Lauranella oli koti viimeksi vuonna 1994 – tällaisissa oloissa hän elää asuntoautossa tien varrella

Julkaistu:

Kuvareportaasi
Koirat, viidakkoveitsi ja otsalamppu turvaavat autossa elävän Laurane Iveyn elämää Kalifornian Sacramentossa.
Laurane Iveyllä, 37, oli viimeksi koti 1994, kun hän oli 12-vuotias.

– Elämä on rankkaa, hän sanoo.

Hän elää asuntoautossa tien varrella poikaystävänsä kanssa. Aiemmin he nukkuivat auton takakonttiin laitetulla patjalla. Koirat vartioivat kodittomien unta. Ne ovat turvallisuuden kannalta välttämättömiä. Laurane kantaa mukanaan viidakkoveistä, jolla katkoo lähistön kasvit maastopaloriskin vuoksi.

Kalifornian pääkaupungissa Sacramentossa ilmasto on kuin Välimerellä: kesällä on kuuma mutta joulukuun keskilämpötila kahdeksan astetta.

Laurane menetti paikkansa yömajassa, kun hän lähti tyttärensä hautajaisiin. Tämä jäi auton alle ja kuoli sairaalassa. Sittemmin yömaja on suljettu.

Lauranella on terveysongelmia, astmaa, masennusta ja sairaskohtauksia. Hän haluaisi sellaiseen kotiin, jossa on kylpyhuone ja turvallista nukkua.


Lauranen äiti Gwen Mayse, 59, elää lähistöllä autossa.

– Olen jänishousu, en mikään kova katti, hän sanoo.

Naiset käyttävät päivät etsien asuinpaikkaa, mutta se on vaikeaa, sillä luottotiedot ovat heikot. Asunnosta he voisivat maksaa sosiaalitoimiston avulla tuhat dollaria kuussa eli noin 900 euroa. Kohta autotkin täytyy siirtää, mutta minne, sitä he eivät tiedä.


Kodittomien määrä on noussut lyhyessä ajassa hälyttävästi Helsingin kokoisessa Sacramentossa. Kaduilla asuu jo kaksinkertainen määrä kahden vuoden takaisiin lukuihin verrattuna.

Joukossa on perheitä, veteraaneja ja teinejä. Tummaihoiset ja intiaanitaustaiset ovat yliedustettuina.
Kaisla Kuuskoski