Pinna kiristyy: Kiinalla on kaksi vaihtoehtoa vastata Hongkongin mielenosoituksiin

rac

Julkaistu:

Viime keväänä alkaneet mielenilmaukset Hongkongissa alkavat kiristää Kiinan pinnaa.
Kiinalla on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa vastata mielenosoituksiin erityishallintoalueella: voimakeinoin tai propagandalla.

Torstaina Kiinan Lontoon-suurlähettiläs Liu Xiaoming varoitti, että Kiina voi käyttää voimaansa Hongkongin mielenosoitusten tukahduttamiseen, mikäli epäjärjestys pahenee.
  • Katso video: Kiinan turvallisuusjoukot järjestivät suuren paraatin Hongkongin rajan tuntumassa
– Meillä on tarpeeksi ratkaisuja ja riittävästi voimaa tukahduttaa levottomuudet peruslain rajoissa nopeasti, Liu sanoi.

Liu myös syytti mielenosoittajia rikoksista.

– Heidän liikkeensä ovat olleet vakavia ja väkivaltaisia rikoksia, ja niissä on jo merkkejä terrorismista.
Kiina on käyttänyt kovaa kieltä Hongkongin demokratiaa puolustavista protesteista, jotka ovat jatkuneet jo kymmenen viikkoa. Kiinan valtion tiedottajan mukaan Kiina tuomitsee ”terrorisminkaltaiset toimet” voimakkaasti.


Kiina on huolissaan siitä, että Hongkongin mielenosoitukset voivat sytyttää vastaavia mielenilmauksia maassa. Esimerkiksi Xinjiangin ja Tiibetin alueet ovat myös vastustaneet Pekingin hallintoa.

Toistaiseksi Kiinan armeija ei ole ryhtynyt toimiin, mutta sotilastekniikan läsnäolo Hongkongin rajalla antaa viitteitä siitä, että Kiinan kärsivällisyys saattaa olla lopussa.


Torstaina satelliittikuvat näyttävät, että Shenzhenin stadionille oli kerääntynyt lukuisia sotilasajoneuvoja ja kymmenittäin panssaroituja ajoneuvoja. Liikkeellä oli runsaasti moottoripyörillä liikkuvia poliisijoukkoja ja armeijan sotilaita oli pukeutunut mellakkavarusteisiin. Virallisen tiedon mukaan joukot ovat Shenzhenissä osallistuakseen siellä järjestettävään sotilasharjoitukseen.

Kiinan aseistettu poliisi on 1,5 miljoonasta jäsenestä koostuva puolisotilaallinen joukko, jonka hallitus lähettää säännöllisesti tukahduttamaan mielenosoituksia rajojensa sisällä. Poliisi on Kiinan keskusarmeijan komennossa. Armeijaa johtaa Kiinan presidentti Xi Jinping.


Jo aiemmin Kiina julkaisi vajaan minuutin mittaisen videon, jossa mahtipontisella musiikilla höystettynä näkyy, kuinka sotilasajoneuvojen saattueet etenevät kohti rajaa ja siellä sijaitsevaa Shenzhenin kaupunkia.

Toisella elokuun alussa julkaistulla videolla Kiinan joukkojen mellakkatorjuntaharjoitus, jossa ”kansalaiset” pakenevat mellakkavarustuksessa etenevää armeijaa. Kuvassa näkyy myös panssarivaunuja, vesitykkejä ja käsiraudoitettuja ihmisiä.


Vaikka Peking voisi helposti lopettaa mielenilmaukset Hongkongissa, näyttää kuitenkin siltä, että Kiinan hallinto on ottanut toisen taktiikan käyttöönsä. Valtiollisessa propagandatyössä on viime viikkoina tapahtunut merkittävä muutos.

Kiina pyrkii saamaan kansallismielisten tukea luomalla hyvin erilaisen kertomuksen Hongkongin tapahtumista.

Mielenilmausten alussa Kiina hädin tuskin mainitsi niitä, mutta nyt valtion tiedotusvälineet ovat alkaneet korostaa mielenosoitusten väkivaltaista puolta. Kiinan valtion media on esimerkiksi pyrkinyt mustamaalaamaan mielenosoittajia kutsumalla heitä separatisteiksi, joita Yhdysvallat kontrolloi.


Mediassa on kerrottu, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu olisi yllyttänyt ja rahoittanut Hongkongin mielenosoittajia vaatimaan luovutuslain lopettamista ja mahdollisuutta valita oma johtajansa.

Teoria sai tulta alleen, kun valtion media China Daily -lehden Twitterissä jakama video ja väite, jonka mukaan Hongkongin mielenosoittajat olisivat käyttäneet amerikkalaisten valmistamia M320-kranaatinheittimiä poliisia vastaan.

Kiinan valtion media myös antoi ymmärtää, että sosiaalisen median Weibo-palvelussa viikonloppuna jaettu kuva kumiluodista silmänsä menettäneestä mielenosoittajista olisi ollut protestoijien lavastama.

– Hongkongiin liittyen Manner-Kiinan media ei edusta journalismia. Se on puhdasta propagandaa... Se on sitä, kun otetaan pieni pala tietoa, väännetään sitä ja suurennellaan sitä, Hongkongin Kiinalaisen yliopiston professori Fang Kecheng kuvaili.


Kiinan propaganda vaikuttaa saavan ainakin jonkin verran vastakaikua. Esimerkiksi Weibossa käyttäjät ovat vaatineet Pekingiltä toimia Hongkongin mielenosoitusten lopettamiseen.

– Heidät pitää hakata kuoliaaksi. Lähettäkää vain muutama tankki siivoamaan heidät pois, eräs käyttäjä sanoi.

Kiina pystyy sensuroimaan Weibosta nopeasti pois loukkaavat kommentit. Mielenosoituksiin liittyvien kommenttien jättäminen viittaa siihen, että hallitus sallii ne, vaikka niiden sävy olisikin kova. Sen sijaan protestoijien näkökulmasta kertovien päivitysten kerrotaan päätyvän poistetuiksi.


Hongkongin mielenilmaukset uhkaavat jatkuessaan muuttua lännen tukemaksi vallankumoukseksi. Claremont McKenna -yliopiston vieraileva professori Minxin Pei pohtii, että Peking haluaa todennäköisesti laajentaa vaikutusvaltaansa alueella, mutta ei halua käyttää siihen sotilaallista voimaa.

Pei sanoo, että sotilaallisen väliintulon kustannukset olisivat Pekingin kannalta liian korkeat. Veriset väkivaltaisuudet johtaisivat maailmanlaajuiseen tuomitsemiseen, ja lain ja järjestyksen luominen uudelleen edellyttäisivät kallista sotilaallista miehitystä.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta siitä, että Pekingin puuttuminen Hongkongin tilanteeseen jäisi propagandan tasolle.

– Annetaan ymmärtää, että protestoijat ovat luoneet ”kaaosta”, tai luania, joka on Kiinassa erittäin latautunut sana, luonnehti historioitsija Jeffrey Wasserstrom Kalifornian yliopistosta Kiinan toimintaa.

Luan-termiä on aiemmin käytetty kulttuurivallankumouksen ja Tiananmenin aukion vuoden 1989 mielenosoitusten yhteydessä.

– Sanalla on ikävä kaiku, vaikka onkin aina liian yksinkertaista ajatella historian toistavan täysin itseään eri kontekstissa.

Lähteet: CNN, NPR, New York Times, China Daily, The Guardian