Putin toi ohjuskiistan Helsinkiin – asiantuntijat nostavat esiin kolme asiaa, jotka tiedotustilaisuudessa herättivät huomiota

rac

Julkaistu:

Niinistön ja Putinin tiedotustilaisuuden kärjen muodostivat ohjussopimus, Moskovan mielenosoitukset sekä Ukrainan tilanne.
Venäjän presidentti Vladimir Putin oli erityisen tyytyväinen saadessaan puhua tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa keskimatkan ja keskipitkän matkan ohjuksista, asiantuntijat arvioivat.
  • Voit katsoa koko tiedotustilaisuuden oheiselta videolta.
Presidentinlinnassa keskiviikkona järjestettyyn tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiedotustilaisuuteen toivat sähköä toimittajien kysymykset, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu. Toimittajille annettiin neljä kysymystä: kaksi suomalais- ja kaksi Kremliä lähellä oleville venäläistoimittajille. Suomalaistoimittajat kysyivät Moskovan mielenosoituksista ja Arkangelin räjähdyksestä, venäläiset taas ohjussopimuksesta sekä Nord Stream -maakaasuputkesta.

– Oli totta kai sovittu Venäjän hallinnon ja valtiota lähellä olevan median kanssa, mitä asioita tuodaan esille tiedotustilaisuudessa, Pesu huomauttaa venäläisen median tilaisuudessa esittämistä kysymyksistä.

– Välillä oli sellainen olo, että onko tämä Putinin tiedotustilaisuus vai onko tämä yhtään vierailun tiedotustilaisuus, totesi Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Petteri Lalu tilaisuudesta.

1. Ohjus­järjestelmä

Kylmässä sodassa 1987 Yhdysvaltojen ja silloisen Neuvostoliiton välille solmittu keskimatkan ja keskipitkän matkan ohjuksia rajoittanut sopimus raukesi vastikään. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta helmikuussa, koska Donald Trumpin mukaan Venäjä ei ollut noudattanut sopimusta.

Sunnuntaina Yhdysvallat suoritti keskimatkan ohjuskokeen Los Angelesin edustalla.

– Yhdysvallat pelasi venäläisten käsiin propaganda-aseen. Olisivat odottaneet puoli vuotta pidempään, olisi toisenlainen tilanne, sanoo Lalu.

 

Välillä oli sellainen olo, että onko tämä Putinin tiedotustilaisuus vai onko tämä yhtään vierailun tiedotustilaisuus.

Venäläistoimittaja kysyi eilisen tiedotustilaisuudessa, miten eurooppalaiset vastaavat, jos amerikkalaiset päättävät sijoittaa keskimatkan ohjuksia Eurooppaan. Hän liitti kysymyksen siihen, että Suomi toimii nyt EU:n puheenjohtajamaa.

Venäläisen toimittajan kysymys ohjusjärjestelmistä oli Lalun mielestä maksettu kysymys.

Niinistö vastasi tilaisuudessa tiiviisti, että hän toivoo, että uusi sopimus saadaan pikaisesti aikaan. Sopimukseton tila on hänen mukaansa nimenomaan Euroopalle ongelmallista.

– Ymmärtääkseni amerikkalaiset ovat itse sanoneet, etteivät tule niitä sijoittamaan Eurooppaan, hän myös totesi.

Putin oli asiasta eri mieltä:

– En ole toki kuullut siitä, että amerikkalaiset lupasivat olla sijoittamatta keskimatkan ohjuksia Eurooppaan. Jos niin on, niin hyvä juttu.

 

Oli totta kai sovittu Venäjän hallinnon ja valtiota lähellä olevan median kanssa, mitä asioita tuodaan esille tiedotustilaisuudessa.

Putin vastasi venäläistoimittajalle olevansa erittäin pettynyt ennen kaikkea siihen, että Yhdysvallat suoritti ohjuskokeen niin nopeasti sopimuksen rauettua. Putinin mukaan nopea aikataulu kertoo siitä, että koetta oli valmisteltu jo pitkään.

Ohjuskysymyksessä Putin toisti vanhan kantansa, jonka mukaan Yhdysvaltain Romaniaan jo rakentamat ja Puolaan rakenteilla olevat ohjuspuolustusjärjestelmät ovat INF-sopimusrikkomuksia.

– Riittää vaan, jos muutetaan niiden laitteiden ohjelmisto.

– En ole varma, että minkälaiset amerikkalaiset ystävät informoivat eurooppalaisia partnereitaan siitä, minkälainen ohjelmisto niissä laukaisulaitteissa on, Putin tokaisi.


Niinistö pyöritteli käsissään kynäänsä lausunnon suomennosta kuunnellessaan ja vilkaisi Putinia ilmeellä, jonka voi tulkita kummastuneeksi.

Petteri Lalun mukaan Putin käytti tilaisuutta hyväksi kommentoimalla Yhdysvaltain koetta. Hän pääsi Helsingin tiedotustilaisuudessa sanomaan ne asiat, joita Venäjä on esittänyt pikkuepäilyksinä.

– Yhdysvaltojen testi oli viime viikonloppuna. Oli arvattavissa, mikä on viesti sen jälkeen. Oli nähtävissä, että tuosta Putin pääsee sanomaan. Venäläinen kuittaa heti sen.

Venäläiset kysymykset olivat Matti Pesun mielestä viestejä ennemminkin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan kuin Suomeen.


Putin palasi aiheeseen, kun suomalaistoimittaja kysyi, mitä räjähdyksessä Arkangelin laukaisualustalla tapahtui.

– Ihmiset, jotka menehtyivät, olivat mukana valmistelemassa uusia asejärjestelmiä, Putin sanoi.

– Meidän täytyy vastata amerikkalaisten partnerien eleisiin.

Pesun mukaan on yleisesti tiedossa, että Venäjä on jo pitkään kehitellyt sopimuksen vastaisia ohjuksia.

– Kaikki on amerikkalaisten syytä. Se on venäläisten yksi viesti. Venäläisten mukaan kaikki, mitä he tekevät, on vain puolustuksellista. Heidät on pakotettu tekemään näin.

Nord Stream 2 -projektista puhuessaan Putin sanoi myös, että amerikkalaiset pyrkivät vaikuttamaan asiaan ja kääntämään eurooppalaisten päät maakaasun suhteen.

2. Moskovan mielenosoitukset ja Euroopan neuvoston jäsenyys

Mielenkiintoinen oli Petteri Lalun mielestä myös lehdistötilaisuuden ensimmäinen kysymys Yleisradion toimittajalta Saana Uosukaiselta, joka kysyi ihmisoikeuskysymyksistä Venäjällä ja viittasi Moskovan mielenilmauksiin. Jotkut opposition edustajat eivät ole kyenneet asettumaan ehdolle syyskuussa käytäviin Moskovan paikallisvaaleihin, ja tilanne on johtanut suuriin mielenosoituksiin, joihin poliisi on vastannut väkivallalla. Toissa viikonloppuna protestoijia oli arviolta 50 000. Heinäkuun alussa eräässä mielenosoituksista pidätettiin yli tuhat protestoijaa.

– Putin aloitti pitkällä kaarella kiinnittää huomion muihin maihin, mitä siellä on tapahtunut, nimeämättä kuitenkaan esimerkiksi Ranskaa, Lalu sanoo.

Putin on aiemmin sanonut, että hän ei halua vastaavanlaisia mielenilmauksia Moskovaan.

Nyt Putin sanoi, että vastaavia tapahtumia on muissakin Euroopan maissa, ja nämä tapahtumat ovat laajempia ja niillä on osallistujilleen vakavat seuraukset.

Putinin mukaan jokainen voi vedota oikeuteen asioistaan. Hän sanoi, että ehdolleasettamiskielto johtuu siitä, että ehdokkaiden kannattajalistoilla on ollut väärennettyjä, kuolleiden ihmisten allekirjoituksia.

– Perusjuttu, että Venäjällä mielenosoitus vaatii luvan, se tässä hiertää ihmisoikeusasiana, ja se jäi vastaamatta, Lalu toteaa.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous perui Venäjän äänioikeuden viisi vuotta sitten Krimin valtauksen jälkeen. Vastasanktiona Venäjä keskeytti jäsenmaksujensa maksamisen.

Putin sai nyt näpäytettyä länttä Euroopan Neuvoston jäsenyyttä koskevassa kiistassa.

– Putin sanoi, että jos Euroopan Neuvoston jäsenyys menee katkolle, se ei häntä haittaa, vaan venäläisiä, joilla ei ole valitusoikeutta Euroopan Neuvostoon.

Tänä kesänä Euroopan Neuvosto näytti vihreää valoa Venäjän täysjäsenyydelle. Putin kiitteli Presidentinlinnassa Suomelta saamaansa tukea asiassa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toimii järjestön alaisuudessa ja valvoo, että järjestön neuvottelemaa Euroopan ihmisoikeussopimusta noudatetaan.

Lalun mielestä Putin antoi ymmärtää, ettei Euroopan Neuvoston jäsenyys Venäjää todellisuudessa paljon kiinnosta.

3. Ukrainan tilanne

Kokenut diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi piti tiedotustilaisuudessa mielenkiintoisena Ukrainaa koskenutta lyhyttä osaa.

– Kun puhuttiin Ukrainasta, meidän presidenttimme sanoi, että hän on menossa Kiovaan. Hän antoi ymmärtää, että hänellä on jotain ihan oikeata asiaa.

Niinistö tapaa muutaman viikon kuluttua Ukrainan tuoreen presidentin Volodymyr Zelenskyin, ja Niinistö oli jo etukäteen kertonut, että hän haluaisi puhua Putinin kanssa Ukrainan tilanteesta.

Tiedotustilaisuudessa Niinistö kertoi, että presidentit ennättivät vaihtaa ”muutaman ajatuksen” Ukrainan tilanteesta.

– Näyttää siltä, että käytännön töitä on tekeillä ja niitä pyrin sitten edistämään, Niinistö totesi.

Hän kertoi, että presidentit palaavat aiheeseen muiden kansainvälisten teemojen lomassa työillallisella Suomenlinnassa.

Iloniemen mukaan presidentti Niinistö antoi ymmärtää, ettei Ukrainan-matka ole pelkkä yleinen tiedustelumatka.

– Se jäi pienen vihjauksen varaan. Siitä ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä muuta kuin sen, että hänellä ilmeisesti oli jotain mielessään.

Aleksanteri-Instituutin professori Markku Kivinen kertoi Ilta-Sanomille jo ennen tapaamista pitävänsä geopoliittista tilannetta Ukrainassa erityisen kiinnostavana.

– Ukrainan osalta on kiinnostavaa kuulla Putinin arvio siitä, onko umpikujasta löytymässä ulos joku uusi polku. Erityisesti kun Ukrainassa on uusi presidentti.

Aiemmin koomikkona tunnetuksi tullut Zelenskyi nousi virkaan toukokuussa.