrainan oli kuitenkin luovutettava Venäjälle Tsemah, mikä tarkoitti samalla kaikkien MH17:n lennon 298 kuolonuhrin omaisten luottamuksen pettämistä ja heidän kotimaidensa suututtamista.

Alasampumisessa kuoli ihmisiä yhteensä kymmenestä eri maasta. 193 heistä oli Hollannista, 43 Malesiasta, 27 Australiasta, 12 Indonesiasta ja 10 Britanniasta. Muutamia matkustajia oli lisäksi Belgiasta, Saksasta, Kanadasta, Filippiineiltä ja Uudesta-Seelannista.

Ennen luovutusta Ukraina kuulusteli Tsemahia itse ja järjesti myös MH17-lennon pudottamista tutkiville hollantilaisille viranomaisille mahdollisuuden kuulustella häntä. Hollanti yritti vedota Zelenskyiin, ettei tämä päästäisi Tsemahia vapaaksi, mutta turhaan.

Deutsche Wellen tietojen mukaan Hollanti on myös arvioinut Tsemahin statuksen uudelleen: häntä ei enää pidetä pelkkänä MH17:n alasampumisen yhtenä avaintodistajana, vaan yhtenä epäiltynä itse rikokseen.

Laiha lohtu tässä kaikessa on tietenkin se, että haluamalla näin kiivaasti Tsemahin itselleen Putin tuli samalla epäsuorasti tunnustaneeksi Venäjän syyllisyyden alasampumiseen.

Nimittäin jos Venäjä olisi täysin vailla osaa tai arpaa MH17:n pudottamiseen, niin ei kai Kremlillä olisi ollut näin suurta intressiä vaatia Ukrainan kansalaisuuden omaavaa kapinallistaistelijaa luovutettavaksi turvaan Moskovaan?


Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että Putin ei edes aikonut tarjota Tsemahille turvapaikkaa Moskovasta, vaan hänet aiotaan palauttaa takaisin Itä-Ukrainaan Venäjän kontrolloimalle alueelle.

Putinilta tämä on ovela siirto. Ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto oli nimittäin ehtinyt jo vaatia, että jäsenoikeutensa vastikään takaisin saaneen Venäjän on jatkossa taattava MH17:n turman tutkijoille mahdollisuus Tsemahin kuulusteluihin Venäjällä.

Nyt Putin pääsee pesemään kätensä kaikesta ja Tsemah palautetaan Itä-Ukrainaan kotiinsa, josta Ukrainan turvallisuuspalvelu voi tuskin toistamiseen häntä enää hakea.

Näin kasvaa todennäköisyys myös sille, ettei Venäjää saada koskaan vastuuseen MH17:n pudottamisesta.

Entä olisiko tässä kaikessa jotain, josta meidän lännessäkin kannattaisi ottaa opiksi siitä, kuinka Venäjän kanssa voi toimia?

Vaikuttaa siltä, että tapahtumaketju todisti jälleen kerran sen, että Putin kunnioittaa vain voimaa ja kovaa vastusta.

Vasta sitten Venäjältä voi saada myönnytyksiä, kun ei itse suostu myönnytyksiin ensimmäisenä, vaan kerää sitä ennen käsiinsä kunnon pelimerkit. Mutta sittenkin peliä Venäjää vastaan on vaikea voittaa, sillä pikkusormen saatuaan Venäjä vie helposti koko käden.

Vielä ei tiedetä, mitä kaikkia muita diilejä Zelenskyi on Putinin kanssa jo tehnyt tai mahdollisesti valmis tekemään. Hänellä on kova halu päästä lopettamaan Itä-Ukrainan sota, mutta pahimmassa tapauksessa hän tulee edistäneeksi tätä tavoitettaan niin, että Venäjä pääsee lopulta livahtamaan kaikesta kuin koira veräjästä.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että Putin pystyi hajottamaan Tsemahin luovutuksen avulla Ukrainan suhteita länteen ja erityisesti MH17:n uhrien kotimaihin.


Samaan aikaan käynnissä on myös useiden länsimaiden ponnistelu Itä-Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Ranska on vauhdittanut viime viikkoina yrityksiä niin sanotun Normandia-ryhmän tapaamisesta, joka voisi ennakkotietojen mukaan toteutua jopa pikaisesti Ranskan, Saksan, Ukrainan ja Venäjän välillä.

Zelenskyi itse on puolestaan vihjaillut, että hänen ja Putinin ensimmäinen henkilökohtainen tapaaminen olisi mahdollista juuri tässä kokouksessa. Kyse olisi siis johtajatason tapaamisesta, joka saattaisi toteutua jo syyskuun lopulla.

– Henkilökohtainen tapaamisemme tulee Normandia-formaatin puitteissa, Zelenskyi sanoi elokuussa 1+1-televisiokanavalle. Hän antoi myös ymmärtää, että länsimaisten johtajien läsnä ollessa hän ja Putin saattaisivat sopia jostain ja ”allekirjoittaa sen, mikä on tärkeintä”.

Pian virkaanastujaistensa jälkeen Zelenskyi ehdotti myös Normandia-ryhmän laajentamista ottamalla mukaan esimerkiksi Yhdysvallat. Näyttää siltä, että tämänkin suhteen olisi tapahtumassa jotain liikahdusta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehaisi nimittäin maanantaina Ukraina ja Venäjän toteuttamaa vankienvaihtoa Voice of Americalle ja ilmoitti samassa yhteydessä olevansa käytettävissä Itä-Ukrainan rauhanneuvotteluihin ”mikäli he tarvitsevat minua”.

Viime aikoina myös Suomesta on kuulunut äänenpainoja, joiden mukaan Euroopan pitäisi parantaa suhteita Venäjään. Vastikään näin lausui esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) FT:n haastattelussa.

Suhteiden paranemista pitää toki toivoa, mutta lännen soisi vihdoin ymmärtävän, kuinka häikäilemättömästi Venäjä käyttää viattomien ihmisten kohtaloita omien etujensa ajamiseen.

Venäjän taktiikkana on ottaa ensin kolme askelta eteenpäin, perääntyä sitten näennäisesti askeleen verran ja ottaa jälleen uusi kolmiloikka silloin, kun sinisilmäiset naapurimaiden poliitikot tuudittautuvat hyväuskoisuuteensa.

Itä-Ukrainan sodassa verta vuodattaneiden ukrainalaisten kannalta pahin toteutuisi, jos kaiken tämän lopputuloksena olisi jokin vesitetty sopu Venäjän kanssa, mikä itse asiassa vain sitoisi Ukrainan tiukasti Venäjän valtapiiriin.

Niinistölle tarjoutuukin tänään Kiovassa ainutlaatuinen tilaisuus kuunnella Zelenskyin oma analyysi tapahtuneesta.

Saattaa myös olla, että presidentit vaihtavat keskenään omakohtaisia vinkkejä ja kokemuksia siitä, kuinka Putinin kanssa voi neuvotella ja mitä vaaroja siihen sisältyy.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt