Kommentti: Sauli Niinistö matkustaa ”käytännön töihin” Kiovaan

Julkaistu:

Kommentti
Tasavallan presidentin torstaina alkava Ukrainan-matka osuu kiinnostavaan ajankohtaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Sitkistyneen mutta yhä edelleen verisen Itä-Ukrainan konfliktin ympärillä on vihdoinkin pientä liikettä.

Presidentti Sauli Niinistö tapaa heti virallisen vierailunsa alkajaisiksi torstaina maan uuden johtajan Volodymyr Zelenskyin. Tämän edeltäjän Petro Poroshenkon aikana neuvottelut Itä-Ukrainan tilanteesta olivat syväjäässä, mutta ”kansan palvelijana” tunnettu entinen tv-koomikko on pannut toimeksi. Ukraina ja Venäjä vaihtoivat sunnuntaina vankeja, ja Zelenskyin odotetaan pian matkustavan Ranskaan neuvottelemaan Itä-Ukrainan konfliktista Vladimir Putinin, Emmanuel Macronin ja Angela Merkelin kanssa niin sanotussa Normandia-kokoonpanossa. Uutta henkeä tähän kvartettiin on puhaltanut Macron.
Jotakin siis tapahtuu, mutta edetäänkö Ukrainassa kohti rauhaa niin kuin Zelenskyi optimistisesti arveli? Syyskuussa 2014 ja helmikuussa 2015 allekirjoitettujen Minskin sopimusten toimeenpano ole onnistunut tähänkään saakka.

Kun Putin piipahti Helsingissä 21. elokuuta, johtajat antoivat vihjeen mahdollisista uusista toimista. Näin Niinistö: ”Ehdimme vaihtaa muutaman ajatuksen Ukrainasta, jonne matkustan muutaman viikon kuluttua. Näyttää siltä, että käytännön töitä on tekeillä, ja niitä sitten pyrin edistämään.”

Käytännön töitä tarvitaan, ja olisi hyvä jos ne edistyisivät. Sotaa Itä-Ukrainassa käydään matalalla intensiteetillä, mutta sotaa se on silti. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj kirjasi 12.–25. elokuuta kaikkiaan 5 400 tulitaukorikkomusta Donetskin ja Luhanskin alueiden ja hallituksen valvoman alueen välisellä kontaktilinjalla.

Konfliktissa on kuollut tänä vuonna 15 siviiliä ja haavoittunut 89. Se ei kuulosta suurelta määrältä, mutta yksikin uhri on aina liikaa. Kaikkiaan kuolonuhreja on YK:n arvion mukaan jo noin 13 000. Luvussa ovat mukana sekä siviilit että sotilaat.

 

Venäjä on vanhaa imperiumia takaisin haikaileva alueellinen suurvalta, joka käyttää valtapelissään kaikkia keinoja.

Suurimman julkisen roolin Itä-Ukrainan rauhantunnusteluissa on ottanut Macron, joka on lähentynyt Venäjää niin vauhdikkaasti että varovaisempia hirvittää.

– Me emme voi rakentaa Eurooppaa uudelleen rakentamatta uudelleen yhteyttä Venäjään, sillä muuten Venäjä lähentyy muita valtoja, Macron sanoi hiljattain ranskalaisille diplomaateille.

”Muut vallat” tarkoittaa Kiinaa, jonka syliin pakotteiden ahdistaman ja talouden välttämättömien rakenteellisten uudistusten kanssa kamppailevan Venäjän pelätään ajautuvan.
Macron on saanut tilaa ajaa todellisuudelle usein aika vieraita visioitaan, sillä mantereen vahvimmista valtioista Britannia on poliittisessa kriisissä ja Saksan vaikutusvalta on heikentynyt – Merkel on väistyvä liittokansleri. Venäjää ei kuitenkaan voi pitää strategisena kumppanina. Venäjä on vanhaa imperiumia takaisin haikaileva alueellinen suurvalta, joka käyttää valtapelissään kaikkia keinoja. Venäjän syleileminen taas mukaan yhteistyöhön merkitsisi sen voimatoimien hyväksymistä ja vihreätä valoa sen yrityksille horjuttaa liberaalia demokratiaa.

Niinistö on Macronin tapaan pitänyt yllä yhteyksiä Putiniin. Hän on kuitenkin selvästi Macronia kriittisempi ja varovaisempi puhuessaan lännen ja Venäjän suhteista, ja hyvä niin.


Niinistö ottaa Ukrainassa osaa Yalta European Strategy -keskustelufoorumin eli YESin järjestämään konferenssiin ja esiintyy siellä yhtenä pääpuhujista. Konferenssin teemana tänä vuonna on ”onnellisuus nyt: uusia lähestymistapoja kriisissä olevalle maailmalle”. Se onkin hyvä aihe, lähellä Itä-Ukrainan vuotavaa haavaa.

Harmi, ettei näitä YES-konferensseja voi enää järjestää historiallisessa Livadian palatsissa Jaltassa, Krimin niemimaalla, jossa Churchill, Roosevelt ja Stalin sopivat Euroopan tulevaisuudesta helmikuussa 1945. Stalin näytteli myötämielistä, kun puhe oli vapaista vaaleista ja demokratiasta sodanjälkeisessä Euroopassa. Pian Jaltan julistuksen jälkeen Stalin rakensi puna-armeijan miehittämille alueille teräksisen etupiirin sosialistisiksi pakotetuista satelliittivaltioista.

Tarinan mukaan Molotov esitti konferenssin jälkeen huolensa siitä, että Jaltan sopimus sitoo liikaa Stalinin käsiä. ”Älä huolehdi, toimitaan me sitten myöhemmin omalla tavallamme”, Stalinin kerrotaan vastanneen.

Ei ole sattumaa, että Stalin on vähitellen noussut uuteen suosioon Putinin Venäjällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt