Mihin Venäjä tarvitsee superasetta? Suomalainen sotilasprofessori kertoo venäläisten motiiveista

Julkaistu:

Osa Putinin multimediaspektaakkeliin kuuluneista järjestelmistä voi olla harhautusta ja osa totta.
Satelittikuvat, asiantuntija-arviot ja Rosatomin mystinen tiedote viittaavat siihen, että Arkangelin alueella viime viikolla tapahtuneessa räjähdyksessä oli kyse presidentti Vladimir Putinin kehitteillä olevan risteilyohjuksen testauksesta.
Myös venäläiseen sotataitoon erikoistunut asiantuntija, sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu ihmetteli asiaa Twitterissä viikonloppuna.

Mikäli Venäjä todellakin kehittelee jotain vastaavaa, voisi se johtaa tilanteeseen, jossa valtiot aloittaisivat hallitsemattoman kilpavarustelun.

Motiivi ilmeinen

Lalu vastaa sähköpostitse, että venäläisten päämotiivina on todennäköisesti pitää oma strateginen ydinase parhaassa mahdollisessa iskukunnossa.

– Venäjän näkemyksen mukaan sen sotilaallisen turvallisuuden paras tae on sen strategisen ydinaseistuksen iskukyky, jonka maaliinsaattamisvälineiden, lähinnä ohjusteknologian, kehittämisestä he ovat pitäneet huolta myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.


Putin esitteli toissakeväisen linjapuheensa yhteydessä Venäjän uusia ”ihmeasejärjestelmähankkeita”.
Lalu pitää mahdollisena, että osa Putinin multimediaspektaakkeliin kuuluneista järjestelmistä olisi harhautusta.

– Onhan presidentti Ronald Reaganinkin 1980-luvulla esittelemää Tähtien sota -avaruusasejärjestelmähanketta (Strategic Defense Initiative) myöhemmin pidetty neuvostoliittolaisille tarkoitettuna harhautuksena.

Hän toteaa, että jymäyttämisen taito on keskeinen osa sotataitoa, mutta kaikki ei voi kuitenkaan perustua pelkästään bluffiin.
Lalu toteaa, että uusien ohjusjärjestelmien tarvetta on perusteltu Yhdysvaltain luovuttua vuodelta 1972 peräisin olevasta ohjustorjuntajärjestelmien rajoitussopimuksesta (ABM) sen vuonna 2002 alettua kehittää maailmanlaajuista ohjustorjuntajärjestelmää.

Helmikuussa Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-ohjussopimuksesta. Seuraavana päivänä Venäjä ilmoitti myös vetäytyvänsä siitä, ja kertoi samalla alkavansa kehittää maahan sijoittuvia keskimatkan ohjuksia.


– Yhdysvaltain ja Venäjän väliset aserajoitussopimukset ovat ABM- ja INF-sopimuksien päättymisen jälkeen tilanteessa, jossa Venäjä mahdollisesti näkee itsellään olevan tarvetta parantaa neuvotteluasemiaan.

Seuraavaksi vuorossa on vuonna 2011 allekirjoitettu strategisten hyökkäysaseiden määrää rajoittava NewSTART sopimus, joka raukeaa ilman jatkosopimusta vuonna 2021.

Suomen presidentti Sauli Niinistö varoitti jo marraskuussa, että jos kylmän sodan aikana sovittu ydinasesäätely lakkaa voidaan pahimmassa tapauksessa päätyä ”jääkylmään sotaan”.

Lalu toteaa, että ydinasesäätelyn rapautuminen viestii ongelmista Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteissa ja heikentää kaikkien turvallisuutta.

Jännitteen ja mahdollinen aseistuksen kasvu kasvattaa myös ydinsodan uhkaa.

– Maapallolla on eri osapuolilla aivan riittävä määrä ydinaseistusta, jolla ydinasevaltiot pystyvät sekä luomaan pelotteen mahdollisille hyökkääjille että maailmanlaajuisen ydinsodan tilanteessa tekemään tästä planeetasta elinkelvottoman ihmisen lisäksi monille muille eliölajeille, hän toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt