Asiantuntija: Brittihallitus ottamassa demo­kratian pantti­vangiksi – ”On tapahtumassa kummia” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: Brittihallitus ottamassa demo­kratian pantti­vangiksi – ”On tapahtumassa kummia”

Pääministeri Boris Johnson keskusteli parlamentin alahuoneen puhemiehen John Bercow’n kanssa heinäkuun lopulla parlamentin istunnossa.

Pääministeri Boris Johnson keskusteli parlamentin alahuoneen puhemiehen John Bercow’n kanssa heinäkuun lopulla parlamentin istunnossa.

Julkaistu: 28.8.2019 17:20

Boris Johnsonin hallituksen toimet tekevät Britannian demokratiasta panttivangin, Ulkopoliittiseen instituutin ohjelmajohtaja sanoo.

Britannian tiedotusvälineisiin keskiviikkona levinneiden tietojen mukaan maan hallitus aikoo pyytää kuningatar Elisabetia jäädyttämään parlamentin työskentelyn heti seuraavan istuntokauden alettua. Jäädytys kestäisi 14. lokakuuta saakka, jolloin kuningattaren on määrä pitää hallituksen laatima linjapuhe Britannian tulevaisuudesta EU-eron jälkeen.

Jäädytys tarkoittaisi käytännössä sitä, että kansanedustajat eivät enää välttämättä ehtisi estää mahdollista sopimuksetonta eroa EU:sta. Pääministeri Boris Johnson on sanonut, että Britannia lähtee EU:sta 31. lokakuuta, oli sillä sopimusta tai ei.

BBC:n mukaan hallituksen tarkoituksena on ilmeisesti estää parlamenttia sotkemasta sen brexit-suunnitelmia. Tiistaina joukko opposition kansanedustajia ilmoitti aikovansa pyrkiä estämään sopimuksettoman brexitin parlamentaarisen prosessin avulla.

Pääministeri Boris Johnsonin mukaan brexit tapahtuu 31. lokakuuta, oli sopimusta tai ei.

Pääministeri Boris Johnsonin mukaan brexit tapahtuu 31. lokakuuta, oli sopimusta tai ei.

Uutinen herätti heti tuoreeltaan pöyristyneitä reaktioita. Muun muassa brexitin vastustajana tunnettu konservatiivipoliitikko ja entinen oikeusministeri Dominic Grieve kuvasi aikeita skandaaliksi.

– Hallitus kaatuu, jos Johnson ei peräänny. Äänestän sen puolesta, jos tätä perustuslain vastaista ideaa ei peruta, Grieve ilmoitti.

Uutiseen reagoitiin myös muualla. Esimerkiksi Suomen pääministeri Antti Rinne luonnehti Johnsonin toimintaa STT:n mukaan hyvin ristiriitaiseksi, koska tämä oli vasta hiljattain antanut ymmärtää pyrkivänsä edistämään brexitiä parlamentin kautta.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola puolestaan kuvaili Twitterissä käännettä huolestuttavaksi Britannian demokratian kannalta.

– Tämä on mielenkiintoinen käänne. Kun panokset alkavat kasvaa ja nykyinen hallitus ajaa tätä kovaa vaihtoehtoa, niin siinä selkeästi ei haluta antaa parlamentille mahdollisuutta sanoa sanaansa tai päästä jopa esittämään hallitukselle epäluottamuslausetta. Eli pyritään selvästi ostamaan aikaa itselle, Aaltola arvioi IS:lle.

Demokratia panttivankina

Aaltolan mukaan näyttää siltä, että hallitus pyrkii ainakin osittain ohittamaan parlamentin, mitä hän pitää ennenkuulumattomana Britanniassa.

– Tietenkin tämä on siinä mielessä hankalaa, että Britannian demokratiasta tulee ikään kuin panttivanki tälle prosessille. Demokratian kannalta edessä on hankala tilanne.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Tilanne kertoo Aaltolan näkemyksen mukaan siitä, kuinka kiihkeä sisäinen kamppailu Britanniassa on tällä hetkellä käynnissä.

– Tällaiset vanhat peukalosäännöt ja demokraattiset pyhät asiat eivät siinä ole enää niitä prosessia kanavoivia puitteita, vaan ennemminkin niillä voidaan pelata.

Pääministeriä lähellä oleva lähde puolusteli hallituksen aikeita BBC:lle sillä, että on aika antaa uudelle hallitukselle ja pääministerille mahdollisuus suunnitella brexitin jälkeistä tulevaisuutta. Aaltolan mukaan Johnson saattaa vedota siihen, että parlamentti ei keväällä saanut aikaan tuloksia, vaikka sillä oli tuolloin mahdollisuus selvitellä brexit-sotkua erilaisilla äänestyksillä.

Nyt olisi sitten hallituksen vuoro yrittää.

– Mutta kaikki tietävät sen, että tässä ei ole niinkään kyseessä uuden hallituksen kuherruskuukausi vaan hallituksen tavoitteiden häikäilemätön ajaminen. Sitä kautta tämä asettaa Britannian demokratian hankalaan välikäteen, ja varmasti monia brittejä mietityttää nyt kovastikin, että mitä tässä on tekeillä.

Estäminen vaatisi laajaa ja puoluerajat ylittävää rintamaa

Myös kuningatar joutuu ikävään välikäteen. Linjapuhetta pitäessään hän puhuu hallituksen suulla, ja Aaltola uskoo hänen haluavan ”ottaa hieman tuumaustaukoa” asiassa etenemisensä suhteen.

– Tämä on hyvin kummallinen tilanne. Totta kai Britanniassa ollaan jo aikapäivää sitten siirrytty tilanteeseen, jossa parlamentti ja hallitus ovat vallassa, eikä kuningatar. Mutta tietysti jäljellä on näitä vallan rippeitä, kuten hallituksen kirjoittaman puheen kertominen kansakunnalle ja parlamentille. Ja tässä ollaan nyt sitten uudella maaperällä asioitten suhteen.

Kuningattarella ei juuri ole liikkumavaraa asiassa.

Kuningattarella ei juuri ole liikkumavaraa asiassa.

Parlamentilla on kyllä keinonsa estää työnsä jäädyttäminen, mutta se vaatisi sekä määrätietoisuutta että laajaa, poliittiset puoluerajat ylittävää rintamaa, eikä sellaista Aaltolan arvion mukaan kovin helpolla synny. Rintaman syntyminen edellyttäisi sitä, että osan konservatiiveista pitäisi livetä nopeasti hallituksen rintamasta.

– Siinä alkavat sitten vaikuttaa nämä kuppikuntaisuudet. Aikaa saattaa haaskautua, kun mietitään, kuka tätä mahdollista enemmistön omaavaa blokkia sitten parlamentissa ajaisi. Mutta jos asioista sovitaan, niin parlamentilla on mahdollisuuksia siinä pärjätä.

Aaltolan mukaan tilannetta mutkistaa myös brexit-kansanäänestyksen tulos. Hallitus voi vedota siihen, että se on saanut mandaattinsa parlamentin sijaan kansalta, ja nyt se toteuttaa häikäilemättä kansan tahtoa.

”Tällaisessa tilanteessa valta kuuluu sille, joka sen uskaltaa ottaa”

Jatkon kannalta ratkaisevaa on Aaltolan mukaan se, kuinka eri tahot pystyvät toimimaan. Parlamentti ja puhemiehen reaktio ovat tärkeässä roolissa, samoin kuin hallituksen aikeista nouseva julkinen kohu ja huoli.

Parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow kutsui hallituksen liikettä ”perustuslailliseksi skandaaliksi”. Hänen mukaansa on ilmiselvää, että taustalla on hallituksen pyrkimys estää parlamenttia keskustelemasta brexitistä ja suorittamasta velvollisuuttaan.

– Tässä mennään nyt kartoittamattomalla maaperällä eli Britanniassa on tapahtumassa kummia. Tällaisessa tilanteessa valta kuuluu sille, joka sen uskaltaa ottaa. Ja kysymys kuuluu nyt, että ketkä sieltä nousevat sitä ottamaan, Aaltolta sanoo.

Parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow kutsui hallituksen aikeita ”perustuslailliseksi skandaaliksi”.

Parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow kutsui hallituksen aikeita ”perustuslailliseksi skandaaliksi”.

Aaltola uskoo Johnsonin tehneen omat laskelmansa asian suhteen, mutta uutisen nostattama kummastus saattaa kääntää ihmisten päitä.

– Keskeistä on, kuinka moni konservatiiviedustaja lipeää hallituksen riveistä. Jos moni tekee sen periaatteellisista syistä, niin sitten Johnson on aika huonolla pohjalla ja liikutaan todennäköisesti kohti seuraavia vaaleja, Aaltola sanoo.

Hänen mukaansa pääministeri voi jopa laskea, että tämä toimii vaalikampanjassa hänen edukseen, kun hän näin toteuttaa kansalaisten tahtoa.

– Se, miten hän onnistuu näissä laskelmissaan, ja onko tämä jo osa hänen tulevaa vaalikampanjaansa, jää nähtäväksi. Politiikassa kaikki on mahdollista.

Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta