Vaiettu Suomi-tausta esillä, vandaalin tuhoama teos puuttuu – näin politiikka heijastuu Repin-näyttelyyn Moskovassa

Julkaistu:

Tretjakovin gallerian Ilja Repin -suurnäyttely kertoo venäläisille ensi kertaa laajasti taiteilijan Suomen-kaudesta. Tyhjä taulunpaikka Iivana Julma -teoksen kohdalla muistuttaa puolestaan nyky-Venäjän propagandan vaaroista.
Tavallinen taiteen ihailija ei tule ajatelleeksi, kuinka suuria poliittisia intohimoja kytkeytyy yhä edelleen esimerkiksi sellaiseen taiteilijaan kuin Ilja Repin.

Tretjakovin galleriassa on parhaillaan esillä Ilja Repinin (1844-1930) töiden suurnäyttely, joka on yksi Moskovan kesän taidemaailman kohokohdista.

Repinin omaan elämään ja nykyisen näyttelyn kasaamiseen liittyy kuitenkin monta dramaattista käännettä, joilla on yhtymäkohtia niin vuoden 1917 vallankumoukseen kuin Venäjän nykypolitiikkaankin Krimin valloituksineen ja maan historian uudelleentulkintoineen.

Yksi tällainen poliittinen tabu Venäjällä on ollut näihin päiviin asti se, että Repin ei asunutkaan elämänsä viimeisiä vuosia neuvosto-Venäjällä, vaan Suomessa.

Repin oli hankkinut itselleen kesähuvilan Suomenlahden rannalta Kuokkalasta siinä vaiheessa, kun Suomi kuului vielä suurruhtinaskuntana osaksi Venäjää.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Repin jäi kuitenkin pysyvästi Suomen-huvilalleen eikä hän suostunut palaamaan enää takaisin vanhaan kotimaahansa, vaikka useat neuvostodelegaatiot kävivät häntä houkuttelemassa takaisin.

Niinpä Repin eli elämänsä 13 viimeistä vuotta itsenäisessä Suomessa ja arvosteli myös julkisuudessa ankarasti bolshevikkien hallintoa.

Lue lisää: Kamppailu Ilja Repinistä: Neuvostoliitto halusi kuuluisan taiteilijan takaisin Suomesta

Neuvostoliitossa ja Venäjällä tämä johti siihen, että Repinin Suomen-kaudesta ei juurikaan puhuttu. Hänen Suomessa maalaamiaan töitä pidettiin myös yleisesti ottaen epäonnistuneina tai ainakin huonompina kuin hänen Venäjällä maalaamiaan, mikä oli osittain myös totta. Repinin näkö heikkeni ja hänen oikea kätensä kipeytyi, minkä vuoksi hän opetteli vanhalla iällä maalaamaan vasemmalla kädellä.

– Repinin Suomen-kausi on venäläisille melko tuntematon. Suurin osa tavallisista venäläisistä ei varmastikaan edes tiedä, että Repin kuoli vasta vuonna 1930 ja että hän asui vallankumouksen jälkeiset vuodet Suomessa, Tretjakovin gallerian Repin-näyttelyn kuraattori Tatjana Judenkova sanoi IS:lle Moskovassa.

– Repinhän oli ”paluustakieltäytyjä”, joten neuvostoliittolainen tiede- ja taide-elämä menetti sen vuoksi kiinnostuksensa hänen Suomen-kauteensa.

Tämä ei kuitenkaan estänyt Neuvostoliittoa ylpeilemästä Repinin aiemmilla töillä, ja hänestä tehtiin myös yksi sosialistisen realismin tyylisuunnan esikuvista.

Talvisodassa 1939-40 Kuokkala päätyi Neuvostoliiton haltuun ja sittemmin lopullisesti jatkosodan päätteeksi 1944. Nykyisin paikka tunnetaan nimellä Repino ja siellä sijaitsee myös Repinin hauta, sillä hän halusi tulla haudatuksi huvilansa pihalle Suomeen. Kuolemansa jälkeen Repin päätyi siten kuin kohtalon ivan kautta takaisin Neuvostoliittoon ja Venäjälle, vaikka eläessään hän ei halunnut sitä tehdä.

– Repino kuuluu meidän mielestämme niin itsestään selvästi nykyisin Venäjään, että monet venäläiset eivät tule ajatelleeksi sen olleen ennen osa Suomea, Judenkova uskoo.

Lue lisää: Repinin Suomen-aikaa vähätellään Venäjällä - mutta miksi Suomi itse ei muista paremmin?

Tretjakovin gallerian kasaamassa suurnäyttelyssä Repinin Suomi-taustasta kerrotaan sekä tekstein että tauluin, joita on hankittu näyttelyä varten lainaan sekä Helsingin Ateneumista että yksityiskokoelmista. Näyttelyssä pyörii myös lyhyt mustavalkoinen dokumenttifilminpätkä Repinistä Kuokkalan-huvilaltaan.

– Halusimme nimenomaan tuoda nyt esille hänen Suomen-aikaansa aiempaa selkeämmin, Judenkova korostaa.


Venäjän nykyinen poliittinen ilmapiiri heijastuu näyttelyn tarjontaan myös siten, että yksi kaikkein tunnetuimmista Repinin tauluista loistaa kirjaimellisesti poissaolollaan.

Kyse on taulusta nimeltä Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan, jonka ajatellulle paikalle näyttelyn avaukseen on piirretty vaalealla maalilla pelkkä tyhjä taulun mentävä tila. Vieressä on pienenpieni infotaulu, jossa on teoksen valokuva ja katsojalle selitetään, että työ on parhaillaan yhä restauroivana vandaalin jäljiltä.


Taulu esittää Iivana Julman kumartuneena verta vuotavan poikansa äärelle sen jälkeen, kun hän on itse aiheuttanut tälle kuolettavat vammat.

Venäläinen mies hyökkäsi taulun kimppuun vuosi sitten toukokuussa Tretjakovin gallerian perusnäyttelyssä ja vaurioitti sitä useasta kohtaa. Aseenaan mies käytti näyttelyssä ollutta metallista tolppaa, jota käytettiin kulkurajoitteena taulujen luo.

Hyökkääjä kertoi motiivikseen protestin, sillä hänen mukaansa taulu ”vääristelee historiallisia faktoja”. Miehen mukaan Iivana Julma ei surmannut poikaansa, vaan Repin vääristeli historiaa maalatessaan taulun pojansurmasta.

Miehen näkemys heijastelee Venäjällä uudelleen herännyttä maan julmien johtajien palvontaa – esimerkiksi Iivana Julmalle on pystytetty viime vuosina patsas ja hänen tunnettuja hirmutekojaan on vähätelty tai selitelty julkisuudessa parhain päin.

– Taulu on edelleen restauroitavana emmekä tiedä, kauanko se vielä vie. Asiantuntijamme tekevät työtä hitaasti, ettei taulu vain vahingoittuisi enää lisää, Judenkova kertoo.


Judenkovan mukaan Tretjakovin galleria halusi ehdottomasti omistaa taululle tyhjän paikan Repin-näyttelyn alusta, sillä se on keino muistuttaa poliittisen propagandan vaarallisuudesta myös suurelle yleisölle.

– Yhteiskuntamme on sairas, kun se kasvattaa ihmisiä, jotka hyökkäävät historiaa ja taidetta vastaan. Haluamme panna ihmiset ajattelemaan tätä, sillä kyse on hyvin vakavasta ilmiöstä.


IIvana Julma -taulua vahingoittanut Igor Podponin sai 2,5 vuoden tuomion Venäjän kansallisen omaisuuden vahingoittamisesta.

Parhaillaan meneillään on toinen oikeusprosessi, jossa Tretjakovin galleria esittää miehelle korvausvaatimuksensa. Vaade on noin 20 miljoonaa ruplaa eli liki 300 000 euroa.

– Haluamme, että hän joutuu koko loppuelämänsä maksamaan osan palkastaan takaisin valtiolle hyvitykseksi tekemästään vahingosta, Judenkova sanoo.

– Hän ei voi tietenkään koskaan korvata aiheuttamaansa vahinkoa, mutta meidän on käytävä tämä prosessi loppuun varoitukseksi myös muille mahdollisille hänen tekonsa toistajille.

Näyttelyssä on esillä yhteensä 170 maalausta ja 130 grafiikan työtä. Näyttelyä varten Tretjakovin galleriaan on haalittu lainaan töitä yhteensä 21 venäläisestä museosta ja seitsemästä ulkomaalaisesta museosta.

Ateneumista on lainassa yhteensä 14 teosta, joista seitsemän on paperipohjaisia piirroksia.

Yksi keskeinen Repinin töiden mahdollinen lähde puuttuu kuitenkin joukosta – nimittäin Ukraina.

Repinin suku on lähtöisin nykyisen Ukrainan alueelta, joten myös maan museoissa on paljon hänen taidettaan.

– Nykyisessä poliittisessa tilanteessa Repinin taulujen saanti lainaan ei olisi ollut mahdollista Ukrainasta, Judenkova kertoo.

– Meillä on kyllä yhä edelleen hyvät kontaktit ukrainalaisiin museoihmisiin, mutta taulujen saanti rajan yli Venäjälle ei onnistuisi nyt maidemme välisen konfliktin takia.

Näyttelyssä esitellään myös muutamia Repinin taulujen salattuja ”sisäkerroksia” uuden tekniikan avulla.

Röntgenogramman avulla on pystytty tutkimaan, kuinka joidenkin maalausten alla on ollut alkujaan jokin aivan toinen aihe tai kuinka taiteilija on muuttanut jonkin työn lopullista olemusta maalaamalla kohteensa hieman eri asentoon tai eri asusteissa.

– Repin halusi aina vain parannella maalauksiaan, hänen oli vaikea lopettaa. Niinpä hän saattoi tehdä niihin muutoksia vielä vuosienkin päästä, Tretjakovin gallerian taideasiantuntija Sofja Aksjonova kertoo.


Repin-näyttely on esillä Tretjakovin galleriassa 18. elokuuta asti. Edellisestä laajasta Moskovan Repin-näyttelystä on ehtinyt kulua jo 25 vuotta. Syy näyttelyn pitämiseen juuri nyt on, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 175 vuotta taiteilijan syntymästä.

Syksyllä Repin-näyttely siirtyy hieman supistettuna Venäläisen taiteen museoon Pietariin, jossa se on nähtävillä lokakuusta aina tammikuuhun 2020.

Venäläistietojen mukaan näyttely matkaa Pietarista Pariisiin, minkä jälkeen sen on kaavailtu siirtyvän Helsinkiin Ateneumiin mahdollisesti vuonna 2021.

Ateneumista kerrottiin IS:lle, että Repin-näyttelyn tuloa Suomeen on valmisteltu, mutta yksityiskohtia ja mahdollista aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt