Maailmalla on huolestuttu Amazonin alueella Etelä-Amerikassa riehuvista metsäpaloista. Paloja on paitsi Brasiliassa myös Boliviassa. Peru on ilmoittanut olevansa tilanteen takia varuillaan.
IS selvitti vastaukset Amazonin paloihin liittyviin kysymyksiin.
1. Miksi Amazonin sademetsä on tärkeä?
Amazonin sademetsä kattaa yli puolet Brasilian pinta-alasta, mutta alue ulottuu myös Brasilian naapurimaihin Boliviaan, Peruun, Kolumbiaan, Venezuelaan ja Ecuadoriin. Sademetsä on suurin koko maailmassa.
Amazonin metsissä asuu 10-15 prosenttia kaikesta elämästä Maapallolla ja sademetsä tuottaa vajaat 10 prosenttia kaikesta hapesta. Sademetsää kutsutaan usein ”maailman keuhkoiksi”.
Sademetsää pidetään tärkeänä tekijänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä metsä sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi vuonna 2015 arvostetussa Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Amazonin sademetsä on toiminut merkittävänä hiilinieluna viimeisten vuosikymmenien aikana.
2. Mistä palot johtuvat?
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro myönsi torstaina, että maanviljelijät saattavat olla metsäpalojen takana. Jo aiemmin asiantuntijat olivat arvioineet, että valtaosa paloista oli saanut aikansa, kun maanviljelijät ja karjankasvattajat olivat raivanneet maata sytyttämällä paloja.
– Suurin osa näistä paloista on ihmisten sytyttämiä, kansalaisjärjestö Amazon Watchin ohjelmajohtaja Christian Poirier sanoi CNN:lle.
WWF:n mukaan Amazonin alueella 80 prosenttia raivatuista metsistä on nykyisin laidunmaata.
Savua nosuee palavasta sademetsästä Humaitan lähellä, Amazonasin osavaltiossa viime viikolla.
Helsingin yliopiston professorin Markku Kannisen mukaan palot kertovat maankäytön muutoksesta.
– Nämä liittyvät ihmisen toimintaan ja maankäytön muutokseen, jossa metsää hävitetään ja otetaan maatalouden käyttöön. Siihen saattaa liittyä myös maanhallintakiistoja. Taustalla on maatalous- ja karjankasvatuselinkeinon ekspansio, jota nykyinen presidentti Bolsonaro edustaa.
Useat ympäristö- ja kansalaisjärjestöt ovatkin syyttäneet tammikuussa presidentiksi noussutta Bolsonaroa ja tämän ympäristönsuojelua vastustavaa politiikkaa paloista.
Ilmakuva raivatusta metsästä.
Kosteassa sademetsässä on myös kuivia jaksoja, joiden aikana metsät ovat alttiita maastopaloille.
3. Kuinka poikkeuksellisesta asiasta on kyse?
Brasiliassa maanviljelijät polttavat tähän aikaan vuodesta tavallisesti maata ennen kuin viljelykausi alkaa. Brasilian avaruustutkimuskeskus INPE, joka seuraa palojen määrää satelliittidatan avulla, on kuitenkin todennut, että palojen määrä ei ole lainkaan linjassa aiemmin kuivan kauden aikana laskettujen palojen määrän kanssa.
Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti (INPE) on havainnut tänä vuonna peräti 72 843 paloa. Viranomaisten mukaan maastopalot Brasiliassa ovat kasvaneet tänä vuonna yli 80 prosentilla. Näistä paloista yli puolet on Amazonin alueella.
– Poikkeuksellisen näistä paloista tekee se hirveän nopea muutos. Viimeisen 15 vuoden aikana Brasilia sai pienennettyä sademetsän hävitystä 70 prosentilla, koska he tekivät määrätietoisia päätöksiä, joilla karjankasvatusta, soijan viljelyä ja hakkuita saatiin kuriin. Tämän kaiken Bolsonaro on nyt purkanut, professori Kanninen toteaa.
Poikkeuksellista on Kannisen mukaan myös se, että käytännössä kaikki Amazonin alueen palot liittyvät ihmisen toimintaan.
– Ne eivät ole sellaisia, että salama osuu johonkin ja sytyttää palon, kuten esimerkiksi Siperiassa voi käydä.
Brasiliassa kamppailtiin pitkään metsien hakkuita vastaan. Kuva vuodelta 2015. Bolsonaron aikana metsän tuhoaminen on kuitenkin kiihtynyt.
4. Miksei paloja ole sammutettu?
Bolsonaro totesi torstaina, ettei Brasilialla ollut resursseja metsäpalojen sammuttamiseksi.
– Amazon on isompi kuin Eurooppa. Miten voit taistella rikollisia paloja vastaan sellaisella alueella? Bolsonaro kysyi toimittajilta Reutersin mukaan.
Satelliittikuva paloista Brasiliassa. Kuva otettu 13. elokuuta.
Bolsonaro suhtautui kuitenkin skeptisesti siihen, että muut valtiot tarjoaisivat apuaan.
– Nämä maat, jotka lähettävät rahaa tänne, eivät tee sitä hyvää hyvyyttään...Ne lähettävät sitä tarkoituksenaan puuttua suvereniteettiimme.
5. Mitä seurauksia tulipaloilla on Amazonin alueen elämälle?
Esimerkiksi Amazonin alueen lukuisat eläimet kärsivät, sillä palot voivat johtaa elinympäristön kaventumiseen tai katoamiseen.
– Se voi johtaa eläinten häviämiseen siltä alueelta tai jopa kokonaan. Kun metsäalueet pienenevät, se vaikuttaa toki sitten luonnon monimuotoisuuteen, Kanninen sanoo.
WWF:n mukaan Amazonin sademetsissä elää muun muassa 3000 makean veden kalalajia ja yli 370 matelijaa. Lisäksi alueella kasvaa noin 40 000 eri kasvilajia.
Palot voivat aiheuttaa terveysongelmia ihmisille, sillä paloista nousee ilmaan myrkkykaasuja ja savua. Torstaina levisi kuvia Sao Paulon miljoonakaupungista, jossa keskellä kirkasta päivää tapahtui noin tunnin pituinen pimennys. Tuolloin voimakas tuuli oli tuonut savun mukanaan noin 2 700 kilometrin päästä.
Jaguaari kuvattuna viidakossa Amazonin alueella.
6. Miten sademetsän palaminen vaikuttaa ilmastoon?
Metsän palaessa ilmaan vapautuu pienhiukkasia ja yhdisteitä, jotka auttavat hiukkasten muodostumista, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski.
– Pienhiukkaset varjostavat auringon säteilyä eli se ei pääse suoraan maanpinnalle ja se siroutuu ilmakehässä. Nämä vaikutukset kestävät päivistä joihinkin viikkoihin.
Tulipalon yhteydessä ilmaan vapautuu myös hiilidioksidia, joka on tärkeä kasvihuonekaasu. Liskin mukaan on arvioitu, että toistaiseksi Amazonin tämän vuoden metsäpaloissa on vapautunut ilmakehään 230 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Vuoden loppuun mennessä määrä voi jopa tuplaantua. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen päästöt olivat viime vuonna 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Asiantuntijat muistuttavat, että sen lisäksi, että palojen myötä ilmastonmuutokseen vaikuttavaa hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, palot myös pienentävät hiilinielua eli metsien kykyä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.
– Se on kaksinkertainen hävikki, professori Kanninen kuvailee metsien tuhoutumisen pitkäaikaisia seurauksia.
7. Voiko metsä toipua tästä?
Professori Kannisen mukaan metsät voivat toipua paloista, jos ne jätetään rauhaan. Amazonin alueen palojen kohdalla asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen, sillä palot ovat saaneet alkunsa siitä, kun ihminen on ollut raivaamassa metsiä muuhun käyttöön.
– Silloin tehdään metsäkatoa: metsää muutetaan pelloksi tai esimerkiksi kaivokseksi. Silloin metsän toipuminen saattaa kestää kauan.
Mies työskentelee poltettavalla alueella Amazonin viidakossa Irandubassa.
Tutkimusprofessori Liski myös muistuttaa, että poltetun metsän palauttaminen entiselleen on pitkä prosessi, jossa on omat haasteensa.
– Amazonin alueen metsä haihduttaa vettä ilmakehään, jolloin alueen ylle muodostuu pilviä ja sama vesi sataa lopulta takaisin metsään. Pilvet ja haihdutus pitävät mikroilmaston viileämpänä, Liski sanoo.
Kun kasvillisuus tuhoutuu, pilviä ei muodostu enää samalla tavalla. Silloin mikroilmasto kuivuu ja muuttuu kuumemmaksi.
Liski kuitenkin muistuttaa, että tärkeää onkin jatkaa ponnisteluja hiilinielujen kasvattamiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
– Se, että Brasilian palot tekisivät muun ilmastotyön tarpeettomaksi tai tehottomaksi, ei saa kyllä katetta. Meidän pitää jatkaa ja kiihdyttää myös sitä muuta ilmastotyötä.
8. Miten maailmalla on reagoitu paloihin?
Useat eri valtioiden päämiehet sekä julkkikset ovat kampanjoineet Amazonin metsäpalojen hillitsemisen puolesta. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi palojen olevan yksi aiheista viikonloppuna alkavassa G7-maiden kokouksessa.
Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi jalkapalloilija Cristiano Ronaldo, näyttelijä Leonardo DiCaprio ja laulaja Madonna puhuivat Amazonin sademetsän suojelemisen puolesta.
Sosiaalisessa mediassa pyydettiin rukoilemaan Amazonin sademetsän puolesta aihetunnisteella #prayforamazonia.
Somessa levisi myös kuvia, jotka olivat todellisuudessa aiemmista metsäpaloista muilta alueilta. Esimerkiksi Macronin ja DiCaprion jakama kuva on vanha kuva. AFP:n mukaan kyseisen kuvan on ottanut kuvajournalisti Loren McIntyre, joka kuoli jo vuonna 2003.
Myös esimerkiksi näyttelijä ja räppäri Jaden Smithin Instagram-kuvista yksi osoittautui vuonna 1989 napatuksi otokseksi, AFP kertoo.
Korjaus 26.8.2019 klo 17.00: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Amazonin sademetsä tuottaa vajaat 10 prosenttia maailman hapesta.
Otsikkoa muokattu 28.8.2019 klo 12.45: Otsikossa luki aiemmin, että Amazonin sademetsä palaa maan tasalle.
