Venäjän neljä laivastoa harjoittelevat Itämerellä – professori: harjoitellaan kovaa sotaa

Julkaistu:

Venäjä on koonnut harjoituksiin laivastojaan ympäri maapalloa. Professori Jyri Raitasalon mukaan nyt harjoitellaan, miten suuria merijoukkoja johdetaan tositilanteen tullen.
Venäjän valtava merisotaharjoitus Itämerellä ei yllätä maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasaloa.

– Sanoisin että ei yllättävä mutta kookas. Tämä on pidemmän trendin jatkumoa. Sitähän Venäjä on vähitellen tehnyt, isompia harjoituksia ja useammin kuin ennen. Tämä on selkeää sodankäynnin harjoittelua, ei pelkästään asevoimien pehmeämpien tehtävien, everstiluutnantti sanoo Ilta-Sanomille.

Ajankohta on looginen, sillä merivoimat oli näyttävästi jo Itämerellä Venäjän laivaston vuosi­päivä­paraatis­sa. Pietarin paraatiin kokoontui viime sunnuntaina uutistoimisto Tassin mukaan noin 40 alusta. Raitasalo kuvailee, että tässä saatiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.


Okeanskij Štšit eli Merikilpi 2019 -sotaharjoituksiin osallistuu venäläismedian tietojen mukaan 49 sota-alusta, 20 huoltoalusta, 58 lentoalusta ja ainakin 10 000 sotilasta. Mukana on myös sukellusveneitä. Harjoituksia johtaa Venäjän laivaston päällikkö, amiraali Nikolai Jevmenov. Venäläislehti RBC:n mukaan harjoitukset järjestetään 1.–9. elokuuta. Raitasalo huomauttaa, että julkisuuteen annettuihin tietoihin kannattaa suhtautua kriittisesti ja myös hän itse on niiden varassa.

Laivastojen yhteenpelaamisen harjoitus

Osallistujia on neljästä eri laivastosta: Itämeren, Mustanmeren, Tyynenmeren sekä Jäämeren Pohjoisesta laivastosta. Myös Kaspianmeren laivasto-osasto ottaa joidenkin tietojen mukaan osaa harjoituksiin.

Harjoituksessa tärkeintä on Raitasalon mukaan, miten laajaa kokonaisuutta johdetaan ja operoidaan, jos merivoimat kokoaa voimansa yhteen paikkaan.

– Miten hyvin saadaan useamman joukon alukset ja niiden miehistöt toimimaan yhteen sotasuunnitelman toteuttamiseksi? Se on iso strateginen juttu. Kaikki muu – mitä yksittäiset miehistön jäsenet tai alukset tekevät – on tärkeää, mutta pienemmän tason asioita.

Harjoituksia ympäri maata

– Venäjä varautuu käymään laajamittaista sotaa myös merivoimillansa. Sitä halutaan harjoitella eri toiminta-alueilla.

Yksittäisen harjoituksen sijainnista Itämerellä ei Raitasalon mukaan kannata vetää johtopäätöksiä. Harjoitusten tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta saksalaisen Bildin mukaan Yhdysvallat, Britannia ja Ruotsi ovat lähettäneet puolustusvoimiensa tarkkailukoneita Kaliningradin ja Suomen etelärannikon alueille. Kansainvälisellä alueella saa harjoitella, eikä Etyjin sääntöjen mukaan tarkkailijoita tarvitse kutsua, jos sotilaita on alle 13 000.
Viime syyskuussa Merikilpi-harjoitukset järjestettiin Välimerellä. Se oli luontaista, sillä Venäjällä on Välimerellä laivastoa ottamassa osaa Syyrian sotaan. Raitasalo ei yllättyisi, jos seuraavat suurharjoitukset olisivat Jäämerellä tai Tyynellä valtamerellä.

Viime vuonna puolustusministeri Sergei Soigu kertoi, että vastaavat Merikilpi-harjoitukset tullaan järjestämään joka vuosi. Koko on kasvanut, koska vuosi sitten aluksia oli 26 ja lentokoneita 34.

– Se toistaa trendiä, joka Venäjällä on ollut viime vuosina yhä suurempien sotaharjoituskokonaisuuksien järjestämisestä.

Puolustusvoimat tarkkailee

Länsimaissa harjoituksista ei tiedotettu etukäteen. Raitasalon mukaan kyse on siitä, että Venäjän ja länsimaiden väliset suhteet ovat viilentyneet viime vuosina. Harjoitukset ovat mielenkiintoinen tarkkailun kohde muille maille.

– Kun Suomen lähialueella on muiden valtioiden asevoimia, niin totta kai seurataan ja ollaan selvillä, mitä siellä tehdään. Mitä tarkemmin tapahtuu, ne ovat operatiivisia asioita, joita en pysty kommentoimaan eikä puolustusvoimat muutenkaan niitä kommentoi.

Puolustusvoimien viestinnästä kerrotaan Ilta-Sanomille samaa: operatiivisia asioita ei voida kommentoida.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ei ottanut Ilta-­
Sanomil­le kantaa siihen, tiesikö Suomi harjoituksista etukäteen.

– Puolustusvoimat seuraa tehtäviensä mukaisesti Venäjän harjoitusta Itämerellä. Merivoimat ylläpitää jatkuvaa ajantasaista meritilannekuvaa Itämeren alueelta ja valmiutta säädellään kulloisenkin tilanteen mukaisesti, hän totesi.
Huolissaan harjoituksista ei tarvitse olla, vakuuttaa Raitasalo.

– En minä ole ainakaan. Olen lomalla ja jatkan rauhallisin mielin lomalla olemista.

Hän muistuttaa, että vaikka suuren luokan sotaharjoitukset ovat voimien näyttämistä ja viestintää, ne ovat myös tavallista armeijan toimintaa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen harjoituksia nähtiin vähemmän, mutta nyt käsillä on ehkä paluu ”normaalitilaan”.