Kommentti: Johnson haparoi tärkeissä kysymyksissä – pääministeri häviämässä brexit-uhkapelinsä

Julkaistu: , Päivitetty:

Pääministerin tappio uran ensimmäisessä äänestyksessä alahuoneessa oli kirpeä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Taas on kääntynyt iltaan yksi ”historialliseksi” kuvattu päivä Britannian onnettomassa brexit-saagassa. Jälleen kerran kyseessä on valtakunnan tulevaisuus. Kuinka monta näitä päiviä vielä tulee?

Kesälomalta palannut parlamentin alahuone otti odotetun rajusti yhteen konservatiivipuoluetta edustavan pääministeri Boris Johnsonin kanssa. Se oli kova paikka niinkin taitavalle demagogille kuin Johnson. Pääministeri haparoi vastatessaan moneen tärkeään kysymykseen. Hän ei pystynyt vakuuttamaan alahuonetta siitä, että Britannia pystyisi vielä saamaan Brysselistä paremman EU-erosopimuksen kuin Theresa May.

Kansanedustajat päättivät illan lopuksi riistää hallitukselta valtuudet päättää alahuoneen työjärjestyksestä. Esitys hyväksyttiin äänin 328–301. Nyt alahuone pääsee keskiviikkona käsittelemään kapinalakia, joka sitoisi Johnsonin kädet ja estäisi sopimuksettoman EU-eron. Johnson esitti heti voimakkaan vastalauseen ja ilmoitti esittävänsä uusia vaaleja.



Mitä brexitistä pitäisi nyt tietää? Tässä selitykset viime päivien aikana esille nousseista käsitteistä, jotka auttavat ymmärtämään tätä äärimmäisen hankalaksi osoittautunutta prosessia:

Antautumislaki. Tätä sanaa Johnson käytti lakiesityksestä, joka voimaan tullessaan estäisi Britannian sopimuksettoman eroon EU:sta ja pakottaisi hänet pyytämään lykkäystä brexit-päivään 31. lokakuuta. Mutta kuinka Britannia voisi antautua, kun se ei ole sodassa EU:ta vastaan, kysyi labourin johtaja Jeremy Corbyn parlamentin istunnossa. Euroopan unioni on kumppani eikä vihollinen, hän sanoi.

Backstop. Vakuusmalli, joka takaa ettei Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin väliin tule tullirajaa siinä tapauksessa, että Britannian ja EU:n tulevista kauppajärjestelyistä ei päästä sopimukseen. Johnson haluaa backstopin pois edeltäjänsä neuvottelemasta erosopimuksesta. Brysselistä kuitenkin kerrottiin, etteivät Johnsonin emissaarit ole pystyneet esittämään mitään vaihtoehtoa backstopille. Pitkä miinus Borisille.

Enemmistö. Ohut sellainen. Sen Johnson menetti tiistaina, kun alahuoneen konservatiivinen ja EU-myönteinen jäsen Phillip Lee loikkasi liberaalidemokraatteihin. Lee kertoi tehneensä päätöksen ”tulevien sukupolvien vuoksi” ja vaalipiirinsä etujen turvaamiseksi. ”Olen ylpeä siitä”, Lee sanoi Sky Newsin haastattelussa. Brexiteerit pitivät Leetä halpamaisena loikkarina.

Kapina-allianssi. Ryhmä parlamenttiedustajia, joka vastustaa Johnsonin aikeita viedä Britannia ulos EU:sta 31. lokakuuta, sopimuksen kera tai ilman. Kapinoitsijoita on sekä Johnsonin konservatiivipuolueesta että opposition työväenpuolueesta. Juuri tämä ryhmä on Johnsonia vastaan tehdyn lakiesityksen takana.

Norsuansa. Ennenaikaiset vaalit, jotka Johnson uhkasi järjestää 14. lokakuuta jos alahuone ei taivu tukemaan hallituksen linjaa. Käsitteen keksi entinen työväenpuolueen pääministeri Tony Blair. Hän iloitsi siitä, ettei työväenpuolueen nykyinen johtaja Corbyn pudonnut Johnsonin ”norsuansaan” suostumalla vaalien järjestämiseen. Labourin kannatus on mielipidekyselyissä 10 prosenttiyksikköä konservatiiveja jäljessä. Vaaleja ei halua myöskään Johnson. Vaalit eivät välttämättä avaa tietä ulos umpikujasta. Vaalit voivat tuottaa yhtä erimielisen parlamentin kuin tämä nykyinen on.

Sham. Suomeksi huijaus. Downing Street 10:n valtiaaksi sanotun pääministerin lähiavustajan Dominic Cummingsin kerrotaan käyttäneen tätä sanaa kuvatessaan Johnsonin hallituksen edustajien Brysselissä käymiä neuvotteluja erosopimuksen mahdollisesta avaamisesta. Luonnehdinta suututti kansanedustajia. Onko Johnson vain käyvinään neuvotteluja? Ainakaan mitään todisteita edistymisestä ei ole.

Toinen maailmansota. Kyllä, tämäkin maailmanpalo mainittiin alahuoneessa, sillä Britannian sodanjulistuksesta Saksalle vuonna 1939 tuli tiistaina kuluneeksi tasan 80 vuotta. Se antoi hyvän aiheen huomauttaa pääministerille, että EU syntyi toisen maailmansodan seurauksena – rauhan takeeksi. Eikö EU:ssa siksi olisi hyvä pysyä?

Vaalit. Vielä tiistai-iltana oli epäselvää, pidetäänkö ennenaikaiset parlamenttivaalit lokakuun puolivälissä. Oppositio ei halua pitää vaaleja ennen brexit-päivää, jotta kansa saisi kokea brexitin vaikutukset ennen äänestystä. Se on tietysti fiksua. Parlamentin hajottamista varten Johnson tarvitsisi taakseen kahden kolmasosan enemmistön alahuoneessa, eli 434 ääntä. Koska hallituksen takana on vain 309 kansanedustajaa, vaatisi päätös tukea myös oppositiolta.

Vuoristorata. Kaaos. Katastrofi. Kriisi. Mikä näistä sanoista kuvaa parhaiten Britanniaa kesäkuun 2016 brexit-kansanäänestyksen jälkeen? Kaikki ovat varmaan yhtä hyviä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt