Kiista turvapaikan­hakijoiden sijoittamisesta repii EU:ta – näin patti­tilannetta on yritetty ratkaista

Julkaistu:

Turvapaikanhakijat
Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan uudistaminen on umpikujassa jäsenmaiden erimielisyyksien takia.
Euroopan unionissa kiistellään yhä siitä, miten unionin turvapaikkapolitiikkaa pitäisi uudistaa. Viimeksi tilanteeseen haettiin ratkaisua Helsingissä pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa.

Kiistakapulana on erityisesti taakanjako: Italia ja Malta kokevat kantavansa suhteettoman ison taakan Eurooppaan saapuvista siirtolaisista ja Itä-Euroopan maista moni ei haluaisi heitä juuri ollenkaan.

– Nykytilanne alkoi muodostua jo vuonna 2015, kun suuret massat lähtivät saapuivat Eurooppaan. Dublin-asetuksen mukaisesti turvapaikanhakijat olisi pitänyt käsitellä ensimmäisessä EU-maassa, jonne he saapuvat. Etelä-Euroopan maihin kohdistui kuitenkin niin suuri paine, ettei se ollut hallinnollisesti mahdollista, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuvailee.


Tällä hetkellä Dublin-menettely on yhä voimassa, joskin EU-maat ovat yhtä mieltä siitä, että asetusta on muutettava, jotta eteläisen Euroopan maihin kohdistuva paine helpottaisi.

Kun avustusjärjestöjen laivat pelastavat siirtolaisia Välimerestä, Euroopan komissio ottaa eri jäsenmaihin yhteyttä ja tiedustelee, minne turvapaikanhakijat voidaan sijoittaa. Järjestelyä ei nähdä kuitenkaan kestävänä, sillä siirtolaisten sijoittaminen joudutaan aina ratkaisemaan tapauskohtaisesti.

Euroopan unionilla on myös vuonna 2016 tehty sopimus Turkin kanssa, jonka myötä Turkki on lupautunut ottamaan vastaan Kreikasta käännytettyjä turvapaikanhakijoita. EU lupautui vastineeksi muun muassa ottamaan syyrialaispakolaisia Turkista ja antamaan Turkille taloudellista apua.

Italia ja Libya puolestaan sopivat viime vuonna, että Libya pyrkii estämään ihmisiä lähtemästä meriteitse Italiaan. Italia on vastineeksi muun muassa tarjonnut kalustoa ja teknistä tukea Libyan rannikkovartiostolle.


Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet sopimuksia. EU:n ja Turkin sopimuksen astuessa voimaan Amnesty International syytti Euroopan unionia ”selän kääntämisestä kansainväliselle pakolaiskriisille,” BBC uutisoi tuolloin. Lisäksi tuhannet ihmiset protestoivat Euroopan suurkaupunkien kaduilla rasismia vastaan ja osoittaakseen pakolaisille tukea. Human Rights Watch on puolestaan kritisoinut Libyassa siirtolaiskeskusten oloja ”helvetillisiksi” ja todennut siirtolaisten olevan alttiita väkivallalle ja pakkotyölle.

Tiilikainen muistuttaa, että paljon on saatu tehtyä vuoden 2015 jälkeen.

– Esimerkiksi rajaturvallisuuden osalta on päästy paljon eteenpäin yhteisten rajajoukkojen ja yhtenäisen rajavalvonnan muodossa. EU pyrkii nyt myös tukeman lähtömaita ja kauttakulkumaita, jotta samanlaista muuttoliikettä kuin vuonna 2015 ei syntyisi.


Tiilikainen pitää todennäköisimpänä, että nykyiseen pattitilanteeseen saadaan lopulta väliaikainen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan neuvotella pysyvämmästä järjestelystä.

EU:n viisi vaihtoehtoa

1. Käsittelykeskusten perustaminen

Euroopan unionissa sovittiin vuosi sitten, että EU-maihin ja unionin ulkopuolelle perustettaisiin käsittelykeskuksia, joista voisi hakea turvapaikkaa. Näin ihmisten ei tarvitsisi tehdä vaarallista matkaa Eurooppaan. Jos henkilö olisi oikeutettu turvapaikkaan, hänet siirrettäisiin siihen EU-maahan, joka tarjoutuisi ottamaan hänet vastaan.

– Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löytynyt kolmansia maita, jotka olisivat halunneet ottaa käsittelykeskuksen alueelleen, Tiilikainen sanoo.

2. Jäsenmaat pakotetaan ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkimainingeissa on väläytelty myös ajatusta, että EU:ssa sovittaisiin pysyvästä taakanjaosta, joka velvoittaisi myös esimerkiksi nihkeästi siirtolaisiin suhtautuvat itäisen Euroopan maat, kuten Puolan ja Unkarin, ottamaan vastaan tietyn määrän siirtolaisia, kun yhteen maahan saapuu äkillisesti paljon turvapaikanhakijoita. Ehdotusta ovat vastustaneet paitsi itäisen Euroopan maat myös esimerkiksi Suomi. Kriitikoiden pelkona on, että järjestelmä kannustaisi yhä enemmän ihmisiä tulemaan Eurooppaan.


3. Väliaikainen mekanismi

Saksa ja Ranska ovat ajaneet väliaikaista mekanismia, jonka avulla Välimereltä pelastettavat siirtolaiset jaettaisiin Euroopan unionin jäsenmaiden kesken.

Tarkkoja tietoja ehdotetusta järjestelmästä ei ole kerrottu julkisuuteen. Sen on sanottu pohjautuvan vapaaehtoisuuteen, mutta edellyttävän, että Italia ja Malta avaavat satamansa avustuslaivoille. Saksan sisäministeri Horst Seehofer kertoi Die Zeit -lehdelle ennen Helsingissä pidettyä kokousta, että niin sanottuja vastaanottopisteitä voisi olla myös muualla kuin Euroopan satamissa.

Ehdotus ei kuitenkaan ole saanut enemmistön tukea. Esimerkiksi Italian mukaan maa joutuisi mekanismista huolimatta kantamaan suurimman taakan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

Tiilikainen pitää todennäköisimpänä sitä, että jonkinlaisesta väliaikaisesta ratkaisusta päästään lopulta yhteisymmärrykseen. Varmuutta ei ole kuitenkaan siitä, minkälainen ratkaisu lopulta saadaan.

4. Rajat kiinni

Oikeistopopulistiset puolueet ovat vaatineet, että turvapaikanhakijoita pitäisi estää pääsemästä Eurooppaan ylipäätään. Esimerkiksi Italian sisäministeri ja varapääministeri Matteo Salvini on pyrkinyt tähän kieltämällä siirtolaisia pelastavia avustuslaivoja tulemasta Italian satamiin. Kiellon rikkomisesta voi seurata jopa 50 000 euron sakko ja aluksen takavarikointi.


Salvini on perustellut ratkaisua sillä, että siirtolaisten pelastaminen Välimereltä tukee ihmiskauppaa.

– Salvinin jyrkän politiikan takia syntyi outo tilanne, jossa siirtolaisia pelastaneet laivat seilaavat Välimerellä, kun Italia ei päästä niitä sen satamiin. Nyt joudutaan ensin neuvottelemaan, minne laivat voivat mennä ja sitten, mikä maa voi ottaa siirtolaiset vastaan, Tiilikainen toteaa.

5. Dublin-asetusta muutetaan

Kiistellyn Dublin-asetuksen uudistaminen tarjoaisi pysyvän ratkaisun siihen, miten turvapaikkahakemukset Euroopan unionissa käsitellään. Uudistuksen tarkoituksena on, etteivät Etelä-Euroopan maat, jonne siirtolaiset usein ensimmäiseksi saapuvat, joudu suhteettoman taakan alle.

Käytännössä unionin jäsenmaiden olisi sovittava siitä, ketkä Eurooppaan pääsevät, ketkä saavat jäädä ja, miten ja minne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautetaan.

– Jäsenmailla on kuitenkin erilaiset perinteet ja historia. On maita kuten Ruotsi, jotka ovat perinteisesti ottaneet paljon turvapaikanhakijoita ja, jonne on kohdistunut pitkään maahanmuuttoa. Sitten on maita kuten Suomi ja esimerkiksi Baltian maat, joissa maahanmuutto on uudempi ilmiö, Tiilikainen kuvailee päätöksenteon haasteita.

Kreikka vastaanottaa eniten siirtolaisia

  • Kreikka on tänä vuonna vastaanottanut 21 112 siirtolaista. Espanja on ottanut vastaan 14 667 ihmistä, Italia 3 187 ja Malta 1 048.
  • YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 24,3 prosenttia Välimeren meriteitse ylittävistä on tänä vuonna ollut lapsia, 17,7 prosenttia naisia ja 58 prosenttia on ollut miehiä.
  • Tänä vuonna eniten on tullut ihmisiä Afganistanista. Tämän jälkeen eniten on tullut ”muista maista” ja kolmanneksi eniten Syyriasta. Espanjan lukuja ei ole tilastoissa.
Lähde: UNHCR

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt