Suomalaisdiplomaatti kävi joukkohaudoilla juuri ennen uutta ”Suomen teloittamien” etsintäkohua: ”Halusin nähdä Sandarmohin omin silmin”

Julkaistu:

Suomen Pietarin-pääkonsuli Anne Lammila vieraili Itä-Karjalan Sandarmohissa vain hieman ennen kuin Venäjä käynnisti tuoreet kaivaukset ”Suomen armeijan teloittamien neuvostosotavankien” etsimiseksi Stalinin joukkohaudoista.
Venäjän Karjalassa vietetään joka elokuun 5. päivänä Sandarmohin muistopäivää, jolloin omaiset kerääntyvät Karhumäen lähellä sijaitsevalle mäntykankaalle muistelemaan Josif Stalinin poliittisen terrorin uhreina vuosina 1937-38 menehtyneitä läheisiään.

Viime vuosina muistopäivästä on tullut Venäjän sisällä kuitenkin yhä arkaluontoisempi tapahtuma. Karjalan tasavallan ylin johto on ryhtynyt yllättäen boikotoimaan koko tilaisuutta, kun taas paikalle tulleiden omaisten, ihmisoikeusaktivistien ja ulkovaltojen edustajien on puolestaan vihjailtu olevan mukana ulkomailta johdetussa ”Venäjän vastaisessa informaatio-operaatiossa”.

Samaan aikaan Venäjällä on saanut yhä kasvavaa jalansijaa myös uusi ”vaihtoehtoinen teoria”, jonka mukaan Sandarmohin joukkohaudoissa viruisikin Suomen armeijan jatkosodassa 1941-44 teloittamia neuvostoliittolaisia puna-armeijan sotilaita tai Itä-Karjalan keskitysleirien siviilivankeja. Teorian mukaan heitä voisi olla Sandarmohissa jopa 500.
Jo ennen kuin ”vaihtoehtoinen Suomi-teoria” ilmestyi Venäjän julkisuuteen, suomalaisdiplomaatit kävivät Sandarmohin muistopäivässä säännöllisesti. Yleensä paikalla on käynyt konsuli Suomen pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteestä, mutta viime vuonna hän ei päässyt mukaan aikataulusyistä, mikä ehti herättää jo pettymystä suomalaisuhrien omaisissa.

Tänä vuonna paikan päällä kävi kuitenkin itse Pietarin pääkonsulaatin pääkonsuli Anne Lammila, joka osallistui Sandarmohin lisäksi myös Krasnyi borin – eli toisen tunnetun Stalinin ajan vainojen joukkomurhapaikan – muistotilaisuuteen.

– En ole itse päässyt mukaan aiempina vuosina lomien takia, mutta nyt järjestin lomani niin, että se onnistui. Halusin mennä paikan päälle näkemään kaiken omin silmin, kun taustalla on tämä Venäjän yleinen keskustelu Stalinista, Lammila kertoi IS:lle.

Suomella on suoranainen kytkentä Sandarmohiin siinä mielessä, että neuvostoarkistojen perusteella hiekkakankaalle on haudattu yli 900 Neuvostoliitossa asunutta tai oletettuun työläisten ihannevaltioon loikannutta suomalaista.

Memorial-järjestön ansiosta neuvostoarkistoista on pystytty selvittämään kaikkiaan yli 6 000:n Sandarmohiin haudatun Stalinin vainouhrin nimet vuosilta 1937-38.

Stalinin suomalaisuhrien omaisille Lammilan käynti muistotilaisuudessa oli tärkeä signaali siitä, että Suomi ei ole heitä unohtanut. Tosin monen mielestä virallisen Suomen pitäisi osallistua vielä paljon nykyistäkin aktiivisemmin heidän muistamiseensa esimerkiksi pystyttämällä Sandarmohiin muistomerkki Suomen valtion puolesta. Muistomerkin puolesta on puhunut aiemmin julkisuudessa myös entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
Aiempina vuosina myös Karjalan tasavallan johto otti osaa muistopäivän viettoon säännöllisesti, mutta vuonna 2016 käytäntö muuttui.

– Ennen vuotta 2016 Karjalan ylintä johtoa oli myös aina mukana, mutta ei enää sen jälkeen. Tällä kertaa Karjalan hallinnon ainoana edustajana paikalla oli ihmisoikeusvaltuutettu, joka tosin hänkin kertoi olevansa juuri jättämässä paikkansa, Lammila kertoi.

Vuosi 2016 oli niin ikään sama vuosi, jolloin petroskoilaiset historiantutkijat Sergei Verigin ja Juri Kilin esittivät ensi kertaa ”vaihtoehtoisen” Suomi-teoriansa Sandarmohin joukkohaudoista.

Sandarmohin joukkohaudat vuonna 1997 löytänyt historianharrastaja Juri Dmitrijev tyrmäsi julkisuudessa Veriginin ja Kilinin väitteet, mutta pian sen jälkeen joulukuussa 2016 alkoivat Dmitrijevin omat ongelmat. Hänet vangittiin tuolloin ensi kertaa syytettynä lapsipornografian valmistamisesta.

Tällä hetkellä Dmitrijeviä vastaan on meneillään jo toinen oikeudenkäynti lapsiseksisyytteistä. Venäjän ihmisoikeusjärjestöt pitävät syytteitä yleisesti tekaistuina ja poliittisesti kokoon kyhättyinä osana koko Venäjän laajuista Stalinin maineenpalautuskampanjaa.

Lammilan lisäksi Krasnyi borin ja Sandarmohin muistotilaisuuksiin otti osaa myös useiden muiden eurooppalaisten valtioiden diplomaatteja, sillä Memorialin keräämien tietojen perusteella Sandarmohiin on haudattu 58:n eri kansallisuuden edustajia.

– Nyt paikalla oli konsulitason edustajia ainakin Ruotsista, Ranskasta, Saksasta, Hollannista, Tshekistä, Slovakiasta, Puolasta ja Ukrainasta, Lammila luetteli.

Lammilan mukaan hän ei ole saanut Venäjän viranomaisilta mitään palautetta Sandarmoh-käynnistään.

– Ei ole tullut mitään. Tämähän on perinteinen tilaisuus, jossa muistellaan Stalinin vainojen uhreja. Eihän siinä pitäisi olla mitään väärää.

Toisaalta myöskään Suomen valtio ei ole ainakaan tähän mennessä katsonut tarpeelliseksi reagoida Venäjän julkisuudessa väitteisiin, joiden mukaan Sandarmoh ei olisikaan mikään todiste Stalinin ajan julmuuksista tai että Stalinin lisäksi samoilla hiekkakankailla julmuuksiaan tekivät sittemmin myös suomalaiset.

– Emme ole katsoneet aiheelliseksi tehdä mitään virallista yhteydenottoa, sillä eihän Suomen pääkonsulaatilla voi olla tähän mitään muuta kantaa kuin se, että me nojaamme suomalaisiin arkistoihin ja tutkijoihin, Lammila sanoi.

Lammilan mukaan Suomen edustustot Venäjällä ovat koko ajan korostaneet, että Suomi on valmis auttamaan yhteyksissä asiantuntijoihin, mikäli etsijäryhmä haluaisi tutkia suomalaisia arkistotietoja.

– Meillä on avoimet ja hyvin kattavat arkistot, joissa ei ole kuitenkaan mitään viitteitä Sandarmohiin. Tapaamieni suomalaisten asiantuntijoiden mukaan olisi myös ihan mahdotonta, että jossakin olisi ollut laajamittaisia sotavankien ampumisia ilman, että niistä olisi jäänyt mitään merkintöjä arkistoihimme.

Tuoreita kaivauksia Sandarmohissa on tehty tänä syksynä Venäjän puolustusministeriön ja Venäjän sotahistoriallisen seuran toimesta.

Sotahistoriallinen seura on perustettu presidentti Vladimir Putinin ukaasilla vuonna 2012, joten siinä mielessä Karjalan kaivauksissa ei ole kyse mistään pelkästä paikallistason puuhailusta.

Tänä kesänä venäläinen etsintäryhmä sai kaivauksiinsa avukseen myös dosentti Johan Bäckmanin, jota Venäjän johto on usein aiemminkin käyttänyt erilaisten propagandaoperaatioidensa keulamiehenä esimerkiksi Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa.
Venäjän mediatietojen mukaan Sandarmohista on nyt nostettu ylös ainakin 16 ihmisen jäänteet viime syksynä nostettujen viiden lisäksi. Etsintäryhmän mukaan heitä on aihetta epäillä suomalaisten teloittamiksi neuvostoliittolaisiksi sotavangeiksi esimerkiksi haudoista löytyneiden ulkomaalaisvalmisteisten hylsyjen ja kangaspalasten perusteella. Etsijät eivät ole kuitenkaan esittäneet julkisuudessa mitään selkeää todistetta sille, mihin he Suomi-teoriansa perustavat.

Useat venäläiset riippumattomat uutissivustot ja kansalaisjärjestöt ovat tuominneet nyt suoritetut kaivaukset ammattitaidottomiksi, tarkoitushakuisiksi ja Venäjän lakeja sekä Stalinin vainouhrien hautarauhaa rikkoviksi.

– Näihin väitettyihin löydöksiin on vaikea ottaa mitään kantaa ilman, että ne tutkittaisiin riippumattomien tutkijoiden toimesta, Lammila totesi.