Koululaiset selvittivät toisen maailmansodan ensimmäisen uhrin kohtaloa – ”Hitlerille haluttiin antaa syy aloittaa sota”

Julkaistu:

HISTORIA
Tutkielma toisen maailmansodan aattopäivän tapahtumista kotikaupungissa Gliwicessa sai kuudesluokkalaiset mietteliäiksi.
Syyskuussa 1939, pian tasan 80 vuotta sitten, syttyneen toisen maailmansodan ensimmäiseksi symboliseksi uhriksi sanottu Franciszek (Franz) Honiok (1899–1939) oli pienviljelijä ja maatalouskonekauppias. Natsi-Saksan salainen valtionpoliisi Gestapo valikoi Honiokin murhattavaksi, ja turvallisuuspalvelu SD:n iskuryhmä ampui hänet puolalaisten syyksi lavastetussa rajavälikohtauksessa Gleiwitzissa elokuun viimeisen päivän iltana 1939. Varhain seuraavana aamuna saksalaiset divisioonat vyöryivät rajan yli Puolaan.


Honiokin ruumis katosi eikä hänestä ole muistomerkkiä Gleiwitzissa, eli nykyisessä puolalaisessa Gliwicen kaupungissa. Paikallisen peruskoulun historianopettaja Krzysztof Kruszyński ja hänen 6. luokan oppilaansa Martyna Werle, Michał Dylewski ja Kacper Jatta päättivät ottaa selvää, kuka Honiok oli. Työ tehtiin kouluprojektina, joka valmistui viime keväänä.


Oppilaat keräsivät tietoa ja haastattelivat Honiokin sukulaisia, mutta kukaan ei oikein enää tiedä, millainen ihminen tämä oli.

– Elossa olevat perheenjäsenet eivät koskaan tavanneet häntä. Sukulaiset kuuluvat jo seuraavaan sukupolveen ja tietävät vain siitä, mitä Honiokin veljet olivat kertoneet, sanoi Martyna Werle IS:lle Gliwicen radioasemalla toukokuussa.

Juuri samalla paikalla Honiok murhattiin 31. elokuuta 1939.

– Mutta varmasti hän oli kova työmies ja rohkea ihminen. Hän oli hyvin rauhallinen. Meillä on puolankielessä sanonta, joka kuvaa häntä: ’olen sellainen, miksi Jumala minut loi’. Hän ei tehnyt itsestään suurta numeroa.


Honiok oli jo lapsuudesta saakka kärsinyt jalkavammasta – toinen jalka oli pitempi kuin toinen, ja hän ontui hieman. Hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä perustanut omaa perhettä.

– Kerrotaan, että naimattomuus johtui jalkavaivasta, mutta siihen oli varmaan muitakin syitä, sanoi opettaja Kruszyński.

Koululaisillle projekti oli sukellus Ylä-Sleesian historiaan, joka on suurelta osin saksalaista. Toisen maailmansodan alla Gleiwitz kuului Saksan valtakuntaan, jossa Hitlerin natsipuolue oli noussut valtaan vuonna 1933. Elokuussa 1939 Hitler valmisteli hyökkäystä Puolaan, ja Franz Honiok joutui pieneksi nappulaksi tässä suurvaltapoliittisessa pelissä. Honiokista tuli uhri, koska hänen puolalaismielisyytensä tunnettiin laajalti. Hän oli osallistunut nuoruudessaan aseelliseen puolalaiskapinaan Saksan hallintoa vastaan. Gestapo haki hänet kotikylän kapakasta ja luovutti murhaajalle, SS-upseeri Alfred Naujocksille.


Suunnitelma oli kavala: Naujocks valtasi iskuryhmineen suur-Saksan yleisradioyhtiön lähetinaseman Gleiwitzissa ja lavasti valtauksen ”puolalaiskapinallisten” syyksi. Honiokin ruumis jätettiin asemalle ”todisteeksi” puolalaisten syyllisyydestä.

– Syy oli se, että Hitlerille haluttiin antaa syy aloittaa sota, kertoi Michal Dylewski.

Martynan, Michalin ja Kacperin tutkielma sai alkunsa opettaja Kruszynskin ideasta.

– Joka kerta kun tulen tänne radioasemalle, kysyn itseltäni millainen mies Honiok oli. Mitä hän teki, miksi hän kuoli? Vastauksia ei ollut kovin paljoa, eikä moni edes tiedä hänestä. Ehdotin siksi, että kerätään hänestä kaikki tieto ja laitetaan se yksiin kansiin, Kruszyński sanoi.

– Meistä on surullista, että Honiokista ei ole yhtään muistomerkkiä eikä symbolista hautapaikkaa. Halusimme kuitenkin muistaa häntä.


Honiokin murhasta ja toisen maailmansodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Martyna, Michal ja Kacper ovat syntyneet vuonna 2006, kauan sodan päättymisen jälkeen.

Lapset miettivät pitkään vastausta kysymykseen toisen maailmansodan ja Puolan dramaattisen historian merkityksestä juuri heille.


– Se on vaikea kysymys. Emme oikein voi tietää sen ajan tunnelmasta kun meitä ei ollut vielä olemassa, Martyna sanoo.

– Tiedämme sodasta vain näistä haastatteluista, omien sukulaisten jutuista, elokuvista ja kirjoista. Puola on kuitenkin täynnä jälkiä sodasta, ja monet haluavat kerätä talteen tarinoita siitä. Kyllä me tunnemme yhä sodan vaikutukset.
  • Lue lisää Gleiwitzin rajavälikohtauksesta ja Hitlerin hyökkäyksestä Puolaan Ilta-Sanomien uudesta painetusta erikoislehdestä Toinen maailmansota. Lehti on myynnissä rajoitetun ajan yhdessä Ilta-Sanomien kanssa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt