Venäjällä kuohuu pahemmin kuin vuosiin, Suomeen saapuu epävarma valtias – ”Putinin asema ei ole erityisen vahva”

Julkaistu:

Venäjä
Mielenosoitusten kovakourainen tukahduttaminen kielii suomalais­asiantuntijoiden mukaan Venäjän vallanpitäjien hermostuneisuudesta.
Presidentti Vladimir Putin tulee keskiviikkona Suomeen tilanteessa, jossa Venäjällä kuohuu sisäpoliittisesti pahemmin kuin vuosikausiin.

Moskovassa on järjestetty isoja mielenilmauksia, jotka on tukahdutettu kovakouraisesti. Asiantuntijoiden mukaan tämä kertoo kasvavasta tyytymättömyydestä venäläisten keskuudessa sekä siitä, että vallanpitäjät tuntevat epävarmuutta omasta asemastaan.

– Hallinnolla ei ole poliittisia keinoja tilanteen hallitsemiseen, joten se käyttää väkivaltakoneistoaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Epävarmuutta lisää Venäjällä jo nyt myös se, että Putinin pitäisi periaatteessa luopua vallasta vuonna 2024, mutta vielä ole mitään tietoa jatkosta.

– Tämän hetken valossa Putinin asema ei ole erityisen vahva. Hänellä ei ole enää valovoimaa, jolla saisi alhaalta kumpuavaa kannatusta. Hän alkaa olla vanheneva, autoritäärinen ja vaihtoehdoton johtaja, joka ei jaksa enää sytyttää, Lassila luonnehtii.


Putinin tämänhetkiset päänsäryt alkoivat heinäkuun puolivälissä, kun viranomaiset hylkäsivät muodollisuuksiin vedoten useiden opposition ehdokkaiden osallistumisen Moskovan syyskuun paikallisvaaleihin. Siitä lähtien mielenosoituksia on ollut joka viikonloppu eri kaupungeissa, enimmillään toissa viikonlopun protesteihin kokoontui Moskovassa arviolta yli 50 000 ihmistä. Viime viikonlopulle kokoontumislupaa ei herunut, joten liberaali oppositio kehotti ihmisiä osoittamaan mieltä yksin kylttejä kantaen.

Lassila kertoi olleensa viikonloppuna Pietarissa, jossa poliiseja oli katukuvassa poikkeuksellisen paljon. Mielenosoittajia vain vähän.

– Se näytti jopa koomiselta, mutta kertoo hermostuneisuudesta.

Lassilan mukaan ei voida vielä puhua laajemmasta poliittisesta kriisistä Venäjällä, mutta tilanne on kriisiytymässä pikku hiljaa ja erityisesti Moskovassa. Vallanpitäjät yrittävät väkisin runnoa vaaleissa läpi kehnojakin ehdokkaitaan.

– Vaalit yritetään saada näyttämään uskottavilta, mutta kukaan ei enää usko niihin.

Hän pitää huomattavana, että sinänsä vähäpätöiset vaalit laukaisivat näinkin massiiviset protestit. Tilannetta on verrattu jopa Putinin uutta valtaannousua vastustaneisiin suuriin mielenosoituksiin vuonna 2012. Lisää vaaleja ja siten myös tilaisuuksia protestoida on tulossa Venäjällä tasaiseen tahtiin. Tärkeimmät, eli duuman vaalit, järjestetään 2021.


Pohjimmiltaan tyytymättömyydessä ei ole kyse vaaleista vaan taloudesta.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro selittää mielenilmauksia elintason laskulla ja esimerkiksi kohutulla eläkeiän nostolla. Samat maailmantalouden ongelmat, jotka aiheuttavat ongelmia Suomessa tekevät sitä myös Venäjällä, jota kuristavat myös kansainväliset pakotteet Krimin takia.

Verotusta on kiristetty, mutta samalla venäläiset ovat nähneet paljastuksia esimerkiksi pääministeri Dmitri Medvedevin suunnattomasta omaisuudesta, jolloin herää epäilys, että se on maksatettu kansalla.

– Nähdään että valta varastaa, on korruptoitunut ja vetää omaan taskuun, ja samaan aikaan rahaa ei riitä välttämättömyyksiin. Se ottaa päähän, Kangaspuro selittää monien venäläisten tuntoja.

Talousongelmat ja uudistusyritykset ovat syöneet Krimin valloituksen jälkeen pitkään huippulukemissa ollutta Putinin kannatusta jo vuoden päivät. Se on edelleen korkea, mutta ei huikea.

– Hän on tavallaan palannut tavallisten kuolevaisten joukkoon, Jussi Lassila luonnehtii.