Brasilian presidentti Jair Bolsonaron määräämä kielto raivata maata polttamalla astui voimaan torstaina. Kaksi kuukautta kestävän kiellon syynä ovat kansainvälistä huolta herättäneet metsäpalot Amazonin alueella ja sen läheisyydessä.
Ympäristöjärjestöt- ja aktivistit ovat skeptisiä sen suhteen, että kielto toimisi. Esimerkiksi WWF:n mukaan Brasiliassa on jo olemassa lakeja ja työkaluja laittomien hakkuiden ja metsän polttamisen estämiseksi.
– Rankaisemattomuuden varmuus on se kipinä, joka sytyttää tulipalon,WWF totesi AFP:n mukaan.
Luonnonvarakeskuksen tutkija, dosentti Matti Salo ei ole varma, kuinka paljon kielto lopulta hillitsee metsäpaloja ja toisaalta metsäkatoa.
– Ei kielto ainakaan tilannetta pahenna ja se on tietynlainen käännekohta, jota voidaan tulevaisuudessa tarkastella, että miten se vaikutti tilanteeseen. Mutta jokainen voi miettiä, kuinka tosissaan kielto on annettu, ja miten sitä valvotaan.
Salon mukaan palokartoissa näkyvät pienet sademetsän keskellä näkyvät palot voivat hyvin olla kaskeamista. Huolestuttavia ovat suuret palot, joita näkyy etenkin sademetsän eteläpuolella ja kuivassa cerrado-metsässä.
– Palot kertovat myös historiallisesta kehityksestä. Jo valmiiksi kuivan trooppisen metsän alueesta on tehty entistä paloherkempää sillä, että metsiä on hakattu. Siellä, missä metsänraivaus on lisääntynyt, palavan materiaalin määrä on suurempi ja palot ovat siten suurempia.
Kielto saa myös Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Krögeriltä skeptisen vastaanoton. Kröger analysoi työssään metsäkatoa Brasiliassa ja Amazonin alueella.
Amazonin alueen alkuperäisestä sademetsästä on eri arvioiden mukaan hävinnyt noin 17–20 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan noin 20–25 prosentin metsäkato on niin sanottu ”kriittinen piste” eli metsää on vahingoitettu peruuttamattomalla tavalla. Kukaan ei tiedä tarkalleen, milloin tämä piste saavutetaan, mutta sen uskotaan tapahtuvan lähivuosina tai -vuosikymmeninä.
MAAILMAN SUURINVielä koskematonta sademetsää Brasilian Mato Grossossa 2005. Amazon sademetsät ovat maailman suurin sademetsäalue.
Brasilian satelliittivalvontaa suorittavan viraston alustavien lukujen mukaan Brasiliassa Amazonia ympäröivältä alueelta hävisi 1 114,8 neliökilometriä metsää elokuun ensimmäisen 26 päivän aikana. Tilastossa ei ole otettu huomioon metsäpalojen aiheuttamaa tuhoa, The Guardian kertoo. Alue on hieman suurempi kuin vaikkapa Lohjan koko pinta-ala (1 109,75 neliökilometriä Maanmittauslaitoksen mukaan)
Tutkijat ovatkin varoittaneet, että tänä vuonna metsien hakkuiden laajuus ylittää todennäköisesti 10 000 neliökilometriä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Amazonin tämän vuoden paloista ja niihin liittyvästä metsäkadosta on syytetty Bolsonaron politiikkaa. Tammikuussa virkavalansa vannonut presidentti on halunnut vähentää suojeltuja alueita Amazonilla, jotta metsää voitaisiin raivata maatalouden, erityisesti karjankasvattajien, käyttöön.
Presidentti on muun muassa kritisoinut ympäristörikoksista annettavia rangaistuksia ja väittänyt, että alkuperäiskansojen reservaatit, joista valtaosa sijaitsee Amazonin alueella, hidastavat Brasilian talouskasvua.
– He eivät puhu kieltämme, mutta jotenkin heille on päätynyt 14 prosenttia maastamme, Bolsonaro laukoi tiistaina alkuperäiskansoista AP:n mukaan.
Presidentti Jair Bolsonaro on leikannut ympäristönsuojelusta vastaavien tahojen resursseja ja kritisoinut julkisesti metsien suojelua.
Puukatoa seuraavan Global Forest Watchin tilastoista näkee, että jo viime vuonna Brasiliassa hävisi aarniometsää enemmän kuin 10 vuoteen, jos ei oteta huomioon vuosia 2016 ja 2017, jolloin Brasilia kärsi laajoista metsäpaloista.
Toisin kuin tänä vuonna, 2016 El Niño -ilmiö aiheutti laajan kuivuuden, joka aiheutti paloja. Nyt paljon kosteampana vuotenakin metsää palaa, mutta lähes kaikki näistä paloista ovat tahallaan sytytettyjä.
Vuonna 2014 alkaneiden talousvaikeuksien jälkeen Brasiliasta on tullut yhä riippuvaisempi metsäkatoa ajavista karjankasvatuksesta ja soijanviljelystä, The New York Times kertoo.
Krögerin mukaan se, että Bolsonaro on leikannut ympäristönsuojelusta vastaavien tahojen resursseja ja kritisoinut julkisesti metsien suojelua, on kuitenkin kannustanut metsätuhoon. Esimerkiksi reservaattien alueella luonnonsuojelu toimii kaikista tehokkaimmin, mutta nyt myös alkuperäiskansojen alueille tunkeudutaan herkemmin.
– Jos suurtilan omistaja ehdottaa, että lähdetään raivaamaan metsää ja presidentti vielä tukee tätä, silloin niin tehdään. Sillä on ollut valtava vaikutus, että tällainen presidentti on tullut, Kröger toteaa.
Metsäpalo Paran osavaltiossa. Kuva viime viikolta.
Krögerin mukaan Bolsonaron kurssin voisi kääntää vain Brasiliassa muodostuva paine. Toisaalta kansainvälinen paine, esimerkiksi kauppasaarto, voisi edesauttaa tilanteen muuttamista.
– Jos keskeiset brasilialaiset vientituotteet kuten liha kaikissa muodoissaan, soija, maissi, puutuotteet mukaan lukien sellu, ja mineraalit, laitetaan boikottiin. Silloin alkaisi sellainen sisäpoliittinen prosessi, jossa modernimmat osat vientitaloutta pyrkisivät muuntamaan nykyistä tuhoista suuntausta, jossa metsänpolttaminen on edelleen kasvussa, eikä ongelmia ole ratkaistu.
Salo muistuttaa, että huonokin kehityssuunta on mahdollista kääntää positiiviseksi. Näin tehtiin esimerkiksi Brasiliassa 2000-luvun alkupuolella. Vuonna 2014 uutisoitiin, että maa oli saanut hillittyä metsäkatoa 70 prosentilla, muun muassa National Geographic uutisoi tuolloin.
– Kaikki on kiinni siitä, minkälaista politiikkaa siellä tehdään. Helppoja ratkaisuja ei ole.
